Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rantajärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1519
Rantaraja—Rantzau
1520
Rantaraja. kuivalla maalla, usein kaukana
nykyisesta rannasta oleta, entisen vesirajan
merkki, ks. R a u t a tn e r k i t.
Rantasalmen kihlakunta käsittää
Rantasalmen. Kangaslammin, Sulkavan, Säämingin,
Kerimäen. savonrunnan. Enonkosken ja Heinäveden
kunnat Mikkelin lääniä. Pinta-ala i maatai 4.883.»
km1: väkiluku v. 190S 51,901 henkeä (=10,. 1 :tä
km::ia kohti).
Rantasalmen tuomiokunta käsittää
seuraavat 1 käräjäkuntaa : 1. Rantasalmi jn
Kangaslampi: 2. Heinävesi. 3. Sääminki. Viipurin
hovioikeuden alainen.
Rantasalmi. 1. K u n t a. Mikkelin 1..
Rantasalmen kihlak.. Rnutasalmen-Kangaslammin
nimismiesp.; kirkolle Rautasnlmen
rautatieasemalta 7 km. Pinta ala 708,« km5, josta viljeltyä
maata »1010i 12.072 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 7.097 ha. viijaakasvava kaskimaa 43.» ha,
puutarha-ala 14.: ha). Manttaalimäärä 90,hm,
ta-lonsuvuja 453, torpansavuja 309 ja muita savuja
75 11907i. 9,158 as. (1913); 1,830 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 1.267 (1901). 1.017 hevosta, 4.973 nautaa
1911 Kansakouluja 9 <1914i. Säästöpankki.
Kunnanlääkäri. Apteekki. Kunnansairaala. —
Teollisuuslaitoksia: Rantasalmen osuusmeijeri;
Oravin saha seisauksissa). — Kotiteollisuutena
o vanhemmilta ajoilta alkaen) harjoitetaan
runsaasti piippujeu. tupakkakukkaroiden ja
rukkasten valmistamista. — Historiallisia muistoja:
Parku mäen ks. t.) taistelupaikka;
Haapaniemen ent. sotilaskoulu (ks. Haapaniemi 2).
— Vanhoja kartanoita: Rantakartano. Putkisalo.
Kupiala, Skogiin, Haapaniemi. Pyyvilä,
Yaaher-s ilo. Parkku. Kesäisin laivaliike
Mustanlahden laituriin. jo-ta 3 km kirkolle. — 2. Seu r
a-kunta, keisarillinen. Savonlinnan hiippak..
Savonlinnan tuomiorovastikuntaa; muodostettu
Juvan ja Säämingin pitäjien osista, mainitaan 1554
Sääminkiin kuuluvana kappelina, tuli omaksi
khrakunnak-i kunink. käskykirjeellä 6 p:ltä
»yysk. 1578. R:een ovat aikoinaan kuuluneet
seuraavat nykyjään itsenäiset khrakunnat:
Heinävesi ’kappelina) ja Kangaslampi
irukoushuonekuntana. sittemmin kappelina). — Kirkko
tiilestä. rak. 1900-04. Vanha 1741 rakennettu
puukirkko purettiin 1904. — 3. Rautatieasema
V l.i. Savonlinnan-Pieksämäen rataosalla. 36 km
Savonlinnasta. 69 km Pieksämäelle. Aseman
etäisyys R:n kirkolta 7 km. /,. U-nen.
Rantasappi ks. E r y t h r æ a.
Rantasinappi, m e r e n r a n t a s i n a p p i. ks.
Cnkile maritima.
Rantasipi (AcHtia /Tringoides] hypolcucus)
kuuluu viklojen heimoon. Se on verraten pieni
(19-21 cm) kahlaaja,
selkäpuolelta ruskeanharmaa,
me-tallihohtoinen, kurkusta
rinnalle ja vatsapuolelle valkea.
Sangen yleinen koko
Suomessa, varsinkin sisävesien
rannoilla, mutta myös
merenrannikoilla vaikka
harvinai–empana. Pesii koko
Euroopassa, Pohjois Aasiassa ja
’•rönlanrii–a Asustaa kivikko- ja sorarannoilla.
