Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalais-ugrilaisen kansain pakanallinen uskonto - Suomalais-unkarilaiset kansat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
311
jumalatkin olleen ulkona taivasalla, pohjoisilla
Obin kansoilla niitii säilytetään erikoisessa reessä.
Muilla suomensukuisilla kansoilla ne ovat
päässeet itse asuntoon, missä niitä säilytetään vakassa
kodan perällä (niinkuin votjaakeilla). Myös
heimon yhteiset sankarijumalat ovat myöhemmin
saaneet aitan tai kodan tapaisen asunnon. Usein
on niiden uhritarha aidattu. Sankarijumalille
uhrataan „alas" eli „yöhön" päin; tavallisesti
ovat havupuut niiden uhripuita. Ainoastaan
miehet ottavat osaa uhriin.
Luonnonjumalille, joita pääasiallisesti vain
maat a viljelevät kansat palvovat,
teurastetaan itse luonnonesineen tai -ilmiön värinen
teuras, esim. maalle musta, taivaalle ja
auringolle valkoinen, härmälle harmaa. Uhripaikkana
käytetään viljavainiota tai lehtipuisia
uhri-lehtoja, jotka harvoin ovat aidattuja ja jonne
naisetkin voivat saapua. Temppeleitä ei ole
luonnonjumalille rakennettu, ja kuvatkin näyttävät
olleen harvinaisia. Luonnonjumalille uhrataan
..ylöspäin" eli auringon nousua kohti.
Uhripappina toimii kotoisissa uhreissa
perheenpää, jolta tämä toimi menee perintönä
vanhimmalle pojalle. Perintönä suvussa menee
usein myös sankaripyhäkön vartian virka. Uhrit
luonnonjumalille saattaa kuka hyvänsä
rukous-taitoinen mieshenkilö toimittaa. Kuitenkin on
kussakin kylässä tavallisesti erikoisia tähän
toimeen, usein koko elinijäksi, valittuja henkilöitä.
Suuremman heimon yhteisissä juhlissa on alueen
kyläpapit itseoikeutettuja uhripappeja.
Sairauden y. m. vastoinkäymisen tullen, milloin
tietäjän puoleen on käännyttävä, määrää tämä
uhripaikan, -ajan ja -teuraat sekä toimii uhripappina.
[M. A. Castrén, „Föreläsningar i finsk
mythologi" (1853), J. Krohn, „Suomen suvun
pakanallinen jumalanpalvelus "(1894), K. Krohn y. m.,
..Suomen suvun uskonnot".] V. Bbg.
Suomalais-unkarilaiset kansat, nimitys, jota
jotkut ovat käyttäneet s u o m a 1 a i s-u g r i 1 a
i-sista kansoista (ks. t.). vrt. S u o m
a-1 a i s-u n k a r i 1 a i s e t kielet. E. N. S.
Suomalais-unkarilaiset kielet, nimitys, jota
jotkut tutkijat (niin vanhempina aikoina
D. E. I). Europæus, uudempina aikoina
unkarilainen B. Munkäcsi) ovat. käyttäneet s u o m
a-1 a i s-u grilaisista kielistä (ks. t.).
E. N. S.
Suomalaisuuden liitto. Liiton syntysanat
lausui kirjailija Johannes Linnankoski Valvojan
25-vuotisnumerossa 1905. Talvella 1905-06 oli
liiton perustaminen harkittavana Kotikielen
seuran piirissä, ja J. V. Snellmanin
100-vuotispäi-vänä (toukok. 12 p. 1906) se lopullisesti
perustettiin. Säännöt vahvisti senaatti 25 p. toukok.
1906. — Liiton tarkoitus on herättää ja
vahvistaa suomalaista kansallistuntoa, luoda
suomalaista henkeä sivistvkseemme ja
elämäntoimintaamme sekä edistää suomenkielistä viljelystä.
Jäseneksi pääsee jokainen, joka pitää
kansallisena velvollisuutenaan ja kunnianasianaan
käyttää suomea omana kielenään. Vuotuinen
jäsenmaksu on 50 penniä tai enemmän;
perustajajäseneksi pääsee se, joka kerta kaikkiaan suorittaa
50 mk. tai enemmän. Liitolla on oikeus perustaa
haaraosastoja eri paikkakuntiin. Osastojen
säännöt vahvistaa Helsingissä oleva
keskustoimikunta, joka ’ yleensäkin hoitaa liiton asioita.
