Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Ranska
1462
josta 615 km tuin- Välimeren. 1,385 kiu Allaniin
valtameren rannikolle Hyviä luonnonsatamia on
rantaviivan pituudesta liuoliiiiutta harvassa. Niitii
on Välimeren rannikon itäosassa, Rhöne-joen suun
itäpuolella, jossa Proveneen vuoret ulottuvat
liie-r«*n asti muodostaen liihtirikkauu
vuoristoran-uikon; edustalla on Hy^res saaristo. Marseillen
länsipuolella alkaa Khöueu lietettä länteenpäin
kuljettavan merivirran mutaloittania Langued"ein
rannikko laguuneilleen 1ttutui* ja
hiekknsärkki-neen. Biskajan lahden rannikon eteläosa on
-.■malilaista -atamatouta dyyuirannikkouiLes
Lan-des ; vain viides-.i kohdin sen katkaisee
Areueho-n’in lahti’ Girondeen asti ijonku varrella
Bordeaux^ hyvä satama i. Sen pohjoispuolella ran
uikko vielä Loiren suun seuduille asti on loivaa,
paikoitellen hiekkuista. paikoitellen kallioista,
mutta verraten lahti- ja saaririkasta (Oléron.
Ké. Veu, Noirmoutier nimiset saaret, jätteitä
entisestä rannikosta!. Loiren pohjoispuolella
kauas Atlantin valtamereen tunkeutuvan
Bretagnen niemimaan rannikko on hieman Norjan
runnikkoa muistuttavaa, lahti- ja saari rikasta,
hvväsatamaista jyrkkää graniittirnnnikkoa, joka
on kasvattanut Hanskan parhaan kalastaja- ja
merenkulkija vä>—tön. Tärkeimmät lahdet ovat:
Viluine. Quiberon, Douarnenez. Råde de Brest,
S:t Brieuc; saaret: Belle-Ile. Groix, Ouessant.
Bretagnen itäpuolella suoraan pohjoista kohti
pistävän Cotentiii’iii I. Normandian niemimaan
ja Bretagnen väliin jäävässä suuressa lahdessa
’jonka sisimmässä. S:t Mieheliu lahti nimisessä
perukassa vuorovesiliike on harvinaisen
voimakas, erotus nousu- ja pakoveden välillä aina 15 m)
ovat Englannille kuuluvat Normandian-saaret.
Cotentin’in niemimaalla i pohjoiskärki Cap de la
Ilague) alkaa hyviä luonnonsatamia puuttuva
rannikko i niemimaan pohjoisrannikolla on
suurilla kustannuksilla rakennettu Clierbourgin
sota-satamai, joka Somme-joen suun seuduille asti on
äkkijyrkkää, itäosassaan paikoitellen yli 100 m
korkeaa kulkkikulliota (Les Fulaises).
lukuunottamatta Cctentin’in niemimaan itäpuolella
olevan Seinen mutkun itäistä, kylpypaikkojen
iTrouville y. m.) täyttämää hiekkarannikkoa
i.Seinen suussa tärkeä Le Havren
satamakaupunki). N. 20 km Sommen suun eteläpuolella
alkaa vain Botilognen pohjoispuolella olevien
kallioiden katkaisema alava dyynirannikko; siellä
ou tärkeitä -atamia Boulogne, Calais. Dunkerque.