I*-vä tav. hangen kaukana rannasta, metsässä
pens-jiden ja varpujen alla. Munia 4. linnun pie-
neen kokoon verraten kovin suuria (35-40 mm
pitkiä), vauleanhnrmaaukeltaisin. mustan
ruskeala tuhkaharmaatäpläisiä. Ääni valitteleva. K.
muuttua talveksi Afrikkaan ja Intiaan. E. TV. S.
Rnntatörö (Gobio fluviatilis), 13-18 cm pitkä,
särkikaloihin kuuluva rakkosuinen, jonka ruumis
on pitkäveteinen, liereälikö. isosuomuinen, turpa
kaksiviiksinen. Viiri päältä niustanhnrmna,
vihreäpilkkuinen, kupeet hopeauhohtnvat,
alapuoli vaikeahko. Tavataan suurimmassa osassa
Eurooppaa sekä Länsi-Aasiassa. Meillä
merenrannoilla ja jokien suissa Etelä- ja Lounais-Suomessa,
saatu myös ylempää lukuisista joista ja useista
järvistä, m. m. Laatokasta, pohjoisin löytöpaikka
Vaasa. R. asustaa mieluimmin kirkkaassa vedessä
hiekkapohjalla, missä se usein aivan matalalla
pysyy pitkät ajat liikkumatta. Syö sekä
kasvi-aineita että kaikenlaisia pikkueläimiä. Liha
hyvää. /. V-g.
Rantavalli, geol., meren tai järven rannalle
aaltojen heittämä mukulakivi-, sora- tai
hiekka-valli. Se saattaa myöskin olla melkein kokouann
simpukoiden kuorista muodostunut
(kuori-sorasärkkä).
Rantavehnä ks. EI y m u s a r e n a r i u s.
Rantaviiva, innant., maan ja meren
todellinen. yksityiskohtainen rajaviiva. Se on aina ia
luonnollisesti etenkin rikkonaisilla rannikoilla
paljoa pitempi kuin mantereen kaavamainen
rajapiirre n. s. rannikkoviiva.
Rantavyöhyke ks. L i t o r a a 1 i v y ö h y k e.
Rantsila (myös Ranttila; ruots. F r a n t
sila). 1. Kunta, Oulun 1.. Sälöisten kihlak.,
Paavolan-Rantsilan nimismiesp.; kirkolle Ruukin
asemalta 37 km. Lapin asemalta 38 km ja
Limingan asemalta 42 km. Pinta-ala 633,» km®, josta
viljeltyä maata (1910) 8,356 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 6,475 ha). Manttaalimäärä 35 */«,
talonsnvuja 202, torpansavuja 70 ja muita
savuja 9 (1907). 3.639 as. (1913) ; 707 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 347 (1901). 454 hevosta, 2,460 nautaa (1911).
— Kansakouluja 5 (1914). Säästöpankki. Apteekki
(haara-apt.). — Teollisuuslaitoksia: Nivankosken
saha ja mylly o.-y.; Kirkonkylän. Sipolunkylän
ja Mankilankylän osuusmeijerit. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Raahen rovastik. Perustettu 1671 Saloon kuuluvaksi
kappeliksi; Siikajoen tullessa itsenäiseksi
seurakunnaksi 1689, siirrettiin R. siihen kuuluvaksi
kappeliksi ja vihdoin erotettiin omaksi
khrakun-naksi keis. käskykirj. 14 p:ltä tarnmik. 1873
(ensimäinen vakinainen khra v:sta 1890). —
Kirkko puusta, rak. 1785, korj. perinpohjin 1907.
L. Il-nen.
Rantzau [-t/iau], kuuluisa holstcinilainen
aatelissuku, joka mainitaan jo 1000-luvulla ja
josta useat jäsenet ovat tulleet kuuluisiksi
Tnns-kan historinssa. Merkittävimmät ovat seuraavat.
1. Johan R. (1492-1565r). oli läsnä Wormsin
valtiopäivillä, jolloin omisti luterilaisen opin;
vaikutti ratkaisevasti Kristian IIT:n
kohottamiseen valtaistuimelle, voittaen hänen
vastustajansa ja valloittaen Kööpenhaminan. Tuli
sitten Slesvigin ja Holsteinin käskynhaltijaksi. V.
1559 hän oli päällikkönä ditmarskilaisia vastaan
ja pakotti heidät alamaisuuteen.
2. Henrik R. 11526-98), edellisen poika, tuli
1556 Slesvigin ja Holsteinin käskynhaltijaksi,
Ranuaipi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
