Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rawa Ruska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1629
Rawa Ruska
i—Ravesteijn
1630
pitäjässä Kokemäenjoen pohjoisrannalla. Kylässä
on entisen 7:nnen reservikomppanian
kasarmirakennukset.
Rawa Ruska, kauppala Galitsiassa.
Lem-bergistä luoteiseen, Bugiin laskevan Ratan
varrella, ratojen risteyksessä; 10.529 as. (1910). —
Pari luostaria. Sahoja, myllyjä y. m. s.
teollisuutta, karjakauppaa. — V. 1699 Pietari I ja
August II R. R:ssa tekivät liiton Kaarle XTI:ta
vastaan. Suurvaltain sodassa syksyllä 1914 oli
kiivaita taisteluita R. 11 :n luona ven. ja itäv.
joukkojen välillä; viimemainitut joutuivat
tappiolle.
Ravea, maatila Mietoisissa. käsittää
Hietamäen ratsuvelvollisen säterin, sekä Iso- ja
Yäliä-Raveau ja Anttilan tilat, yhteensä 31/4
manttaalia, 767 ha. Meijeri. — Hietamäen tila
mainitaan jo 1366. Se kuului keskiajalla Turun
tuomiokirkolle ollen Pyhän Henrikin tiloja.
1500-luvun jälkimäisellä puoliskolla se oli n. s.
Hietamäen n. 1588 miehenpuolelta sammuneella
aatelissuvulla, jolta se avioliittojen kautta siirtyi
Stjernkors- ja Gyllenflög-suvuille. 1700-luvulla se
oli Breitholtz-, Lagerborg-, von Willebrand-,
Fock- ja Wrede-suvuilla. viimemainitulla v:een
1811. Myöhemmin viime vuosis :11a R. oli m. m.
Procopé-, Limnell- ja Poppius-sukujen jäsenillä.
Nyk. omistaja maanviljelijä K. Mettälä.
Päärakennus on 1800-luvun alulta. — Hietamäki
mainitaan kappeliseurakuntana 155S-1722;
kappelin kirkon jäännöksiä on R:n tilan maalla.
A. Es.
Ra veliini (ransk. ravelin, it. rivellino). pieni
linnoitusvaruste. jonka muodostaa kaksi
terävä-kulmaisesti toisiaan vastaan olevaa kylkeä.
R. rakennetaan kurtiinissa olevan ulkoportin
suojaksi ja ristitulen aikaansaamiseksi bastionin
kärjessä. M. v. H.
Savenala madagascariensis, matkusta
j a i n p u u, banaanikasvien heimoon kuuluva,
n. 10 m korkea
madagaskarilainen ruohokasvi. Sen
lehdet ovat 2-puolisesti
asettuneet, hyvin suuret,
ja muodostavat varjoisan
latvuksen. Suuriin
lehti-tuppiin kertyy runsaasti
vettä, siitä kasvin nimi.
K. L.
Ravenna [-e’],
samannimisen provinssin (1,852
km2, 248,356 as. 1911)
pääkaupunki
Pohjois-Ita-liassa, Emilian
maakunnassa, Po-joen suiston
eteläpäässä 7 km
Adrian-me-restä ratojen risteyksessä;
71,581 as. (1911;
kuntana) . — R. on
varhaiskristillisen rakennustaiteen tuotteista rikkain
kaupunki; varsinkin Valentinianus III:n (404-55).
ja Teodorikin (493-526) aikana rakennustaide
kukoisti R :ssa. Huomattavimmat rakennukset:
tuomiokirkko (n. 400, uusittu 1743; mosaiikkeja,
Guido Reni’n freskoja, hautamerkkejä y. m.),
San Giovanni’n kastekirkko (n. 450; korkokuvia
ja mosaiikkeja). San Yitale (526-47 ; mosaiikkeja,
marmorisia korkokuvia), San Francesco in. 450;
arkkipiispa Liberiuksen marmorisarkofagi), Sant*
Apollinare Nuovo (Teodorikin rakentama 504;
alkuaan areiolainen tuomiokirkko), San Giovanni
Evangelista (keisarinna Galla Placidian
rakentama 425; Giotton freskoja), Sant’ Apollinare
in Classe (534-49; 5 km kaupungin ulkopuolella.
