Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stoke-on-Trent ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
St ol y piil—Storby
68
hiin sitleii käytti vv. 1872-79, 1881; näissä
kaivauksissa paljastettiin yli 1.100 hautaa. Vv.
1878-79 S. järjesti antropologisen seuran nimessä
yksityisistä kokoelmista yleisen kansatieteellisen
näyttelyn Tukholmaan; 1880-81 hän suoritti tut
kimuksia Keski-Euroopan ja Englannin
useimmissa kansatieteellisissä museoissa ja
yksityiskokoelmissa. „Vanadis"fregatin 188:1-85 ympäri
maapallon tekemään matkaan hän otti kansatio
teilijäüä osaa tuoden saaliinaan
Etelä-Ameni-kasta, Etelämerensaarilta ja Itä-Aasiasta erit
täin arvokkaan ja runsaan kokoelman, joka
yhdistettiin eläintieteelliseen Riksmuseumiin. —
S:n tutkimukset ulkomaisissa museoissa
samoinkuin hänen tärkeimmät teoksensakin
kohdistuivat luonnonkansojen ornamentiikkaan. Teoksista
mainittakoon: „Naturhistoriska oeli arkeologiska
undersökningar på Björkö i Mälaren" (öfversigt
af Vet. ak. Förh. 1872, 1873; Björkön löydöistä
kirjoituksia muissakin aikakauskirjoissa), ,,Den
allmänna etnografiska utställningen i Stockholm
1878-1S79", „t?t>er altmexikanische und
siidame-rikanisehe Wurfbretter" (Int. Arch. f. Ethn. III,
6; 1890), „Utvecklingsföreteelser i naturfolkens
ornamentik" (Ymer. 1890-91), ,,Studier i
ame-rikansk ornamentik, ett bidrag tili ornamentens
biologi" (1S96), „über die Tätowirung der
Oster-Insulaner" (Abh. d. Zool. u. Anthr. Museums zu
Dresden, 1899). U. T. S.
Stolypin 1< Petr Arkadevits
(1863-1911), ven. hallitusmies, toimi ensin
virkamiehenä Pietarissa m. m.
sisäasiainministeriössä, asettui sittemmin maanviljelijäksi Kov
non kuvernementtiin, missä tuli ensin piirin, 1899
läänin aatelismarsalkaksi. V. 1902 S.
nimitettiin Grodnon, v. 1903 Saratovin kuvernööriksi;
viimemainitussa läänissä hän toimi
tarmokkaasti siellä puhjenneiden
talonpoikaislevottomuuksien asettamiseksi. V. 1906 S. tuli sisä
asiainministeriksi ja sen ohessa, sittenkuin
ensi-mäinen duuma oli hänen neuvostaan heinäk.
hajoitettu, Goremvkiniu sijaan pääministeriksi.
Hän ryhtyi heti pontevasti tukaliuttamaan
suureen valtaan päässyttä vallankumousliikettä
käyttäen apunaan sotaoikeuksia ja
rankaisu-retkikuntia. Elokuun 25 p;nä pantiin S:n talossa
toimeen pommiräjähdys, jonka uhriksi joutui n.
30 henkeä; kaksi hänen lastaan haavoittui,
mutta hän itse pelastui vahingoittumatta. Kesäk.
1907 hajoitettiin toinenkin duuma, ja vasta
perinpohjin muutetun vaalilain mukaan valitun
kolmannen duuman kanssa S. tuli jotenkin toimeen.
S:n onnistui saada kumouksellinen liike asettu
maan, mutta sisäinen uudistustyö jäi syrjään.
Tärkeät ovat kuitenkin liänen
myötävaikutuksellaan syntyneet talonpoikain maanomistusolojen
uudistamista tarkoittavat lait (ks. Mir).
Valtakunnan rajamaita ja vieraita kansallisuuksia
kohtaan S. harjoitti natsionalistista politiikkaa.
Suomeen nähden hän uudisti ennen v:n 1905
suurlakkoa noudatetun Suomen autonomian
hävittämiseen pyrkivän hallitussuunnan. Kesäk. 2p:nä
1908 hän sai aikaan, että ne Suomen asiat, jotka
koskivat Venäjän etuja, oli käsiteltävä
ministerineuvostossa, ja 1910 hän ajoi perille lain
Suomea koskevien yleisvaltakunnallisten asetusten
säätämisestä. Syysk. 1911 S. joutui
murhayrityksen uhriksi Kiovassa.
