Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reinin liuskevuoret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1691
Reinkens—Reivilaitos
1693
Reinkens fra, /. Jo-ff 11 u l. e r t (1S21-96),
. antiakatolineii teologi. v:sta 1857 professorina
Breslau?–.», .i-ettui Yatikaauiseu konsiilin jälkeen
1*70 vastustamaan paavin
erehtymftttömyv-julistusta. Tämän johdosta menetettyään virkansa
nän oli mukana perustamassa ja järjestämässä
▼anhakalolista kirkkia ja valittiin 1873 sen
piispaksi piispanistuin Bonnissa). E. K-a.
R?in-Rhönen kanava yhdistää Reinin 111
ni-nn-en lisäjoen Stra–hurgin kohdalta lälitien
Rhö-nen lisäjokeen Saöneen St.-Symphorien’in luona;
323 km josta Saksan alueella 132 kun pitkä, l.i
m syvä. 10 m leveä (»olijalta. Rak. 1783-1834.
Reis ks. R e i.
Reis [rau]. Philipp (1834-74), saks.
fyysikko. suunnitteli 1800 telefoni|| tapaisen kojeen,
jos-a sähkövirta välitti yksinäisten sanojen ja
sävelien lähettämistä (Miikasta toiseen, ks.
Telefoni.
Reisenauer [råne]. Alfred (1863 1907),
saks. pianotaituri. Köhlerin ja Lisztin oppilas,
toimi 1900 00 opettajana Leipzigin
konservato-rin ..mestarikoulussa". esiinnyttvään kuuluna
taiteili ana kaikissa maailman osissa. /. K.
Reisi ks. Jalka.
Reisiherrao ks. Jalka.
Reisikohju Aeniin femoralis s. cruralis),
reiden juurella, jotenkin keskellä reisi taivetta
esiintyvä kohju; erotettava nivuskohjusta (hernia
»n-guinnli.il. joka muodostuu nivuskanavassa tahi
sen yhteydessä olevissa aukoissa ja heikoissa
paikoissa. vrt. K o h j u.
Reisiluu ks. Jalka.
Reisivaltimo ks. Jalka.
Reisjärvi. 1. Kunta. Oulun 1.. Haapajärven
kihlak.. Ilanpujärven-Keisjärven nimismiesp.;
kirkolle Sievin rautatieasemalta 60 km. Pinta-ala
445.» km", josta viljeltyä maata 11910) 4.340 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 2.472 ha).
Manttaalimäärä 21 M -o. talonsavuja 234. torpansavuja
25 ja muita savuja 223 11907). 4.106 as. (19131;
548 ruokakuntaa, jr ista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 422 19011. 380 hevosta,
2,071 nautaa (1912i. — Kansakouluja 1 (1914).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Pihtiputaan kanssa. — Teollisuuslaitoksia: O.-y.
Salmen höyrysaha ja mylly; osuusmeijeri.
Historiallisia muistoja: 1600-luvulla oli pieni
linnoitus lähellä Skantsi (..Kantti") nimistä taloa. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion
hiippak.. Kalajoen rovastik. Perustettu Kalajoen
emäseurakuntaan kuuluvaksi
rukoushuonekunnaksi 1647 v:stn 1782 pitäjiinapulaisen
asuntopaikka; tuli kappeliksi 1826. siirrettiin
Kalajoesta Haapajärven uuteen khrakuntaan
kuuluvaksi kappeliksi, keis. käskykirj. 12 p:ltä
mar-rosk. 1838, erotettiin omaksi khrakunnaksi keis.
kä-kykirj. 11 p ltä toukok. 1868 fensimäinen
khra v -ta 1878). — Kirkko puusta, rak. 1820.
perinpohjin k< rjattu ulkoa ja sisältä 1900. —
3. Järvi, samannimisessä pitä iissä,
Kalajoen latvoilla n. 117 m yi. merenp.; suurin pit.
n. 7 km. K:n pohjoisrannalla olevalla niemellä
sijaitsee Kei-järven kirkonkylä lonka itäpuolella
kuljetaan manntielnutalla K:n yli. ll-ncn.
Relss /mi*/. Wilhelm (s. 1838), saks.
geologi ja tutkimusmatkailija, matkusteli 1855-60
Sisiliassa. Madeiralla. Azoreilla.
