Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauhanen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15Ö5
Rauhansopimus Rauhantuomari
1556
muutamat croleilii vielä ankarammin
rangaistaviksi n. s. r a u h a v a I a n r i k n k - i k s i
s- K «1 » <"• r «*i. Xykj i»Ksä rikihlais>»niuw
on lama nimitys säilynyt yhteis nimenä eräille
rikoks Ile. joita käsitellään 24:nuessu luvussa.
Nämä rikokset orat k o t i r u u Ii a n
rikkominen iks. Kotirauha) ja
hautarauhan rikkominen, joku tu|ukhtuu silloin, kuu
joku luvattomasti ottaa haudasta ruumiin tai osuu
siitä, luvutta hävittää, kätkee tui sil|sxi
hautuu-luuttoman ruumiin, pitelee ruumista ilkivaltai
sesti. laittomasti turmelee tui vahingoittua
huuma taikka huudiilla harjoittaa ilkivaltaa, ju
josta rangaistus on vankeutta korkeintaan vuosi
tai sakkoa irikoslaki 24 -li K:iin kuuluu
tavullaan myöskin rikoslain 42 luvun 7 §:ssä
mainittu rikos ks. Ilkivalta). K. K-a.
Rauhmsopimus ks. R a u h a.
Rauhantuomari. Nimi vastaa toinien
kaksois-luonuettu. Alkuaan r. Englannissa, missä
r.-laitos syntyi oli hallitusmies, jonka tuli
kuninkaan puolesta valvou rauhan ja
turvallisuuden säilymistä. mutta sen ohessa hänelle kuului
lauj i tuomiovalta. Aikaa myöten on r:n tehtä
vistä tuomarintoime-i harjo ttuminen astunut
etusijaan myöskin Englannissa, muissa muissa r:n
hullintovelvollisuiidet yleensä eivät ole
olleetkaan mainittavat. Muttu r :11a on tärkeä
sovit-telijatehtävä myöskin tuomarina. Niin esim.
Ranskan kolleginen alioikeus ei saa ottaa
käsiteltäväkseen mitään riitaa, jonku esineestä
asianosaiset sauvat vapuasti määrätä, elleivät lie ole
olleet r:n soviteltavina. R :eju pidetäänkin
Rausku s-a asetettuina pikemmin estämään riitoja kuin
niitä tucmitsemuan. Ja Venäjällä r. voi ryhtyä
tutkimaan riita-asiau ainoastaan siinä
tapauk–••–u. ettei hän ole onnistunut aikaansaamaan
sovintoa asianosaisten kesken. Myöskin
sellai-si–u rikosasioissa, jotka asianosaiset saavat
sopia, on r:n velvollisuudeksi laeissa pantu
taivuttaa heitä sovintoon. Näin r:n nimi vieläkin
on paikallaan. R :ksi pääsemisen ehtona useissa
mai-.a ei olekkaan lainopillisen tutkinnon
suorittaminen. vaan pikemmin on r:lle ominaista,
että hän nauttii piirin-ä asukasten luottamusta.
Sentähden eräissä muissa kansa itse saa valita
r:t ja muutamien maiden n. s. kiinnia-r t
käsittelevät ainonstaan niitä nsioita. joissa
asianosaiset vapaaehtoisesti pyytävät heidän
villitystään.
Siellä, mi-,ii r :eja on. ovat oikeusasiat jaetut
näiden, enimtnäk-een yhdenmiehen
tuomioistuinten. ja n. s. yleisten tuomioistuinten kesken,
jotka yleensä ovat kollegisia, niin että
ensin-muniittujen käsiteltäviä en-i asteessa, osaksi
lo-pulli-estikin. ovat vähäisemmät asiat, sekä
riita-etta rikosjutut ja poliisirikkrmukset.
Oikeudenkäynnille r. laitoksissa on ominaista, ettei se
niissä ole niin nnkara-ti ju yksityiskohtaisesti
määrättyjen sääntöjen mukainen kuin yleisissä
tuomioistuimis-a. vaan vapaampi ju
ylimalkainen. -iiminittainen. Niinpä esim. haaste ei ole
sidottu määrättyyn muotoon: valmistava
kirjeenvaihto tahi tutkimus ei ’le tar|ieen;
asianujajan-käytläfrn-p.ikko puuttuu. Sanotaunpa Venäjän
riita asiain oikeadenkilyntilni–:i initä asian
ratkaisuun koskee että r:n tulee tehdä tuomio,
■oka ei ole lainvastainen.
