Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sanitas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
765
Sanitas—
San Juan
766
varsikoiksi. Muutamat s. voivat lisääntyä myös
jälkiversojen kautta. S :11a vuorottelevat, samoin
kuin sammalillakin, suvullinen ja suvuton polvi.
Edellinen on pieni, mitätön, suvuton polvi tärkeä,
varsinaisen kasvin muodostaja (päinvastoin kuin
sammalilla). Korkeammilla s :11a suvullinen polvi
on hyvin pieni, alkeisvarsikko tuskin itiöstä ulos
kasvava, varsinkin koiraspuolinen vain
muutamien solujen muodostama. Tämä surkastuminen
jatkuu ja täydellistyy yhä enemmän siirryttäessä
s:sta kukkakasveihin, joilla niilläkin vielä tava
taan merkkejä sukupolvenvuorottelusta (ks. t.),
todisteena niiden ja s:n sukulaisuudesta. S.
välittävät selvästi kukkakasvien ja alempien
kasvien (sammaltyypin) yhteyttä. Ne ovatkin hyvin
vanhoja kasveja; vanhimmat varmasti tunnetut
kasvifossiilit ovat s:ia. S :ia erotetaan 6
luokkaa: Lycopodince (liekokasvit), Psilotince,
Equi-setince (kortekasvit), Isoëtinæ (lahnaruohoiset),
Filicinae (saniaiset) ja Cycadofilices 1.
Pterido-spermæ (siemensaniaiset), viimeinen ryhmä vain
fossiilisena tunnettu. K. L.
Sanitas [sä] (lat.), terveys.
Saniteetti (lat. sänitas), terveys. — San
i-tääri (ransk. sanitaire), terveydenhoitoon
kuuluva ; henkilö, joka esim. kenttäsairaalassa on
lääkärien ja sairaanhoitajani apulaisena.
Saniteettihenkilökunta ks. Saniteetti ja
Saniteettiväki. Y. K.
Saniteettiosasto, saniteetti joukko-osasto, ks.
Saniteettiväki; vrt.
Sotalääkintä-toimi.
Saniteettiväki (ks. Saniteetti),
sotilaallinen saniteettilaitos. Käsittää armeian ja
laivaston terveyden- ja sairashoidon. Tämä .käsittää
1) sotilaallisen saniteettikunnan
ja 2) varsinaiset saniteettijoukot. —
I. Saniteettikunta käsittää kaikki
sotilaallisessa saniteettilaitoksessa toimivat henkilöt
kuten saniteettiupseerit, alilääkärit,
välskärit, sairaanhoitajat, sairaalan palveluskunnan
y. m. Saniteettiupseerit ovat kaikki
sotilaslääkä-reitä, joilla 011 upseerinarvo. Näihin kuuluu ensi
kädessä armeian ja laivaston
yliesikunta-lääkäri, joka on koko saniteettikunnan
päällikkö, kenraalilääkärit, armeiakunnan ja
divisioonan lääkäri, yliesikuntalääkärit,
esikuntalääkärit (rykmentin lääkärit),
ylilääkärit (patal joonanlääkärit) ja
as-s i s t e n 11 i 1 ci ä k ä r i t. Oikeuksiin ja
velvollisuuksiin nähden ovat sotilaslääkärit vastaavan
arvoluokan upseerein kanssa tasa-arvoiset. —
Sotilaslääkärikuntaa täydentävät 1) sotilaslääket.
oppilaitoksista lähetetyt henkilöt 2)
asevelvolliset lääketiedettä opiskelevat ylioppilaat, jotka
alilääkäreinä suorittavat asevelvollisuuttansa
ar-meiassa ja laivastossa, sekä 3) sotalääkäriksi
nimitetyt armeiaan komennetut yliopistoissa
valmistuneet lääkärit. — II. Saniteettijoukot.
