Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rakkomato ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1433
Rakkomato
i—Rakuuna
1434
vedenalaisina pensastoina. Suomen- ja
Pohjanlahden perukoihin päin r. veden
suolaupitoisuu-den vähetessä tulee harvinaisemmaksi ja pienenee
pienenemistään. Pohjoisrajana lienee suunnilleen
Merenkurkun saaristo, kasvin korkeus on siellä
tuskin 10-15 cm. Etelä- ja lounaisrannikoillamme
tapaa monin paikoin myrskyn maalle heittämiä
r:iä (ja muita merileviä) useita metrejä leveinä,
kymmeniä metrejä pitkinä, polvenkorkuisinakin
valleina, joita hyvällä menestyksellä voidaan
vedättää pelloille lannoitukseksi. Esim. Ruotsin ja
Saksan Itämeren rannikoilla tätä harjoitetaan
suuressa mittakaavassa. I. V-s.
Rakkomato ks. Heisi madot.
Rakkopensas ks. Colutea arborescens.
Rakkorohtuma ks. Herpes.
Rakkosuiset (Physostomi), luukalojen
ala-lahko, saanut nimensä siitä, että uimarakko on
pysyvästi kapean ilmaputken välityksellä
syntymäpaikkansa, nielun yhteydessä. Eväruodot
enimmäkseen pehmeitä viulikaruotoja. Vatsaevät
rintaevien takana. Ryhmään kuuluu suurin osa
meidän kaloistamme, m. m. särki-, lohi- ja
sillikalat, hauki, ankerias y. m. I. F-s.
Rakkotauti ks. Virtsarakko.
Rakkoteräs, pinnaltaan rakkoinen
sementti-teräs, vrt. Rauta.
Rakkotulehdus ks. Virtsarakko.
Rakkula, pieni rakko. esim. ilmarakkula 1.
keuhkorakkula.
Rakkulamato. rakkomato. ks. Heisimadot.
Rakkularohtuma ks. Herpes.
Rakkulatauti (pemphigus, pompholyx),
ihotauti, jossa erillisiä, suuria vesirakkoja nousee
punoittavalta pohjalta ihoon tai limakalvoihin.
Rakoczy [räkOtsi], kuuluisa, 18:nnella vuosis.
sukupuuttoon sammunut unk. aatelissuku, jonka
jäsenistä muutamat olivat Siebenbiirgenin
ruhtinaita.
1. György I (1591-1648); tuli 1630 Bethlen
Gäborin jälkeen Siebenbiirgenin ruhtinaaksi;
tehtyään 1643 liiton Ruotsin ja sitten myöskin
Ranskan kanssa Itävaltaa vastaan hän nostatti
melkein koko Unkarin kapinaan, lähestyi
Press-burgia ja auttoi Lennart Torstenssonia Briinnin
piirityksessä, mutta suostui Turkin
vaikutuksesta aselepoon, jota seurasi 1645 Linzin rauha,
jossa Unkari sai uskonvapauden. R. suuria
lääni-tvksiä ja valtakunnanruhtinaan arvon. Hänen
päiväkirjansa julkaisi Koncz (Erdélyi Muzeum,
1900). [Szilägyi, „Georg R. I im Dreissigjährigen
Krieg".]
2. György II (1621-60), edellisen poika
ja v:sta 1648 seuraaja Siebenbiirgenin
valtaisi uimella: sai Turkin avulla myöskin
Moldovan ja Valakian yliherruuden, mutta kun hän
vasten sulttaanin tahtoa teki liiton Ruotsin
kuninkaan Kaarle X:n Kustaan kanssa Puolaa
vastaan, julistettiin hänet Turkin vaatimuksesta
1657 kruununsa menettäneeksi, mutta
tunnustettiin säätyjen puolelta pian uudelleen hallitsijaksi:
joutui 1660 tappiolle taistelussa turkkilaisia
vastaan ja kuoli haavoihinsa.
3. Ferenc II (1676-1735), unk.
vapauden-sankari, edellisen pojanpoika; kasvatettiin
Itävallassa katoliseen uskoon, mutta liittyi,
asetuttuaan asumaan Ylä-Unkarissa oleville tiloilleen,
itävaltalaisviliolliseen uuk. puolueeseen;
vangittiin sen johdosta, mutta pääsi pakenemaan Puo-
laan, mistä palasi 1703 ruvetakseen johtamaan
sam. v. syntynyttä suurta Unkarin kapinaa;
taisteli keisarillisia vastaan vaihtelevalla
menestyksellä ja pääsi myöskin Siebenbiirgenin
ruhtinaaksi, mutta joutui 1708 ratkaisevasti tappiolle,
minkä jälkeen pakeni ensin Puolaan ja sitten
Ranskaan siirtyen sieltä Turkkiin, missä eli
viimeiset vuotensa Rodostossa (Väli.-Aasiassa).
