Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stipa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
Stipa—Stjordalen
58
uurtavilla teoksilla; julkaisuja: »Ulrich Zasius"
(1857), »Friedrich Karl v. Savigny" (18G2),
„Ge-schichte der populären Literatur des
römiseh-kanonischen Rechts in Deutschland" (1867),
»Geschichte der deutschen Rechtswissenschaft"
MI (1880, 1884). J. F.
Stipa, etupäässä aroilla kasvava heinäsuku.
jonka kaleissa usein on pitkät vihneet. S.
pennuin on Venäjän arojen pääheiniä. Sillä on
jopa 35 cm pitkät vihneet ja käytetään sitä
paljon kuiviin kukkavihkoihin. tenacissimasta.
ks. Espartoheinä. Useimmat S.-lajit ovat
karjalle vahingollisia joko myrkyllisyytensä
vuoksi t. sentakia, että niiden vihneet voivat
tunkeutua eläinten suolenseinämäin läpi. K. L.
Stipendi (lat. s1ipe’ndium = sotilaille
suoritettava palkka, y. m.), apuraha opintoja, matkoja
y. m. varten.
Stipendiaatti (ks. Stipendi), stipendiä
nauttiva henkilö.
Stipendiumi ks. Stipendi.
Stipula, korvake (ks. t.).
Stipulatsioni (lat. stipulä’tiö), välipuhe,
sopimus. — Stipuleerata (lat. stipitlä’re), tehdä
välipuhe, määrätä.
Stirling [stMir] ], James Hutchison
(1820-1909), skotl. filosofi, opiskeli
syntymäkaupungis-saan Glasgow’ssa lääketiedettä ja filosofiaa,
sittemmin filosofiaa myöskin Saksassa ja Ranskassa.
S:n merkittävin teos on »The secret of Hegel"
(1865), jolla hän hyvin vaikuttavasti käänsi
englantilaisten filosofianhar joittajain huomiota
Hegeliin ja yleensä saksalaiseen filosofiaan.
Julkaisi sittemmin useita muita filosofisia ja
kir-jalliskriitillisiä teoksia. Iäkkäänä S. jonkun aikaa
(18S8-90) toimi luennoitsijana Edinburgh’n
yliopistossa. A. Gr.
Stirlingmetalli [stSliri-], messinkimäinen,
hiukan rautaa sisältävä vasken ja sinkin lejeerinki.
Stirner [stirnar], M a x ks. Schmidt,
Kas-par.
St. Jago di Compostela ks. Santiago 1.
S:t Jakob. Pyhän Jaakobin rukoushuone
Paimiossa, ks. Paimio 2.
Stjerna [särna], Knut (1874-1909), ruots.
muinaistutkija, tuli 1905 muinaistieteen
dosentiksi Upsalan yliopistoon. S. herätti huomiota
useilla muinaistutkimusta ja vanhimman
historian alaa koskevilla tutkimuksillaan: niistä
mainittakoon »Erik den helige, sagohistorisk studie"
(1898), »Svear och götar under
folkvandrings-tiden" (1905), ..Bidrag tili Bornholms
befolknings-historia under järnäldern" (väitöskirja, 1905),
„L’origine scandinave des Burgondes" (1906).
Ennenaikainen kuolema katkaisi hänen lupaavan
tutkijauransa. K. G.
Stjernsund [särnsu’nd] ks. L e p a a.
Stjernvall [särn-J. 1. Carl Johan S.
(1764-1815), sotilas, hallitusmies; tuli 1783 upseeriksi
Uudenmaan rakuunarykmenttiin, meni 1787
Ranskan palvelukseen ja otti osaa vv. 1789-90
sotaretkeen: tuli 1807 everstiluutnantiksi Porin
rykmenttiin. V:n 1808 sodan alussa S. joutui
venäläisten vangiksi Kuuskoskella, mutta sai jäädä
Suomeen. V. 1812 S. nimitettiin muuhun
Suomeen yhdistetyn Viipurin läänin maaherraksi
ja samaan aikaan asetetun järjestelykomitean
puheenjohtajaksi, jona tarmolla ja taidolla
suoritti vaikeanlaisen tehtävänsä; samana vuonna
hän innokkaasti otti osaa uuden värvätyn
suomalaisen sotaväen muodostamiseen tullen
Viipurin rykmentin päälliköksi. Hänen veljensä
Fredrik Gustaf S. (1767-1815), joka alkuansa
myöskin toimi sotilasalalla, tuli 1810
Hämeen-Uudenmaan läänin maaherraksi.
