Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomueväiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
615
Suomut—S
uonionsaari
(>16
.">0 hoidokkia). Orpokoti Uetania (omist. Nuorten
miest. ja uaist. kristill. yhd.). — Aluelääkäri
(Hyrynsalmi - Suomussalmi - Puolanka - Kistijiirvi;
asuntopaikkana Hyrynsalmi). Apteekki
(Hyrynsalmen haara-apt.). — Historiallisia muistoja:
useita rajataistelujen, „rappasotien" aikuisia
kahakkapaikkoja, kuten Ruhtinansalmi, Vuokin
Kotasaari y. m. — Luonnonnähtävyyksiä:
Kian-nanjoen valtavat kosket (Jalo, Ivyynäspää,
Pysty, Vääntiä, Haarakoski, Aitio y. m.) ja
suurenmoinen koskenlaskureitti niitä pitkin (ks.
Suomussalmen reitti); Ämmäkoski
Kian-uanjoen itäisessä niskahaarassa, vanhan Ämmän
rautaruukin kohdalla. — S:n kirkolta on
höyrylaivaliikenne Kiantajärvellä rannikon tärkeim
piin kyliin. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Kuopion hiippak., Kajaanin rovastik.; perustettu
Paltamoon kuuluvaksi kappeliksi 1764, siirrettiin
Hyrynsalmen uuteen khrakuutaan kuuluvaksi
kunink. käskykirj. 23 p:ltä tannnik. 1786
saaden samalla oman kappalaisen, määrättiin
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
26 p:ltä kesäk. 1856 (ensimäinen vakinainen
khra v:sta 1870). Seurakunnan vanhimpana
nimenä asiakirjoissa on Ilulkonniemi
(„Hulcko-niemi"), sen rinnalla myös Alanne (tahi „Alando")
ja myöhemmin Kianta („Kiando"). — Kirkko
puusta, rak. 1787, perin pohjin korjattu ja
laajennettu 1S83-84. [R. Calamnius, ..Suomussalmen
seurakunnan historia" (1912) ; Ilmari Kianto on
julkaissut lukuisan joukon S :ea koskevia
kotiseudullisia kuvauksia eri julkaisuissa ja
sanomalehdissä (kerätyt S :u kirkon arkistoon).] L. H-nen.
Suomut. 1. Kasvit, ks. S u o m u k a r v at ja
Suomulehdet. — 2. Eliiint. ks. S u o m u.
Suomutauti ks. I k t y o s i s.
Suomuurain ks. Muurain.
Suomyrtti (Myrica gale), M y ricaceæ-heii noo u
kuuluva, pieni, keväisin
paljasoksaisena kukkiva
pensas, jolla on hieman
vastapuikeat, kärkiosasta
hammaslaitaiset, nahkeat,
hartsinystyiset lehdet ja
pienet, ruskeat, pystyt
norkot, Hedelmät
(pähkylät) käpymäisissä
nor-koissa. Väkevätuoksuista
kasvia on ennen käytetty
humalan asemasta
oluen-valmistuksessa. S. kasvaa
soilla ja rannoilla moniu
paikoin Etelä- ja
Keskisuomessa. — Useista
Poh-jois-Ameriikan itäosissa
kasvavista J/t/rica-lajeista,
varsinkin M. ceriferasta,
saadaan teknillisesti
käytettyä vahaa, jota
muodostuu hedelmien pinnalle.
K. L.
Suondelejärvi, 1. S a n d a 1 o- tahi S a n d
a-I a n j ä r v i, n. 40 km pitkä järvi Aunuksessa,
kapeahkon kannaksen erottama Äänisjärvestä
luoteeseen pistävän Kontupohjanlahden perukasta,
laskee vas. Sunujokeen. S. on kuuluisa
erinomaisen luonnonihanasta seudustaan; varsinkin on
mainittava näköala S:n rannalta kohoavalta
Pehäselältä (näköpiirissä m. m. „Aunuksen mar-
morivuori", Vepsänvaara, Vironvaara,
Lemin-vaara, Kaukamo y. m.). L. U nen.