Stolze [sloltse], Wilhelm (1798-1867), saks.
pikakirjoittaja, erään pikakirjoitusjärjestelmän
keksijä, (ks. P i k a k i r j o i t u s, palsta 608).
•S:n järjestelmää on usein sekoitettu Schrey’n
i järjestelmään.
Stomatitis (kreik. s(o»io = suu), suun limakal
vontulehdus.
Stomatopoda ks. Kilpiäyriäiset.
Stoinoxyidæ ks. Kärpäset.
Stone [stnun] (engl., = kivi), kauppapaino vii
lojen, pellavan, hampun ja höyhenien
punnitsemista varten, enimmäkseen = Vs quarter = 14
pounds avoirdupois = 6,as kg; nykyään tav. lfi
pounds. Lihan ja kalan punnitsemisessa s. on
= 8 pounds, lasinpainona = 5 pounds, jauliomit
tana = J/4 bushel. S;n suuruus vaihtelee paikka
kunnittainkin. — Saks. vastaava paino Stein
oli Preussissa (v:een 1858) villapainona = 10,2» kg,
Lyypekissä, = 10,7os kg, Bremenissä pellavapainona
= 9,s; kg, Saksissa = 10,m kg, Badenissa ’/io
sentneriä = 5 kg, Hampurissa raskas s. oli hamppu
ja pellavamittana 20 pfundia = 9.o»! kg, mutta
villapainona puolta pienempi. Itäv. S t e i n =
11.201 kg. Puots. s t e n iä käytettiin villapainona
ja. oli 32 naulaa = 13,»o2 kg. U. S:n.
Stonelienge ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, palsta 817 ja liitekuva IIT. 1.
Stooraksi, s tyräksi (kreik. styraks),
Vähässä-Aasiassa kasvavasta s.-puusta, Liquidambar
orienlalis, saatu sitkeä, harmahtava,
miellyttä-vänhajuinen palsami. Se on kasvipatologinen tuote,
joka sisältää kanelihappoa ja sen estereitä,
bentsoehappoa, styrolia, hartsia y. m. Vaikuttaa
antiseptisesti. Käytetään lääkkeenä syyhyä y. m.
vastaan. Kiinteä s. (styrax ealamitus)
sahajauhon ja s:n sekoitus. S.-puun keitettyä ja
kuivattua kuorta käytetään katolisissa maissa
suit-sutusaineena. Ennen s:ia koottiin myöskin
Sty-raæ-puusta. vrt. Liquidambar ja Styrax.
S. S.
Stooss /st-/, Carl (s. 1849), sveitsil.-itäv.
oikeusoppinut, tuli 1882 professoriksi Berniin.
1896 Wieniin. S. on toiminut ansiokkaasti Sveit
siu rikoslain aikaansaamiseksi; teoksia: „Die
schweizerischen Strafgesetzbücher" (1890), ,,Die
Grundzüge des schweizerischen Strafreehts"
(1892-93), ,,L)er Kampf gegen das Verbreehen"
(1894), ,.Der Geist der modernen
Strafgesetzge-bung" (1896). V. 1888 S. perusti aikakauskirjan
„Schweizerische Zeitschrift für Strafreclit".
Stopa, puolalainen jalka (vv. 1818-49)= 1U
s a z e n j i a = 28,8 cm.
Stor-Abborfors /stür■] ks. Suur-Ahven
koski.
Stora Fiskaren [stti-] ks. Iso Kalastaja.
Storax ks. Liquidambar. Stooraksi ja
Styrax.
Storbrotten [stftr-J, Suomen uusin
majakka-laiva. rak. 1906, asemapaikka Ahvenanmaan
länsipuolella, n. 20 km länteen Sälskärin
majakasta ja n. 10 km pohjoiseen Märketin
majakasta; näyttää välähtävää valkoista ja punaista
valoa.
Storby [stürby], kylä Ahvenanmaalla Eckerön
pitäjän länsirannikolla, n. 9 km Marsundista
länteen, Eckerön suurin ja koko Ahvenanmaan
suurimpia kyliä; tullikamari, luotsiasema,
postitoimisto (I 1.). — Suosittu kesänviettopaikka:
suurenmoinen näköala merelle. L. H-nen.
Storby ks. Isokylä ja Suurikylä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