Unkarilaiset pitävät hänen muistoaan suuressa
kunniassa; hänestä on saanut nimensä n. s. Räköczyn
marssi (ks. K u r u c); v. 1906 siirrettiin hänen
tähteensä Konstantinopolista Unkariin. R. on
kirjoittanut „Mémoires sur les révolutions de
Hongrie" (1739) ja elämäkertansa, joka on
tunnettu nimellä „Confessio peccatoris" (1746),
hänen kirjeitänsä y. m. on julkaistu teoksessa
„Archivum Räköczianum". [R:n elämänvaiheita
ovat esittäneet Thaly, Angyal, Horn y. m.] J. F.
Räkos [räkosj, alue Unkarissa. Budapestiu
ulkopuolella, Tonavan vas. rannalla, oli ennen
autiota aroa, nyk. siellä on useita
uutisasutuk-sia (R.-falva, R.-Palota, R.-Keresztür,
R.-Szent-Mihäly). R:n kentällä 1286-1540 pidettiin monet
Unkarin valtiopäivät. Huhtikuussa 1848 siellä oli
taisteluita unkarilaisten ja itävaltalaisten välillä.
Rakosi [ràkosi]. 1. Jenö R. (s. 1842), unk.
sanomalehtimies ja kirjailija, julkaissut joukon
näytelmiä, joista mainittakoon murhenäytelmät
„Läszl6 V" (1866), ,.Endre és Johanna" "(1886),
huvinäytelmät ..Aesopus" (1866). „Ida" (1883),
hist. näytelmä „Kirälynék harca"
(»Kuningatarten taistelu", 1890), satunäytelmä ..A bolond"
(„Hullu", 1898) ; lisäksi useita kansannäytelmiä
ja operetteja. Vv. 1875-81 R. oli Budapestin
kansanteatterin johtajana. Erittäin taitavana ja
vaikuttavana sanomalehtimiehenä R. kuitenkin
on saavuttanut suurimman merkityksensä. Oltuaan
sanomalehtiuralla jc v:sta 1867. hän 1881 perusti
Unkarin suurimman valtiollisen lehden,
,.Buda-pesti IIirlap"in, jonka päätoimittaja, sekä 1896
2 pennin iltalehden ..Esti öjsäg"in. •— 2. Vi
k-tor R. (s. 1860), kirjailija, edellisen veli ja
hänen perustamansa ..Budapesti Hirlap"in
toimittajia; julkaissut m. m. romaanit ..Egy falusi
Hamlet" („Maalais-Hamlet", 1887). „Téli rege"
(,.Talvinen tarina". 1892), Polgårhåboru"
(„Kan-salaissota", 1897), novellikokoelmat ..Rejtett
fészkek" („Piilcpesiä’\ 1891), „Korhadt
fake-resztek" (»Lahonneita puuristejä", myös suom..
1899), näytelmän „Aranylakodalom"
(„Kulta-häät", yhdessä L. Beöthyn kanssa, 1898). Suurta
suosiota ovat saavuttaneet varsinkin R:n
tervettä ja iloista huumoria uhkuvat kertomukset
ja „lastut". Y. TT.
Rakoäänteet ks. Spirantit.
Raksi (ruots. stropp), lyhyenläntä
köyden-kappale, jonka päät ovat toisiinsa yhdistetyt joko
solmulla tai pujokkeella. R:ia käytetään
väkipyörissä tavaroita ja esineitä nostettaessa y. m.
Rakuuna (ruots. ja ransk. dragon, < lat.
draco = lohikäärme). kevytaseinen ratsumies.
Nimitys johtuu siitä, että r:illa alussa oli
aseenaan lohikäärmeen päätä muistuttavalla perällä
varustettu pyssy, ja tuli käytäntöön
hugenotti-sotien aikana. R.illa oli kevyempi asestus kuin
ratsuväellä yleensä: ne taistelivat tav. jalan
käyttäen hevosiaan pääasiallisesti kulkuneuvoina.
30 vuotisen sodan jälkeen r:t sulautuivat
muuhun ratsuväkeen. (M. v. H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