312
Tärkeimmiksi liiton erikoistehtäviksi ovat
vuosien kuluessa muodostuneet nimien
suomalais-tuttamisen (ks. Nimenmuutos) ja
kansallisten juhlien vieton edistäminen sekä suomen
kielen etujen valvominen eri aloilla. Etenkin
julkaisemalla suomalaisissa sanomalehdissä
kirjoitelmia liitto on koettanut vaikuttaa
tarkoituksensa saavuttamiseksi. V. 1916 liitto julkaisi
I osan ,,Suomalainen Suomi" nimistä albumiaan.
— Liitolla oli 1916 kolme rahastoa: n. s.
100-vuotisrahasto (1915 lopussa Smk. 3,601:24),
urheilurahasto (1915 Smk. 1,066:—) ja 10-vuotis
rahasto (1916 n. Smk. 750:—). — Haaraosastoja
oli 1915 58. Liiton ja sen osastojen yhteinen
jäsenmäärä oli 1906-15 korkein 1907, jolloin se
oli n. 6,000. ./. A. K.
Suomalaisuus ks. Suomen mielisyys.
Suomalmi, soihin muodostunut limoniittinen
rautamalmi. S. esiintyy tummanruskeina,
huokoisina. epäsäännöllisinä kimpaleina, ks. L i m
o-niitti. P. E.
Suomela, maatila (ratsutila, alustiloineen
1 Via manttaalia, 468 ha) Vesilahden pitäjässä
Alhonlahden rannalla. Ollut jonkun aikaa
Ber-gius-suvulla. Moottoriveneveistämö (omistaja
insinööri E. A. Bergius). Päärakennus v:lta 1806.
— „Elinan surma" runossa Elinan kotitalo.
A. Es.
Suomen ammattijärjestö ks.
Ammattiyhdistys, palsta 344.
Suomen arkkitehtiklubi 1. Suomen
teknillisen yhdistyksen
arkkitehtiani m a 11. i k 1 u b i muodostui Teknillisen
yhdistyksen alaosastoksi 1892 (ensimäinen kokous
22 p. lokak.). Klubilla on v.sta 1903 oma jär
jestyssääntönsä, joka uudistettiin ja sai
Teknillisen yhdistyksen vahvistuksen 17 p. jouluk.
1909. Klubin jäseneksi voidaan valita vain
Teknillisen yhdistyksen jäseniä, jotka jollakin
rakennustaiteen alalla ovat kyvyllä toimineet.
Sen asioita hoitaa 7-jäseninen johtokunta, joka
valitaan vuodeksi. Klubi on m. m. laatinut ja
toimittanut painosta urakkasopimuskaavan (4 eri
laitosta: 1S95, 1900. 1907, 1916, viimeisen
yhteistyössä Suomen rakennusmestariliiton Helsingin
osastojen kanssa), sääntöjä kuormituksia ja
aine-kestävyyksiä varten (1909), järjestyssäännöt
arkkitehtuurikilpailuja varten (1893; uusi laitos
1899). työjärjestyksen palkintolautakuntaa
varten mainittujen kilpailujen varalle (1899),
aine-määräyksiä kirvestöitä varten (1893 ja 1894),
normaalimitat tiilejä varten (1897), malleja
kattotiilejä varten (1902), perusteet
arkkitehdin-palkkioiden määräämiseksi (1895; uusi laitos
1901), samoin palkintotuomarinpalkkioiden
määräämiseksi (1906). Klubin aloitteesta julkais
t.iin „Suomalainen rakennuskalenteri" (1898).
Yhdessä Suomen rakennusmestariliiton kera
klubi julisti 1914 normaaliovien ja -ikkunoiden
piirustuskilpailun, jonka tuloksena on
ilmestynyt ,,Suomalaisia normaaliovia ja -ikkunoita"
(1915). Klubi on eri kerroin ollut mukana
tarkastamassa ehdotuksia Helsingin
rakennusjärjestykseksi, antanut lausuntoja kunnallisissa
rakennusyrityksissä noudatettavasta
urakkajärjestel-inästä y. m., työnalaisena ovat
normaalimääräyk-set rakennusaineita varten (yhdessä kahden
muun yhdistyksen kera). Klubin aloitteesta
perustettiin 1903 aikakauskirja ,. Arkitekten",
Suomalais-unkarilaiset kansat—Suomen arkkitehtiklubi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
