Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranskan Kongo (Congo français) - Ranskan Länsi-Afrikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1515
Ranskan Länsi-Af rikka—Ru n tali a rakka
1616
kaapiökansa ip.tuu- 1.» l.n m). Pohjoisessa ou
hausaneekereitii tulbeja ja arabialaista
seka-kansaa; nämä ovat enimmäkseen muhamettilaisia
iKongo-alueen ja rauuikou neekerit pakanoita)
ja ovat muodostaneet useita laajoja valtakuntia
Vadai. Bagirmi), jotavastoin Kongon neekerit
ovat hajaautuueet lukemattouiiiu toisistaan
riippumattomiin kyläkuntiin. Alkuasukkaat vilje
levit maniokkia. banaaneja. maapähkinöitä,
mii-sit, hirssin sekä eurooppalaisten plantaaseilla
kahvia, kaakaota, vaniljaa v. m. Kultaa, vaskea
rautamalmia v. m. tavataan. Laajojen alueiden
kauppa- y. in. oikeudet on luovutettu
komppanioille (joita lyii-l oli n. 40). Vaikeat liikenneolot
ehkäisevät sisämaan kehitystä. Vienti (knut
sukki. norsunluu, palmuöljy. jalot puulajit, kahvi,
kaakao, kopuali) 1012 arvoltaan 20.» milj., tuonti
’puuvilla- ja metalliteoksia. juonia- ja ruoka
tavaroita> 20,i milj. mk. Satamissa (tärkeimmät
Cape Lopez ja Libreville) selvitettiin 1011 0,»
milj. rek.-ton. Postitoimistoja 30.
sähkölennätin-linjoja 3,602 km >1911’. — Siirtomaata johtaa
kenraalikuvernööri, jonka rinnalla on neuvosto.
Kenraalikuvernöörin alaisina ovat Gabunin,
Keski-Kongon sekä Ubangi-Sari-Tsudin piirien
varakuvernöörit. Pääkaupunki Brazzaville.
Siirtomaan tulo- ja menoarvio v:lle 1913 päättyi 5.s
milj. mk:nan. Velka 6,« milj. mk. Jokaisella
piirillä on lisäksi oma rahavarainhoitonsa: niiden
tulo- ja menoarvioiden yhteissumma oli 7,» milj.
mk. Siirtomaan hyväksi Ranska 1914 suoritti
10.« milj. mk. — Historia. Portugalilaiset
löysivät Gabunin «eudun 1470 ja rupesivat pian
sieltäkäsin harjoittamaan vilkasta orjakauppaa.
Ranskalaiset saivat jalansijan Gabuniu suussa
1839. 10 v. myöhemmin sinne perustettiin Libre
ville. Seur. vuosikymmenillä tutkittiin (Du
Chaillu. Savorgnan de Brazza) ja vallattiin
rannikkoseutu ja Kongon alue sekä 1890-luvulta ai
käen Tsad-jiirven seutu. Viimeinen rajasopimus
tehtiin 1911 Saksan kanssa, jolloin tälle
hyvi-tyksek-i myönnytyksistä Marokko-kysymyksessä
luovutettiin alussa mainittu alue. E. E. K.
Ranskan Länsi-Afrikka (ransk. Afrique
oc-culentale frangaise), kenraalikuvernöörin alainen
hallinnollinen alue, joka käsittää kaikki
Ranskan I-änsi-Afrikos-a olevat siirtomaat; 3,922.900
km*. 11,626,000 as. il911), joista 8,957
eurooppalaista näistä 7.320 ranskalaista). Siirtomaat
ovat nyk. Senegal, Ranskan Guinea,
Norsunluurannikko. Dahomey, M a
u-r e t a n i a, VI ä-S enegal ja Niger ynnä
Nigerin sotilasalue.
Kenraalikuvernööri asuu Dakarit–.-!. R. L.-A:n tulo- ja
menoarvio v:lle 1911 päättyi 20.» milj. mk :aan,
lisäksi Ranska suorittaa suuria summia, etupäässä
sotilasmenoihin. 1914 24.» milj. mk. R. L.-A:n
velka 1912 oli 156.» milj. mk Sotavoima 9.000
miestä, joista 2.000 eurooppalaista. — Siirto
maiden yhteen laskettu tuonti 1912 oli arvoltaan
135.» milj., vienti 118.» milj. mk. — Jokaisella
siirtomaalla on oma hallintonsa, etunenässä
varakuvernööri ’ Muuretania-sa asiamies i ja oma
rahavarainhoitonsa. E. E. K.
