Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seneca ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1097
Senegal
1098
dioksidin hajoamisesta kasvissa. Pääteos
5-osai-nen »Physiologie végétal" (1800).
Seneca. 1. Lucius A n n æ u s S. (n. 54 e.
Kr.-n. 39 j. Kr.), roomal. reetori, synt. Cordubasta
(nyk. Cordova), opiskeli Roomassa, mutta eli
sitten kotiseudullaan. S. on jättänyt jälkeensä
kokoelman liarjoituspuheita (Controversice, 10
kirjaa, ja Suasoriæ, 1 kirja, julk. A. Kiessling
.ja H. J. Müller).
2. Lucius Annæus S. (4 e. Kr.-65 j. Kr.),
roomal. valtiomies ja kirjailija, edellisen poika.
S. opiskeli Roomassa puhetaitoa ja filosofiaa,
tuli jo Caligulan hallitusaikana senaattiin, mutta
karkoitettiin hänen kukistuttuaan v. 41
Korsik-kaan. Sieltä S. kutsuttiin takaisin v. 49 sekä
nimitettiin nuoren hallitsijan Neron
kasvattajaksi, tullen myös konsuliksi v. 57. Olojen
pakosta S. vetäytyi syrjään valtiollisesta
elämästä v. 62 sekä päätti vapaaehtoisesti elämänsä
r. 65. S. on ollut monipuolinen ja tuottelias
kirjailija. Hänen lukuisista julkaisuistaan ovat
hänen filosofiset teoksensa tärkeimmät.
Loppu-iällään S. kirjoitti melkoisen joukon tutkielmia
eetillisistä aineista (»Kaitselmuksesta",
»Lempeydestä", »Mielenrauhasta", »Elämän lyhyydestä",
»Hyväntekeväisyydestä" y. m.), joissa hän
edustaa stoalaisuuden käytännöllistä suuntaa, millä
on useita kosketuskohtia kristillisen siveysopin
kanssa. Tärkeitä ovat S :n ..Luonnonfilosofiset
tutkimukset" (»Quæstiones naturales", 7 kirjaa),
joita keskiajalla käytettiin luonnontieteen
oppikirjana. Sitä paitsi S. on kyhännyt lukuisia
kirjeitä (»Epistulæ morales ad Lucilium", 124
kapp.) sekä ivakirjoituksen keisari Claudiuksen
kuolemasta (»Ludus de morte Claudii" 1.
»Apoco-locynthosis"). Yleisen otaksuman mukaan S. on
sepittänyt 10 murhenäytelmää, joissa koetetaan
tehota kohtausten kammottavaisuudella ja
sanonnan mahtipontisuudella; näitä on ainoa säilynyt
roomalaisaiheinen murhenäytelmä (f ab ula
præ-texta) »Octavia". S. on voimakkaasti
vaikuttanut oman aikansa ja jälkimaailman henkiseen
sivistykseen, m. m. renesanssiajan draamaan.
Hänen kielensä on sujuvaa ja kirpeätä, mutta
• tuntuu kuitenkin lopulta liian yksitoikkoiselta
ja teennäiseltä. S:n teosten julkaisijoista ja
tutkijoista mainittakoon F. Buecheler, M. C.
Gertz, Fr. Haase, Fr. Leo, R. Peiper, G. Richter,
J. Vallien. [VV. Ribbeck, »S. und sein Verhältnis
zu Epikur, Plato und dem Christentum" (1887);
M. Baumgarten, »S. und das Christentum" (1895);
Rubin, »t)ie Ethik S:s" (1901); Stachel, »S. und
das deutsche Renaissancedrama" (1907) ; R. Waltz.
..Vie de Sénöque (1909) ; F. Gustafsson, »Senecas
bref" I (1907) ; sama, »Octavia, en romersk
tragedi" (1915); I. A. Heikel, »Senecas Character
und politische Thätigkeit aus seinen Schriften
beleuchtet" (Acta Soc. scient. Fenn. XVI, 1886);
sama, »Senecas åsikter om uppfostran" (1885).]
K. J. II.
Sénéchal /senesal] ks. Senesalkki.
Senecio ks. P e 11 o v i 11 a.
Senefelder [zcnefcldar], Aloys (Alois)
(1771-1834), kivipainon (ks. t.) keksijä; syntynyt
Praagissa. S. oli alkuaan näyttelijä ja
teatteri-kirjailija; koettaessaan sittemmin saada nuotteja
halvimmalla tavalla painetuiksi hän keksi
kivipainon. Työskennellessään tällä alalla v:sta 1800
kuolemaansa saakka Münehenissä hän keksi myös-
kin värillisen kivipainon. [Nagler, »Aloys S. und
Simon Schmidt als Rivalen" (1862) ; Ferchl,
»Geschichte der Errichtung der ersten
lithogra-phischen Kunstanstalt in München" (1862);
Pfeilschmidt, »Aloys S." (1877); Scamoni, »Aloys
S. und sein Werk" (1896).] E. R-r.
Senegajuuri ks. Polygala.