Pinnanmuodostukseltaan ja
geologiselta rakenteeltaan R. kuuluu
viimeksi kivihiilikaudella poimut tiineeseen, mutta
vasta tertiiliirikauden keskivaiheilta alkaen
pääpiirteissään lopullisesti muodostuneeseen
Luoteis-Euroopan lohkomaahan. Kaakossa ja lounaassa
R:n rajojen »isäpuolelle ulottuu osia
eteläeurooppalaisista |HiimuvuoriHloista. Pyreneistä ja
Alpeista iR.uan kuuliivisna Alpeissa Euroopan
korkein vuori. Mont B|ane. 4.810 m; ks. Alpit,
Pyreneitten vuoret). Näitä, sekä R:oan
kuuluvia Juran. Vogesien ja Ardennien osia
lukuunottamatta K. jakaantuu viiteen
pää-aiuH–een. kahteen karuun, verraten harvaan
asuttuun vuorimaahan (KenkuaylänkG, Bretagne) ja
kolmeen viljavaan, taajaviiestdiseen alanteeseen
(Pariisin I. Seine-Loiren, Garonnen,
Ithfine-Saflriem. K<–kusylänkO ja Bretagne ovat kovasti
kuluneita ja murtuneita tähteitä aikoinaan Länsi-
i Keski Eurooppaa vallinneista Vn riski laisesta
ia Vriiiorikaluisestu vuoristoista, joiden
yhtymäkohta on juuri Keskusylängössii. R:ssa
variskihiiseu vuoriston (Keskusyliinkö)
kulku-siiunt > on lounaasta koilliseen, armorikalaisen
Bretagnel kohtisuoraan sitä vastaan kaakosta
luoteeseen. Bretagnen ja Keskusyliingön
yhteyden katkaisi myöhemmin Seine Loiren ja
(iarou-ueu alanteet yhdistävä Poitiers’n painanne (vnin
177 m yi. merenp.); Loire-jokikin mursi vaivatta
itselleen laskun mereen Armorikalaisen vuoriston
poikki. Molempain vuoristojen perustana ovat
arkeiset ainekset, graniitti ja gneissi, joiden
piialle sittemmin laskeutui pnleozooisia kerroksia
’siluuria, knmbriumin y. m.; Bretagnessa) tui
purkautui nuorvulkaanisia aineksin
(Keskus-ylängöllä). Vähemmässä määrässä tavataan
jura-ja kivihiilikausien kerroksia (Keskusyliingön
reunoilla ja hautnlaskeumissa). Keskusyliinkö sijaitsee
alanteiden v älissä, peittäen n. 80,000-100,000 km».
Pyreneitten vuorista sen erottaa Garonnen laakso
lCastelnaudary’n painanne 191 m yi. merenp.);
pohjoisrajana Cöte d’Oria vastaan on Col de
Longpendu (304 m yi. merenp.), vaikka sen
pohjoispuolella on geologisesti Keskusylänköön
kuuluva, saarimaisesti eristynyt Mont de Morvan
902 m). Keskusyliingön, joka viettää idästä
länteen, jakavat sen halki etelästä pohjoiseen
kulkevat hautalaskeumnt (joissa Allier ja Loire
juoksevat) kahteen pääosaan. Itäinen, yhtenäistä
\ uorijonoa muistuttavat Sevennit (pääosat
etelästä lukien: Montagne Noire 1.210 m, Monts
de 1’Espinouse, Monts Garrigues. Sevennit
nlitaam-miissa merkityksessä 1.567 m, Montagne de la
Lozfre 1.702 m. Montagues de la Mnrgeride
1,554 m. Monts du Vivnrais 1.754 m, Monts du
Lyonnais. Monts du Beaujolais, Monts du
Cliaro-laisi. laskeutuu jyrkästi Rliönen -laaksoon.
Läntinen osa. Auvergnen ylänkö, on
kokonaisuudessaan matalampaa, mutta siellä useat sammuueet
tulivuoriryhmnt kohoavat melkoista korkeammalle
Sevennejä. Auvergnen tärkeimmät vuoriryhmät
ovat Montagues d’Aubrae (1.471 m), Montagne
du Tantal (1.858 m). Mont Doré (Puy de Saney
1.886 m. Sisii-R :n korkein huippu). Mont HOme
Puy de Höme 1.465 m). Tuliperäisen toiminnan
jätteinä on Auvergnessa paljon pieniä
kraateri-järviä sekä kuumia lähteitä (paljon käytettyjä
kylpyläpaikkoja).
Vielä enemmän kulunut kuin Variskilaisen
vuoriston jäte Keskusyliinkö, on aikanaan
katkea-inattomnmi Lounnis-Englantiin ia Etelä-Irlantiin
ulottuneen Armorikalaisen vuoriston jäännös
Bretagne. Se ei olekaan eniiä oikeastaan vuoristoa,
vaan penepluaniksi tasoittunutta kumpumaata,
joka ei missään vaikuta liikennettä ehkäisevästi.
Siihen kuuluu paitsi Bretagnen niemimaata
(Montagne d’Arrée 391 m), Loiren suun
eteläpuolella i levä Vendée (Hauteurs de Ia Gfltine
285 m), Cotentin’in niemimaa ja läntinen
Normandie iForPt d’Ecouves 417 m).
Variskisen ja Armorikalaisen vuoriston
ympärille levinneiden nuorempien merien
poimuttu-mattomisla kerrostumista syntyivät B:n
asutuk-en ja viljelyksen keskukset, kumpuiset alanteet.
Laajin ja merkillisin on aikanaan
Kiuikkois-Englannin kanssa yhteydessä ollut Pariisin
alanne, joka käsittää Seinen ja siihen
välittömästi liittyvän Loiren laaksot. Eri aikakausien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