Ranskan Mauretania, Ranskan Länsi-Afrik
knan kuuluva iirtomua Senegalista pohjoiseen
Saharan erämaan ja Atlantin valtameren
väli,-il 89 ..700 km’. 250,000 600,000 as., joista
190 000 pnimentolni-in muureja. R. M. ou -uu
rimniaksi osaksi aroa ja erämaata. — H. M:u
ranskalaiset julistivat suojelusalueeksi vasta
190;;; taisteluita paimentolaisten kanssa ou
alinomaa. Hallinnon etunenässä on asiamies. Siirto
maan tuloarvio v :lie 1914 päättyi l,j milj.,
menoarvio !,«• milj. mkiaiin.
Ranskan Somalimaa (ransk. itomalie
fran-cii.se, myös Cöle frangaise des Somalit; ennen
Obokl on Punaisenmeren suussa,
Adenin-lali-deii länsirannikolla Tad/.ura-lahdeu ympärillä;
120,000 km*, 208,100 as. (1910). —’ R. S. on
enimmäkseen sateetonta kumpuista tasankoa. Ai
non kelvollinen satama on Dzibuti
Tadzura-lah-deu etelärannalla. Rautatie Dzibuti’stn
llara-riin Abessiiniassa: R. S:n rajojen sisäpuolella
sjitii ou 24ti km. Laajan abessiinialaiseu alueen
läpikulkumaana R. S :11a on vilkas
ulkomaankauppa. Tuonti (puuvillatavaroita, sokeria,
rauta-tavaroita) arvoltaan 32.» milj. mk. (josta
Abessii-niaan menevää 19.< milj. mk:n aivosta), vienti
(kahvin, vuotia, norsunluuta) arvoltaau 19,s
milj. mk. (Abessiinian tavaroita 19,i milj. mk :n
arvosta; 1912). Yli kymmenen höyrylaivayhtiön
alukset käyvät Dzibnti’ssa. — Hallinnon
etunenässä ou kuvernööri, jonka rinnalla neuvosto.
Pääkaupunki Dzibuti. — Suezin-kanavan
valmistumisen johdosta Ranska tahtoi saada jalansijaa
Punaisenmeren suussa, ja 1862 Ranska hankki
itselleen muutamien heimojen suojelusoikeuden;
vasta 1883 Ranska nimellisesti valtasi alueen.
E. E. K.
Ranskan Sudan, ent. ransk. siirtomaa alue
Afrikassa, jaettiin 1899 Senegal. Ranskan
Guinea, Norsunluurannikko ja Dahomey nimisiin
siirtomaihin (ks. n.).
Ranskan vallankumous ks. Ranska,
historia.
Ranskan Ylä-Senegal ja Niger ynnä N l-
gerin sotilasalue, Ranskan Länsi-Af
rikkaan kuuluva siirtomaa, käsittää laajan
sisämaa-alueen Saharan eteläpuolella Senegalin
yläjuoksulta Nigerin yli Tsad-järvestä pohjoiseen päin
vedetylle viivalle osti 1. suuren osan
Länsi-Su-dunia; 2.166,400 km*. 5,s-6 milj. as., joukossa
1.112 eurooppalaistu (1911).
Pinnanmuodostuksesta, ilmastosta, kasvullisuudesta, väestöstä ks.
Sudan. — Hallinnon etunenässä on
varakuvernööri. jonka alaisena välittömästi on
so-tilaspiireihin jaettu Nigerin sotilasalue: tämä
käsittää osan Nigerin mutkan sisäpuolella
olevasta maasta. — Siirtomaan tulo- ja menoarvio
v:lle 1912 päättyi 8.s milj. mk:aan. — Tuonti
(puuvillateoksia. ravintoaineita, rauta- ja
me-tallitavaroita) arvoltaan 17.s milj., vienti
(maapähkinöitä. karjaa, kautsukkia, vuotia, villaa)
3.» milj. mk. (1911). — Rautatie (559 km)
Senegalin rannalta Kayesista Kulikoroon Nigerin
varrella: molempien päätepaikkojen alapuolella
alkaa höyryalusliikenne. Sähkölennätinlinjoja
6.520 km 11012). — Siirtomaa muodostetliin 1904
Senegambian, Nigerin jn sotilasterritoreista.
E. E. K.
Ransuuni (ruots. runnon, < ransk. rangon),
pilivllnannos (merellä, sotaväessä).
Ranta ks. Rannikko.
Rantaharakka (Hmm at opus ostralegus) on
kurmitsan heimoon kuuluvan sukunsa ainoa
meikäläinen laji. R. on n. 42-40 em pitkä, päältä
yleensä musta, alta valkea, nokka, koivet ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