Knglannin r.-laito» (junticm of the pmrr) on
pet uisin 14 uneltä vuosis. R:t. jotka saavat
palkkaa ainuist.iuii kaupungeissa ju muissa
suureli-koi-s.i liikekeskuksissa, valitaan viranomaisten
toimesta yleisön luottamusta nauttivista, etu-
pii____ä yliopistosivistyksen sanueista henkilöistä.
tav. ennen yksinomaan suurten muutiluin
omistajista, jotka jo siinä asemiissnan
tuontiios-tukin ontuvat kosketuksiin kansan kanssa, lle
pitävät istuntoja osaksi yksin osaksi kollegisesti.
1\ :eitu katsotaan edelleenkin asetetuiksi rauhan
ylläpitäjiksi tuomiopiirissään, mutta heidän
toi-mintaiisa ou muodoltaan pääasiallisesti
lainkäyttöä. K:ien käsiteltäviin kuuluvat vähäiset
rikkomukset ja hairahdukset, mutta eivät törkeät
rikosasiat. sekä riidat käsityöläisten, työmiesten ja
maalaispalvelijain palkoista, matruusien jn
laivn-knpteenien väliset riidat, eriiiit maatilain ja
huoneiden vuokraamisesta johtuvat riidat y. m. s.
siviiliasiat, samoinkuin hallinnolliseen
lainkäyttöön kuuluvia tehtäviä. Muutamissa asioissa
käytetään r.-laitoksissakin valamiehistöä.
Ranskaan siirtyi r.-laitos (les juges dc pair)
vallankumouksen aikana 178!) Englannista tai
ehkä pikemmin Hollannista, joku sen myöskin
oli omaksunut. Runskun r:t ovat hnllituksen
nimitettäviä ja erotettavia palkattuja
virknmie-hiä, useimmiten lainopillisen koulutuksen
saaneita. Erittäin tärkeän tehtävän r:t suorittavat
virallisesti asetettuina riitain sovittelijoina.
Tällöin heidän tulee olla asianosaisten välittäjinä
-ekä heidän itsensä ratkaistavissa ettii kollegiseen
alioikeuteen kuuluvissa asioissa. Heidän
virkapii-l insä on kautoni. ju heidän tuomiovaltaansa
kuuluvat pienemmät riita-asiat — velkomisasiat ja
irtaiuta omaisuutta koskevat vaatimukset, joiden
arvo ei nouse yli (SOO frangin, työpalkkaa,
vuokraa v. m. koskevat riidat — ja rikosasioista
pääasiallisesti n. s. hairahdukset (conlravenlions),
kunnianloukkaukset y. m. s. Sitäpaitsi r:t
käsittelevät eräitä vapaaehtoiseen oikeudenhoitoon
kuuluvia asioita ja toimivat oikeuspoliisin
avustajina.
Venäjällä, jonka r.-laitos järjestettiin marrask.
20 p. 1864 annetulla lailla, sen tarkoituksena on
rauhan ylläpitäminen, antamalla kullakin
paikkakunnalla syntyvät riitaisuudet saman
paikkakunnan asukasten omien luottamusmiesten
soviteltaviksi ja ratkaistaviksi. Kihlakunta muodostaa
r.-piirin, jonka r:t (mirovye sudji) pitävät
yhteisiä kokouksia appellioikeutena. Piiri jakautuu
useampiin alueisiin, joissa kussakin on alue-r.
R:t valitaan semstvo-kokouksissa kunkin
paikkakunnan asukkaista 3 v:ksi kerrallaan.
Kelpoisuusehtoina on 25 v:ti ikä sekä määrätty
sivistys ja varallisuus. Vanlin vahvistaa hallitus.
Useissa kuvernementeissa hallitus nimittää r:t
ilman vaalia. Viimemainituilta r:eilta ei
vaadita varallisuussensusta, mutta heidän tulee olin
luinoppineita. Alue-r :t ovat palkattuja
virkamiehiä. Kunnia-r:n nimi annetaan henkilöille,
jotku mieskohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi
ovut omiaan edistämään r.-laitoksen tarkoitusta.
K:ien ratkaistavia — nyttemmin, kun heidän
pätevyyttään 1912 on laajennettu — ovat, eritin
poikkeuk-in. riita-asiat, joiden arvo ei nouse yli
I.Olio ruplan, häirityn hallintaoikeuden
pulauttamista koskevat kanteet, anomukset todisteiden
turvaamisesta ju täytiintöönpunovelvoitusta
koskevat uhiut. Rikosasioista ovut r:n ratkaistavia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
