Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalainen sauna ... - Suomalaisen kansakoulun ystävät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
251
J. J. Karvonen, G. Komppa, K. Krohn, T.
Laitinen, Hj. Mel|in, J. J. Mikkola, H. Paasonen,
E. N. Setälä, O. E. Tudeer ja M. Äyräpää), jossa
asetettiin toimikunta asiata kaikin puolin
harkitsemaan ja sääntöehdotusta laatimaan. Jo
ennenkuin S:n t:n säännöt saivat virallisen
vahvistuksensa (elok. 20 p:nä 1908), oli akatemialla
tiedossa kaksi sille tulevaa lahjoitusta (kapteeni
0. E. Pohjanheimolta 11,000 ja prof. Ernst
Bonsdorffilta 10,000 mk.). „S:n t:n tarkoituksena
on tieteen viljeleminen ja erittäin tieteellisen
työn edistäminen kansallisella* pohjalla. Tätä
tehtäväänsä se koettaa toteuttaa toimittamalla
tieteellisiä julkaisuja, järjestämällä esitelmiä ja
keskusteluja, perustamalla ja ylläpitämällä
kirjastoa ynnä muita tieteellisiä laitoksia,
kannattamalla nuoria tieteenharjoittajia ja kiinnittämällä
ansiokkaita kykyjä pysyväisesti tieteen
palvelukseen." Tiedeakatemia jakautuu toistaiseksi
kahteen osastoon: humanistiseen ja
matemaattisluonnontieteelliseen. Sääntöjen mukaan
.suomenkieli on akatemian pöytäkirjan sekä yleensä
esitelmäin ja keskustelujen kielenä". Akatemia
toimittaa painosta useampia julkaisusarjoja, kuten:
,.Esitelmät ja pöytäkirjat", joita on ilmestynyt
8 md. (1908-15), ..Sitzungsberiehte der finnischen
Akademie der Wissenschaften" 5 numeroa (1908
12), ..Annales Academiæ seientiarum Fennicæ"
A-sarja (luonnont.-matemaattinen), ilmestynyt 7
nid., ja B-sarja (humanistinen) 10 nid.,
„Docu-menta historiea", 5 nid. ja .,FF-Communications"
?3 numeroa (kaikki tiedot v:lta 1916). —
Akatemia kokoontuu säännöllisesti lukukausien
aikana, pitäen varsinaisia yhteisistuntoja kerran
kuukaudessa. Kokouksien yhteyteen on
säännöllisesti järjestetty yleistajuisia tieteellisiä
esitelmiä; jäsenten keskeisissä istunnoissa esitetään
m. m. tieteellisiä tiedonantoja uusista
tutkimustuloksista. Sitäpaitsi akatemia on pannut
toimeen lukuisia kokouksia ja esitelmätilaisuuksia
maaseutukaupungeissa, ylläpitänyt vakinaista,
,,tieteellistä keräilytoimistoa" Helsingissä ja
useana vuonna historiallista tutkijakuntaa
Roomassa sekä ylläpitänyt rakennuttamaansa mag
neettis-meteorologista observatoria Sodankylässä
(ks. Suomalainen n a p a p i i r i a s e m a).
— Akatemian jäsenet ovat neljää lajia:
varsinaisia ja apujäseniä sekä kannattavia ja
kunniajäseniä. Virkailijoihin kuuluu: puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja,
kirja-varojen hoitaja ja osastojen sihteerit. Näistä
valitaan muut virkailijat vuosittain, paitsi
sihteerit, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi
kerrallaan. Varapuheenjohtaja siirtyy aina seuraavan
vuoden puheenjohtajaksi. Akatemian rahavarat
ovat lukuisain lahjoitusten kautta nousseet
n. 480,000 mk:aan (1910). Suurimpia
lahjoituksia ovat tähän saakka tehneet: K. G. Hällsten
(97,000 mk.), F. K. Nybom (60.000 mk.), E.
Saloheimo (42,000 mk.), Sofie Gyldén (38,800 mk.),
1. ja B. F. Godenhjelm (24.000 mk.) ja O. F.
Pohjanheimo (20,000 mk.). Vakinaista valtioapua ei
tiedeakatemia vielä nauti, vaikka se onkin
muutamina vuosina saanut valtion avustusta
korkeintaan 23,000 mk. v:ssa. G. K.