Italian huomattavin varhaiskristillinen basilika).
Santa Maria della Rotonda (500-luvulta;
Teodorikin hauta), Santa Maria in Cosmedin
(500-luvulta; ent. areiolaisten kastekirkko) ;
arkkipiispan palatsi. Teodorikin palatsin jätteet,
Danten hautakammio, muutamia
graniittipyl-väitä, Klemens XII :n muistopatsas (1738).
Arkkipiispan istuin. Taideopisto, teknillinen opisto,
seminaari, kirjasto (70,000 nid.), Danten teosten
kokoelma (4,000 nid.). taideakatemia, teatteri.—
Harjoitetaan viininviljelystä,
silkkiäistoukanhoi-toa, rikki-, lasi-, tiili-, mylly- ja
nahkateollisuutta sekä kauppaa. Corsini nimiseen
ulkosatamaan kanava. Kaakkoon R:sta on ennen
kauneudestaan kuuluisa, nyt harventunut pinjametsä.
— Historia. R :n perustivat kreikkalaiset; sen
edustalla oli Po-joen suuhaaran sittemmin
täyttämä rannikkolaguuni. jonka rannalle R:n
Classes nimiseen satamaan Augustus perusti
suuren solasataman (tilaa 250 alukselle).
Roomalais-aikaisesta R:sta ei ole säilynyt mitään
maanpäällisiä muistomerkkejä. Uusi kukoistus alkoi
404 j. Kr., jolloin keisari Honorius siirsi R:aau
hovinsa. Keisarein asuntona R. oli Länsi-Rooman
kukistumiseen asti 476, senjälkeen v:sta 493
itägoottilaisen kuningaskunnan pääkaupunkina
v :een 539, jolloin Belisarius valloitti tämän
goottilaisten viimeisen turvapaikan. Sitten R. oli
itäroomalaisen eksarkin asuntona, kunnes
lango-bardit 752 sen valloittivat; Pippin Pieni
valloitti R:n 755 lahjoittaen sen paaville, joka ei
kuitenkaan päässyt R:n varsinaiseksi herraksi.
R. oli jonkun aikaa riippuvainen arkkipiispasta,
1100-luvulla se oli tasavaltana ja seur. vuosis :11a
se joutui Polenta-suvun haltuun, 1441-1509 R.
oli Venetsian käsissä, tuli viimemain. v.
paaville. V:sta 1797 R. kuului Cisalpiiniseen
tasavaltaan, sitten Italian kuningaskuntaan. v:sta
1815 Kirkkovaltioon, v:sta 1860 yhtyneeseen
Italiaan. — V. 1512 R:n luona oli kiivas taistelu
paavi Julius II :n joukkojen ja häneen
liittyneiden espanjalaisten sekä Gaston de Foi\’n
johtamien ranskalaisten välillä; viimemainitut
voittivat, mutta heidän päällikkönsä kaatui.
E. E. K.
Ravenstein, Ernst Georg (1834-1913),
saks.-syntyinen, Englannissa v:sta 1852
toiminut maantieteilijä ja kartografi, palveli
1855-75 sotaministeriön topografisessa osastossa.
1872-77 „Ocean highways"- ja 1875-1902
..Athenæum"-julkaisujen avustaja. Julkaisuja: ,.The russians
on the Amur" (1861), „The laws of migration"
(1876), „Geographie und Statistik des britischen
Reichs" (1862; Wappäuksen maantieteessä),
..Martin Behaim" (1908); karttoja: ..Map of
eas-tern equatorial Africa" (1882-85), ,.Philip’s
sys-tematic atlas" (1894) y. m. „A life’s work" (1908)
sisältää täydellisen luettelon hänen teoksistaan.
— R:n veli Ludwig R. on suuren
kartografisen laitoksen omistaja Frankfurt a. M:ssa, jossa
varsinkin vuoristokarttoja on valmistettu.
E. E. K.
Ravesteijn frävestein], Jan Anthonisz
van (n. 1572-1657), alankoni, taidemaalari; van-
Matkustajainpuu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
