Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojeluskasvatus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
219
Suojelus —Suojeluskasvatus
216
kuitenkin lainsäädäntö myöntää kaikissa maissa
kasvatusviranomaisille oikeuden ennen lopullista
rajaikää päästää alaikäinen hoidostaan, jos
erityisiä toimenpiteitä ei enää pidetä tarpeellisina.
Kustannusten suorittamiseen ottavat osaa sekä
kotipaikkakunta että valtio; suhde
maksuvelvollisuuden jakamisessa on eri maissa erilainen
(Preussissa suorittaa kunta ’/s, valtio "U)- Jos
alaikäisellä tai hänen omaisillaan on varoja, on
niitä käytettävä kustannuksien osittaisesti
korvaamiseen. — Jos vanhemmat tai muut
henkilöt tavalla tai toisella häiritsevät s.-toimenpiteitä,
voidaan heidät asettaa syytteeseen. S:n ylin
johto ja valvonta on eri maissa järjestetty eri
tavalla; joko se ou keskitetty erityiselle
keskusvirastolle (Tanskassa) tai jätetty tarkemmin
järjestämättä (Preussissa, Norjassa) tai sen
paikallinen valvonta ja tarkastus on uskottu jollekin
entuudestaan toimivalle tarkastusviranomaiselle,
kuten kansakoulutarkastajalle (Ruotsissa).
S:n toimintamuodot käytännössä voivat jossain
määrin vaihdella riippuen paikkakunnallisista
oloista, työvoimista, rahavaroista ja
asiantuntemuksesta. Kun suurin osa niistä ainakin tähän
asti on syntynyt vapaaehtoisen ihmisystävällisen
toiminnan aloitteesta, ja niihin on aiheen
antanut jokin paikkakunnallinen epäkohta, on
etenkin ehkäisevän s:n alalla hyvin erilaisia
toimintamuotoja käytännössä. Ryhmittämällä
niitä alaikäisten ikäkehityksen perusteella
mainittakoon — Suomen oloja silmälläpitäen —
lähinnä lasten kuolevaisuutta tai lasten murhia
ehkäisevinä: m a i t o p i s a r a-a s e m a t (ks.
M a i t o p i s a r a) pikkulapsien maidon
parantamiseksi ja saannin helpottamiseksi;
turvattomien äitien kodit, joissa naimattomat
äidit saavat hoitoa synnyttämisen edellä ja
jälkeen ja voivat itse hoitaa jonkun aikaa lastaan
(esim. Helsingissä [ks. P i p p i n g s k ö 1 d] ja
Porvoossa) ; e 1 ä 11 i k o d i t, s. o.
yksityisper-heitä, joihin maksua vastaan annetaan lapsia
hoidettaviksi; näiden tarkastus on useissa maissa
(esim. Tanskassa ja Ruotsissa) eri
lainlaadin-nalla määrätty; lastenseimet (ks. t.), joissa
lapset 6-viikkoisista 3-vuotisiin saavat
päivähoitoa äidin ollessa työssä kodin ulkopuolella
(erittäin tärkeät tehdasseuduilla) ; lastentarhat
(ks. t.) tavallisesti 4-7-vuotisia varten; niiden
avulla estetään alaikäisten oleskelua kaduilla ja
ulkosalla ilman ymmärtävää valvontaa ja
ohjausta; niissä opetetaan leikkiä, lauluja,
askartelutöitä ja kerrotaan hyviä kertomuksia;
lastenkodit, s. o. asumalaitoksilla varustetut
täys-hoitolat turvattomia, huonohoitoisia,
vanhemmistaan t. huoltajistaan erotettuja alaikäisiä varten;
kotien tulee olla pienet, n. 10-20:Ile; siirtäminen
kunnolliseen yksityisperheeseen, ainakin
muutaman vuoden olon jälkeen lastenkodissa, antaa
suuremmat takeet onnistumisesta; työtuvat,
päivä-oloa varten, n. 7-12-vuotisille,etupäässä koulua
käyville lapsille, kerjuun ja toimettomuuden muiden
seurauksien ehkäisemiseksi aikoina, jolloin lapset,
ovat vapaina koulusta ja kun vanhemmat eivät
ole kotona tai ovat perin köyhiä; työtuvassa
opastetaan yksinkertaisissa käsitöissä ja
talousaska-reissa sekä valvotaan läksynlukua; tavallisesti