Seneffe [sane’f], kauppala Belgiassa, Hainaufn
maakunnassa, jonka luona 11 p. elok. 1674
Con-dén prinssin johtamat ranskalaiset (50,000)
voittivat Oranian Wilhelmin komentamat
hollantilaiset, espanjalaiset ja keisarilliset joukot (70,000).
Voittajain mieshukka 20 %, voitettujen 20 %.
Taktillinen arvo 1,4. -Islcm-.
Senegal. 1. Joki Ranskan Länsi-Afrikassa.
Saharan rajalla, alkaa kahdesta lähdejoesta
Bakhoi (»valkoinen joki") ja Bafing (»musta
joki"; pitempi, lähteet Futa Dzallonissa, 750 m
yi. merenp» n. 200 km Guinean-lahdesta), jotka
virtaavat pohjoista ja luoteista pääsuuntaa yhtyen
Bafulaben kohdalla, jossa joki saa nimen S. Se
laskeutuu Bafulaben alapuolella muodostaen useita
kcskia, tulee Bakelin kohdalla tasangolle,
jakaantuen pian moneen haarakkeeseen, joita jatkuu
suuhun asti, kääntyy luoteisesta kulkusuunnasta
läntiseen ja sitten eteläiseen, laskee Saint Louisin
kaupungin alapuolella Atlantin valtamereen.
Bafingin lähteiltä lukien 1,700 km. Huomatta
vimmat lisäjoet Kolimbine oik» Faleme vas. Nii
den alapuolella S. saa vas. vain pieniä lisäjokia.
oik. vain vadeja. Sadeaikana S. on tulvillaan
(Bakelin luona S. silloin nousee 15 m), kuivana
aikana matalikot suuresti vaikeuttavat
liikennettä. Syyskesällä Kayesiin asti pääsevät vain
1/3-s/3 m syvällä kulkevat, myöhemmin 3-4 m
syvällä kulkevat alukset. Mafuun asti (350 km
suusta) pääsevät kaikkina aikoina höyryalukset,
mutta kulku suusärkän poikki on korkean
aallokon takia hankala. Liikenne sallittu vain ransk.
aluksille. —- Rautatie yhdistää S :n Kayesin
kohdalta Nigeriin Bammakon luona. — S. oli jo
vanhalla ajalla tunnettu; Hanno mainitsee sen
Cliretes ja Chremetes nimisenä, kreikkalaiset ja
roomalaiset käyttävät siitä nimiä ATachyris ja
Bambotus. Keskiajan lopulla ja uudella ajalla
Mungo Parkin tutkimuksiin asti S:ia luultiin
milloin Niilin, milloin Nigerin suuksi. —2.
Ranskan Länsi-Afrikkaan kuuluva siirtomaa (ransk.
Sénégal frangais) alisen ja keskisen S:n sekä
Englannin Gambian ympärillä, Atlantin
valtameren rannikolla; 191.600 km2, 1,247,979 as.
(1912), joista 4,229 ranskalaista. —
Pinnanmuodostuksesta, ilmastosta, kasvullisuudesta,
väestöstä ks. Sudan. — Hallinnon etunenässä on
Länsi-Afrikan kenraalikuvernöörin alainen
varakuvernööri. Siirtomaan tulo- ja menoarvio v:lle
1915 päättyi 6 milj. mk :aan; lisäksi n. s.
paikallinen menoarvio, 2,i milj. mk. Pääkaupunki
Saint Louis, joka on tärkeä satama,
samoinkuin siitä etelään oleva Dakar (koko Ranskan
Länsi-Afrikan pääkaupunki). Tuonti
(puuvilla-tavaroita, ravintoaineita, rauta- ja metalliteoksia,
kivihiiltä) arvoltaan 85,? milj» vienti
(öljysiemc-niä, kautsukkia) 71,i milj. mk. (1913).
Rautateitä 1.209 km (1914), osaksi jatkuen siirtomaan
rajain ulkopuolelle. Sähkölennätinlin joja 2,400 km
(1914); merenalainen kaapeli Dakarista Brestiin.
Sähkölennätinlinjoja n. 160 km. — Ensimäiset
kauppapaikat nyk. S:iin perustivat Dieppen lai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