2. Knut Adolf Ludvig S. (1819-99),
vapaaherra, rautateiden rakentaja; tuli 1839
upseeriksi Venäjän tie- ja
vesikulkulaitoskun-taan; oli 1856-61 Suomen tie- ja vesirakennusten
insinöörikunnan päällikkönä. S. laati hyväksytyn
suunnitelman Suomen ensimäisen rautatien. Hei
singin-IIämeenlinnan radan rakentamiseksi ja
johti tämän radan samaten kuin myöhemmin
Riihimäen-Pietarin radan rakennustöitä. V. 1870
hän tuli Venäjän rautatiedepartementin
esimiehen apulaiseksi, seur. v. Venäjän
rautatiehallituksen päälliköksi, sittemmin Venäjän
rautateiden ylitarkastajaksi; oli lokak. 29 p:nä 1888
mukana Borkin rautatieonnettomuudessa ja tuli
pahoin haavoitetuksi; erosi seur. v.
virkatoimistansa. V. 1875 S. korotettiin vapaaherraksi, 1888
todelliseksi salaneuvokseksi. J. F.
Stjernvall-Walleen [särn- -Wn], Karl
Knut Emil (1806-90), vapaaherra, valtiomies;
Viipurin läänin
maaherran Carl Johan
Stjernval-lin poika; isäpuolensa
sa-laneuvos, vapaaherra C. J.
Walleenin ottopojaksi
päästyään 1854 hän sai
liika-nimen S.-W. Tuli
ylioppilaaksi 1823; palveli
jonkun ajan sotaväessä. Tuli
1837 Suomen
valtiosihtee-rinvirastoon; Helsingin
yliopiston kanslerin
sihteerinä 1844-55. Aleksanteri
II :n noustua
valtaistuimelle S.-W. nimitettiin
1857 Suomen
ministeri-valtiosihteerin apulaiseksi
saaden siten vaikutusta
maamme asioihin: valtiosihteeri 1863; tod.
sala-neuvos 1875. Ollen mieleltään isänmaallinen,
tottunut hovimies sekä samalla suora ja rohkea
luonteeltaan S.-W. saattoi monessa asiassa
vaikuttaa Suomen hyväksi. Kannatti J. V.
Snellmanin valtiollisia pyrintöjä, esim. kieliasetuksen
(1863) ja rahareformin (1865) aikaansaamista.
Nimitettiin A. Armfeltin kuoltua
ministerival-tiosihteeriksi 1876, jossa toimessa hänen
pyrki-myksenänsä oli edelleen pitää voimassa keisarin
suopeutta Suomea kohtaan; sai toimeen
Aleksanterin käynnin Helsingissä sam. v. Keisarin
kuoltua 1881 hän heti hankki hänen seuraajansa
allekirjoituksen maallemme annettavaan
hallitsija-vakuutukseen ; muuttuneiden olosuhteiden tähden
S.-W. kuitenkin sam. v. luopui virastaan, sekä
myös yliopiston kanslerin tehtävästä, jonka hän
sam. v. oli saanut perintöruhtinas-kanslerin
alaikäisyyden ajaksi. G. R.
S:t Johannes ks. Johannes, kunta.
St Joseph ks. Saint Joseph.
Stjørdalen
dä-J, laaksoseutu Norjassa, [-Nor-denfjeldskessä, Nordre Trondhjemin amtin
eteläosassa, Trondhjemista itään, 45 km pitkä,
Stjør-dalselven nimisen joen (laskee Strindfjordenin
vuonon perukkaan) ympärillä. Laakson kautta
K K. E. Stjernvall-Walleen.
(SH.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