annetaan ateria ruokaa joko pientä maksua
vastaan tai ilmaiseksi. — Ehkäisevä merkitys on
välillisesti myöskin muutamilla lainsäädäntötoi-
menpiteillä ja käytännöllisillä, järjestelyillä, joilla
alaikäisten kasvamisoloja ja
kehitysmahdollisuuksia voidaan parantaa. Sellaisista ansaitsevat
mainitsemista lainsäädäntö avioliiton
ulkopuolella syntyneiden lasten
oikeuksien järjestämiseksi (Norjassa laki 10
p:ltä huhtik. 1915; Suomessa
lainvalmistelukunnan ehdotus v:lta 1910); äitiysvakuutus
(Norjassa astui voimaan 1 p. tammik. 1916), jonka
avulla tahdotaan taata erittäinkin
teollisuusalalla työskenteleville naisille kohtuullinen
apuraha sinä aikana, jolloin heitä lapsivuode ja
toipuminen estää ansiotöistä; a m m a 11 i h o
1-h o u s, jolloin usean turvattoman tai kasvatusta
tarvitsevan alaikäisen huolto uskotaan yhdelle,
tavallisesti palkkiota nauttivalle henkilölle, joka
pitää lähinnä kasvatuksesta ja käytännöllisestä
valmistamisesta elämää varten huolen (Saksassa
llerufsvormundschaft); myöskin
oppivelvollisuuslaki tulee ehkäisemään alaikäisten
huonohoitoisuutta ja kasvatuksen laiminlyöntiä;
apuluokat t. apukoulut (Hilfsscliule)
kansakoululaitoksen täydennyksenä ovat
ehkäisemässä sellaisten koululasten joutumista
toimettomuuteen ja pahantapaisuuteen, jotka hitaan
kehityksensä tai heikkolahjaisuutensa tähden
eivät kykene kansakouluopetusta seuraamaan;
myöskin erityiset jatkoi uokat (ks.
Jatko-opetus) ja ammattikoulut (ks. t.),
nuorten vapaa-aikojen viettoa varten järjestetyt
yhtymät kuten klubit, lukusalit, seurat ja
huoneistot (vrt. Suojelusvalvonta) sekä p a
i-ka n välitystoimistot, tavallisesti
kansakoulujen yhteydessä, ehkäisevät alaikäisiä
joutumasta pahantapaisuuteen ja varsinaisten
s.-toi-menpiteiden tarpeeseen.
Varsinainen s. (pelastava s.) tarvitsee
erikoisia laitoksia sellaisten alaikäisten luonteen
kasvattamista, entisyydestä vieroittamista ja
johonkin työtaitoon opettamista varten, jotka
eivät tavallisissa yksityiskodeissa näytä
säännöllisesti kehittyvän. Näistä on
vastaanottokoti, joka samalla on v aar in ott
o-k o t i, välttämätön hoidokasten nopeata entisestä
ympäristöstä poistamista ja niiden tottumusten
ja taipumusten tuntemista varten; tarpeeksi
pitkän havaintojentekoajan kuluttua lajitellaan
hoi-dokkaat ja sijoitetaan joko soveliaaksi
huomatun yksityisperheen huostaan tai erikoiseen
laitokseen. Välimuotona yksityiskotisijoituksen ja
asumalaitoksen välillä on n. s.
koulusiir-t o 1 a, joka tavallisesti sijoitetaan rauhalliselle
paikkakunnalle maaseudulle; sen käytettävänä on
rakennus, jossa on luokka- ja käsityöhuone sekä
opettajan asunto; hoidokkaat, n. 25-30, asuvat
koulun j-mpäristössä yksityisperheissä
täyshoi-dossa, käyden siirtolan koulua, mutta tehden
asuntopaikkansa taloustöitä; koulusiirtolan
johtaja, joka samalla on opettaja, valvoo
kasvatus-kotien toimintaa. Täydellisiä asumalaitoksia ovat
turvakodit, sijaiten tavallisesti maaseudulla
ja tarjoten hoitopaikkoja 25-40 hoidokkaalle;
niissä opetetaan kansakoulukurssi ja joitakin
ammattitöitä sekä totutetaan maataloustöihin;
niihin ei oteta 7 v. nuorempia eikä 15 v.
vanhempia. Suurempia ovat yleiset
kasvatuslaitokset (ks. t., Koivulan
kasvatuslaitos, Kotiniemen kasvatuslaitos,
Vuorelan kasvatuslaitos), joihin meillä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