Näitä on rauhan aikana nykyään vain
Itävalta-Unkarissa ja Italiassa. Niitä johtaa
sotaministe-riössä palveleva sotilasylilääkäri, jonka toimena
on tarkastaa ja johtaa sotajoukkojen terveys- ja
sairashoitoa. Sotajoukkojen sairaaloita ei
sitävastoin ole. — Venäjällä ja Saksassa taas on
jokaisella joukko-osastolla oma sairaalansa
rauhan aikanakin. Tätä hoitaa joukko-osaston oma
ylilääkäri, joka saa määräyksiä joukko-osaston
päälliköltä, ja jonka vastuulla sen joukko-osaston
terveys- ja sairashoito on. Lievemmästi sairaat
hoidetaan omassa sairaalassa tai komppaniassa,
vaikeammin sairaat( taas lähetetään
garni-sonisairaalaan. Venäjällä on kussakin
sotilaspiirissä oma piirilääki n tä hallitus,
jota johtaa päällikkölääkäri. Jokaisessa
joukko-osastossa on oma n. s. paarin
komentaja-kuntansa, joka komppaniasta komennettuja
sotamiehiä, joita harjoittavat joukko-osaston
muut lääkärit. — S o t a-a i k a n a järjestetään
joka armeiassa erityisiä saniteetti joukkoja ja
järjestöjä. Saksassa on sota-aikana joka
armeia-kunnassa yksi saniteettipataljoona, 3
saniteettiko m ppaniaa ja 12
kenttäsairaala a. Näitä komentaa kenttäsan
i-teettilaitoksen päällikkö, joka
kuuluu isoon päämajaan, ja on kaiken sotaan
osaaottavan saniteettihenkilökunnan päällikkö.
Marssittaessa kuljetetaan vähemmän sairaat joukkojen
mukana, vaikeammin sairastuneet viedään
kenttäsairaaloihin tai etappisairaaloihin.
Taistelukentälle jää osa joukkojen omia sanitäärejä
ja paarinkantajia antamaan haavoittuneille
ensimäistä apua. Toinen osa sanitäärejä sekä
lääkärit järjestävät sideaseman, josta lähetetään
henkilöitä kokoamaan haavoittuneita ja kuljettamaan
niitä kohtiin, joissa haavat sidotaan, sekä näistä
edelleen etappisairaaloihin ja kenttäsairaaloihin.
— Saniteetti juüa= rautatiejuna jolla
kuljetetaan sota-aikana sairaita ja haavoittuneita.
M. v. II.
Sanitääri ks. Saniteetti.
San José [hosëfj. 1. Costarican tasavallan
pääkaupunki (S. J. de Costarica), sisämaassa
hedelmällisellä, tulivuorien ympäröimällä
ylätasan-golla, kolmen radan haarauksessa; 32,449 as.
(1911). — Kadut kivetyt, sähköllä valaistut;
talot maanjäristyksen takia enimmäkseen
yksikerroksiset. Kansallispalatsi, piispan ja presidentin
palatsit, tuomiokirkko, suuri mielisairaala;
poikalyseo, tyttölukio, opettajaseminaari, museo,
tähtit. observatori. — Harjoitetaan
kahvikaup-paa. — 2. Ivauntin pääkaupunki Yhdysvalloissa,
Kalifornian valtiossa, ihanassa Santa Claran
laaksossa 12 km San Eranciscon-lahden eteläpäästä
Guadalupen varrella ratojen risteyksessä; 28,946
as. (1910). — Oikeuspalatsi, metodistien
Pacific-university, lukio, opettajaseminaari y. m.
Valmistetaan hedelmäsäilykkeitä, lautoja,
juomatava-roita y. m. kaikkiaan 29,i milj. mk:n arvosta
1909. — S. J:sta etelään ovat New Almadenin
elohopeakaivokset ja itään Mount Hamiltonilla
kuuluisa Lick-observatori. — S. J. syntyi 1797
perustetun lähetysaseman ympärille. Oli 1849-51
Kalifornian valtion pääkaupunkina. Kärsi
suuria vaurioita maanjäristyksessä 1906. — 3.
Guatemalan tasavallan tärkein satamakaupunki (S. J.
de Guatemala), Ison valtameren rannalla,
pääkaupungista tulevan radan päässä; n. 1,500 as.
— Satama avonainen. Laivaliikenne vilkas;
viedään paljon kahvia, sokeria, vuotia, nahkoja y. m.
E. E. K.
San Juan [haa’n], 1. Joki Etelä-Ameriikassa,
Argentiinan länsiosassa, alkaa Kordillieereilta,
virtaa kaakkoista pääsuuntaa, laskee
TTuanacaclie-ja Urre Lauquen-järvien läpi, saavuttaa
lumen-sulamisen aikaan Hio Coloradon, muulloin kuivuu
aroon; 1,350 km. — 2. Nicaragua-järven (ks. t.)
laskujoki. — 3. Saaristo (engl. /S. J. islands
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