Kanarian-saarilla Portu(ralissx. 1866 Kreikassa, 1868-77 Stii-
helin keralla Etelä Ameriikassa. 1885-87
Berliinin maant. setiriin ju v sta 188S Berliinin
antro-jiologisen seuran puheenjohtaja. Julkaissut useita
geologisia erikoistutkimuksia Palman, Santa
Marian. Santorinin, Tenerifan y. m. saarilta,
espanjankielisiä tutkimuksia Etelä- Ameriikasta sekä
,l)as Totenfeld von Ancon in Peru" (Stiihelin
keralla 1880-87). ..Kultur und Industrie
sUdame-rikatiischer Viilker" (1889-90), ..Reisen in
Sild-imerika" (Stiihelin keralla : v :sta 1890).
(E. E. K.)
Reissmann [räis-[. August (1825-1903),
saks. musiikkikirjailija. Toimi musiikinhistorian
opettajana Berliinissä. Sternin konservatorissa
I866-74i. Julkaisi „Geschichte des deutschen
Liedes" 18741 sekii suuren joukon taitavia
kömpi-latsioueja musiikin historian alalta („Yon Bach
liis Wagner", 1861. y. m.). Sävelsi oopperoita
y. m. /. K.
Relter., lyhennys uudistettavissa resepteissä
sanasta rei/eret«r= ..uudistettakoon".
Reitkalli (ruots. Bredskall), maatila
Vehkalahden pitäjässä 1 km:n päässä R:n
pysäkiltä Inkeroisten-Haminan yksityisellä radalla.
Tila palstoitettiin 1906. Kantatilalla, jonka
omistaa agronomi G. Forsten (1915), on puutarha- ja
talouskoulu, per. 1898: 8 ensimäistä vuottaan se
toimi Sippolan kartanossa. — Nimismies Eerik
Laurinpoika osti 1396 kruunulta itselleen tiloja
R:n kylässä. Ne olivat peruutetut eräältä Lasse
Blekarelta, joka laiminlyöden sotapalveluksensa oli
paennut maasta. Eerik Laurinpojasta polveutui
knaappi-sukii, joka milloin käytti vanhaa
sukunimeä Vilken. milloin vaakunansa mukaan
nimeä Husgafvel. ja jonka hallussa R. oli
1700-lu-vulle. Samaa alkuperää oli myös kuaappi-suku
Junker, jolla 1600-luvulla oli maaomaisuutta
R :ssa. Viime vuosis:lla omistivat R:n m. m.
kauppaneuvos Bruun ja raittiudenharrastajana
tunnettu kenraalimajuri ,1. A. Frev (k. 1891).
.4. Es.
Reitti. 1. Sisävesistömuoto. jommoisia on
syntynyt vain ent. maajään alueille. R.-järvet ovat
muodoltaan epäsäännöllisiä. tav. pitkulaisia,
saaririkkaita. rannat lahtien rikkisilpomat;
syvyys verraten pieni. Järvet eivät esiinny
yksitellen, vaan sarjassa. r:nä. laskien toinen
toisiinsa usein koskirikkaiden virtojen ja jokien
kautta, jotka nekin siellä täällä ovat paisuneet
pikku järviksi ja lammiksi. Usein kaksi tai
kolme r:iii laskee yhteiseen keskusjärveen, josta
vedet joko purkautuvat suoraan mereen yhteisen
laskujoen kautta, tai ensinnä yhtyvät uusissa
keskusjärvissä toisiin samanlaisiin vesistöihin.
Kehittyneimpiä r:jii tavataan Suomessa ja
Pohjois Ameriikan pohjoisosissa. — ks.
erikoisartikkeleja sisävesistöistämme. — 2. ks.
Hydro-g r a f i a. Luotsi- ja m a j a k k a 1 n i t o s.
Reivaaminen i rtiots. rrfva), vähentää aluksen
tuulessa olevaa purjepintaa siten, että osa
jostakin purjeesta kokoonkäärittynä sidotaan yhteen
n. s. reivimiorilla (-seisingeillä). F. W. L.
Reivi ’ruots. ref), yhden reivausnuorasarjan
avulla reivattaessa kokoonkäärittävä osa purjetta,
k». Reivaaminen ja R e i v i 1 a i t o s.
Reivilaitos (ks. Reivi), purjeen poikitse
ommeltu kangasliuska (reivilista), mikä on
varustettu n. s. reivi-rei’illä ja -nuorilla sekä
reivi-listan päässä purjeen laidassa olevilla köysi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