Suonenisku (tiiiæsectio), suonen, tav. käsivar
ren taipeessa olevan laskimon avaaminen jollakin
terävällä aseella verenvuodon aikaansaamiseksi,
jollainen ennen muinoin verraten usein toimi
tettiin erilaisia tauteja hoideltaessa. Nyk. s. on
kovin harvoin käytännössä verenpaineen välien
tämiseksi, mikä saattaa olla eduksi aivoja
rasittavassa verentungoksessa tahi sisällisessä veren
vuodossa, niinkuin aivohalvauksessa, vrt. K u p
p a a m i n e n. il. O-B.
Suonenjoki ks. S u o n n e j o k i.
Suonenkovetus ks. A r t e e r i s k 1 e r o o s i.
Suonensolmu ks. Suonikohju.
Suonenveto, erehdyttävä nimitys, jolla
tarkoitetaan lihaksen kouristusta, jollainen esiintyy
useimmiten pohkeessa. S:oa seuraa tav. lievempi
tai ankarampi kipu.
Suoni, kasvit., ks. Lehti; eläin- ja ilimisanai..
ruumiin ohut- ja pehmeäseinäisten
putkisystee-mien osat, ks. X m u s u o n e t ja V e r i s u o n e t.
– Kansanomaisessa kielessä s. nimitystä käyte
tään joskus mjös jänteistä.
Suoniemi. 1. Kuuta, Turun ja Porin l..Tyr
vään kihiak., Karkun Suoniemen uimismiesp.;
kirkolta (vesi- ja talviteitse) Suoniemen
rautatie-pysäkille 3 km. Kuloveden pysäkille 8 km ja
Siu-ron asemalle 10 km. Pinta-ala 90,« km2, josta
viljeltyä maata (1910) 1,929 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 247 ha). Manttaalimäärä 25 1/2.
talonsavuja 67, torpansavuja 81 ja muita savuja
365 (1907). 2,100 as. (1914) ; 427 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 191 :llä,
teollisuus 102:11a (1901). 272 hevosta, 783 nautaa
(1913). — Kansakouluja 4 (1915). Säästöpankki.
— Teollisuuslaitoksia: Siuron puuhiomo;
Siu-ron saha: Kauniaisten saha ja mylly; Sarkolan
mylly. -— Vanhoja kartanoita: Kauniainen ja
Kulju. — 2. Seurakunta, konsistorillinen.
Turun arkkihiippak., Tyrvään rovastik.;
perustettu Karkkuun kuuluvaksi kappeliksi n. 1693:
keis. käskykirj. 13 p:ltä lokak. 1863 lakkautet
tiin kappelioikeudet ja S. määrättiin yhdisti
t-täväksi emäseurakuntaan, mutta tämä määräys
peruutettiin sen. päät. 17 p:Itä maalisk. 1893 ja
S:lie annettiin kappelioikeudet jälleen; viimem.
määräys astui voimaau 1890; sen. päät. 3 p:ltä
maalisk. 1908 S. määrättiin erotettavaksi
itsenäiseksi khrakunnaksi (eroaminen ei vielä [1916]
ole tapahtunut). -— Kirkko puusta, rak. 1803,
korj. sisältä perinpohjin 1902. L. Il-nen.
Suonigneissi, gneissivuorilaji. jossa on tiheässä
liuskeisuuden suuntaisia graniittisuonia. S. on
Suomen alku vuoressa erittäin yleistä. P. E.
Suonikalvo, silmän verkkokalvon ja kovan
kalvon välinen kerros, ks. Silmä.
Suonikalvontulehdus ks. Silmätaudit.
Suonikasvain ks. A n g i o m a.
Suonikohju (varicocæle), laskimoiden sairaloi
nen laajentuminen ja pitentyminen, niin että ne
muodostavat kiemurtelevia, käsin tuntuvia
maku-raisia ja usein silmin nähtäviä sinertäviä juovia
ja kuhmuja. S. esiintyy etupäässä säärissä ja
myöskin siemennuorassa. M. O-B.
Suonio ks. K r o h n, J. L. Fr.
Suonionsaari, asuttu saari Viipurinlahden
suulla Uuraansalmen länsipuolella, pit. 4 V; km.
lev. n. 1 km.
(S.H.) Suomyrtti r
kukkinut oksa, S
hedenorkko-ja, 3 eminorkkoja, 4
hedekukka, ö emikukka. H
hedelmiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