Suomalainen tupakkatehdas (omistaja S. t.
o.-y.; osakepääoma 200.000 mk., vararahasto
100.000 mk. 1916) Helsingissä. Sörnäisissä (jossa
1914 rak. oma talo), perustettiin 1908 (osake-
252
pääoma alkuaan 75,000 mk.). Valmistus käsittää
savukkeita ja sikaieja.
Suomalainen viikko, taloudellisen toiminnan
yleinen herätysjuhla Suomessa, vietettiin ensi
kerran syksyllä 1913. Sen valmisteluja johti 30 p.
syysk. 1912 liike-elämän edustajain kokouksessa
Tampereella perustettu Kotimaisen työn
liitto eri osissa maata toimivine
paikallisosas-töineen. Viikon tarkoituksena oli suuren yleisön
huomion kiinnittäminen maan talouselämän
kohottamista tarkoittaviin harrastuksiin, kotimaisen
teollisuuden kehitykseen ja saavutuksiin, koti
maisen työn tuotteiden käyttämisestä johtuvaan
kansallistaloudelliseen voimistumiseen,
ammattitaidon kohottamisen tarpeellisuuteen ja
muihinkin näiden asioiden yhteydessä ilmeneviin
seikkoihin. Viikon ohjelma jakautui aatteelliseen
herätystyöhön ja käytännöllisen reklaamintekoon
suom. työn hyväksi. Miltei kaikissa kaupungeissa
ja useissa maalaiskunnissa järjestettiin juhla- ja
kokoustilaisuuksia. joissa pidettiin yhteensä n.
500 puhetta tai esitelmää. Kaikki huomattavin!
mat päivä- ja ammattilehdet ilmestyivät
tavallista laajempina, kuvitettuina juhlanumeroina
sisältäen enimmäkseen taloudellisen kehityksen
kohottamista käsitteleviä kirjoituksia. Kouluissa
puhuttiin oppilaille viikon tarkoituksesta ja
edistysseurojen keskuudessa pantiin toimeen asiaa
käsitteleviä juhlakokouksia. Useimpien
kauppaliikkeiden näyteakkunoissa ja -hyllyissä oli
näytteillä ainoastaan kotimaisia tuotteita. Monella
paikkakunnalla oli myöskin järjestetty
teollisuus-näyttelyitä, joista suurin ja huomattavin
Viipurissa, sekä akkunanäyttelykilpailuja ja
näyt-telykulkueita, joiden tarkoituksena oli totuttaa
liikkeenharjoittajia ja yleisöä uusimpiin
reklaa-mintekotapoihin. Viikon toimeenpanoa avustivat
kaupunkien valtuustot, teollisuuslaitokset ja
tukkukaupat sekä Kotimaisen työn liitto yhteensä
n. 120,000 mk :11a. Aikaisemmin on samaan
tapaan järjestettyjä viikkoja vietetty
Englannissa (1908 ja 1910) ja Ruotsissa (1912) sekä
myöhemmin Norjassa (1914). Suomessa on
aikomuksena viikon vietto aika-ajoin uudistaa.
Aloitteenteko kuuluu edelleenkin Kotimaisen työn
liitolle, joka muutoinkin työskentelee maan
taloudellisen kehityksen kohottamiseksi ja suom. työn
edistämiseksi kaikilla tuotannon aloilla.
S. L-ki.
Suomalainen virallinen lehti ks. Sanoma
lehti, palsta 779.
Suomalainen yhdistys haavoitettujen ja
sairaiden sotilasten hoitoa varten ks.
Punainen risti.
Suomalais-ameriikkalainen kaivosyhtiö ks.
Orijärvi.
Suomalaisen kansakoulun ystävät
nimellinen yhdistys syntyi Helsingin ..Suomalaisen
klubin" keskuudessa lehtori Antti Jalavan
aloitteesta. Sen säännöt vahvistettiin 24 p. toukok.
1889. Yhdistyksen tarkoituksena on niillä
seuduin, missä suomenkielisen väestön vähälukuisuus
tahi vähävaraisuus tahi muut epäedulliset
seikat vaikeuttavat tarpeellisten koulujen
syntymistä tai muiden sivistystarpeiden
tyydyttämistä, edistää suomenkielisten kansakoulujen
perustamista sekä muillakin sopivilla keinoilla,
niinkuin kansankirjastoja perustamalla,
hyödyllisen kirjallisuuden levittämisellä, luentojen pitä-
Suonialainen tupakkatehdas—Suomalaisen kansakoulun ystävät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
