- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
623-624

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suontienjärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

623

Suoriminen—Suositus

624

(S.H.)

Kuvat 1-5

toiset johdot ja liikkuvien osien hankausvastustus
niissä on hyvin pieni. Ohjaustankolaitteista esi
tettäköön ainoastaan n. s. e 11 i p s i o h j a u
s-tankolaite (Ellipsenlenker), mikä on saanut
laajan käytännön indikaattoreissa (ks. t.). Sen
periaatetta selvittää kuva 3. Jos isomman
ympyrän sisällä pyörii toinen ympyrä, jonka
halkaisija on = isomman ympyrän säde, niin tulee, jos
otetaan pienemmän ympyrän halkaisija AB, piste
A liikkumaan pystysuoralla Y-akselilla ja Ii
vaakasuoralla X-akselilla. Joku kolmas piste C
tulee liikkumaan ellipsissä (vrt. asentoa A’C’B’).
Tästä johtuu, että, jos otetaan kaksi kohtisuoraa
toisiaan vastaan olevaa s:ta j:oa Y ja X, ja
johdetaan suoran tangon päätepisteet, toinen
toisessa johdossa ja toinen toisessa, niin tulee
tangolla oleva piste C liikkumaan ellipsissä. Jos
taas B johdetaan s:ssa j:ssa X ja C ellipsissä,
niin tulee A liikkumaan s:ssa j :ssa 1". Jos
pisteen A tarvitsee liikkua ainoastaan pisteiden A’
ja A" välissä (kuva 4), tarvitaan B:n s:sta j :sta
ainoastaan matka B’B ja ellipsissä kaari ■C’CC".
Ilman suurta virhettä voidaan silloin vaihtaa
ellipsikaari ympyräkaareen ja myöskin lyhyt
suora B’B vaihtaa loivaan ympyräkaareen,
jolloin syntyy kuvassa 5 esitetty ohjaustankolaite.
Jos piste C otetaan pisteiden A ja B keskivälillä,
tulee sen oikea ura olemaan ympyrä ja virhe siis
pienempi, vipu DC silloin vain tulee isompi (=
V2 AB) ja O pisteen A suoralle uralle. E. S-a. ’

Suoriminen (k 1 a r e e r a a m i n e n,
laivan-selvittäminen), menettely, jota laivan
saapuessa satamaan tai sieltä lähtiessä (tulo-,
lähtö-s.) on noudatettava satamaviranomaisia
kohtaan, ks. T u 1 1 i s e 1 v i 11 e 1 y.

Suoritus 1. prestatsioni,
obligatsioni-oikeudellisen vaateen sisällys, on vanhan
jaoi-tuksen mukaan joko Aare, facere tai ■prcestare
(luovuttamista, valmistamista tai molempia
yhdessä). S. voi sitäpaitsi olla kielteistäkin laatua,
tekemättä jättämistä, ks. Pörssi.

Suorituspäivä ks. P ö r s s i.

Suoritustila (likvidation). Yksityisen
henkilön tai yhtiön lakkautettua maksunsa ja
jouduttua vararikkoon alkaa pesän varojen ja velkojen
selvittäminen ja viimemainittujen suorittaminen
laillisessa järjestyksessä, sittenkuin
konkurssituomio on annettu. Tästä johtuu, että konkurssia
myöskin nimitetään s:ksi. ks. Selvitys- ja
suoritustila. El. K.

Suorlahden hovi Kiteen pitäjässä Suorlahden
kylässä oli aikoinaan Simo Affleckin (k. 1725)
hallussa sekä myöhemmin ..Karjalan kuninkaalla"
G. Walleniuksella (k. 1808) ja Arppe-suvulla.

Suosirriäinen ks. Siiriäiset.

Suositus ruots. rekommendaUon), työ- tai
palveluspaikan hakialle annettu puoltolause
(ks. t.) ; sen ei tav. katsota sisältävän takeita
tai sitoumusta vastata ilmoitettujen asianhaarain
ehdottomasta oikeellisuudesta. El. K.

Suostumus (lat. consensus, ruots. »amtyckt.
saks. Genehmigung) on oikeudellisesti pätevä
tahdonilmaisu, jolla tehokas oikeustoimi tulee
aikaan. S. on joko selvästi ilmoitettu tai
äänetön. Tekoja tai tekemättä jättämistä, missä
äänetön s. ilmenee, nimitetään lat. nimityksellä facta
roncludcntia. Konsensuaalikontrahdit, roomal.
oikeudessa olivat sellaisia sopimuksia, joissa
pelkkä s. perusti kannevoimaisuuden (rinnakkais
käsitteet reaali-, verbaali- ja
litteraalikontrah-dit). Jos joku on pakotettu tai vietelty anta
maan s:nsa johonkin oikeustoimeen, ei sellainen
oikeustoimi ole pätevä, paitsi Ulosottolain 2 luvun
14 ja 15 §§:issä ja sen voimaanpanoasetuksen
13 §:ssä mainituissa tapauksissa. El. K.

Suostunta 1. suostuntavero. eduskunnan
määräajaksi myöntämä vero sellaisten tarpeiden
tyydyttämiseksi, joihin valtion vakinaiset tulot
eivät riitä. Maanlain kuninkaankaaren mukaan,
joka v:n 1772 Hallitusmuodon 2 §:n nojalla yhä
edelleen on soveltuvissa kohdin voimassa, oli
kuninkaalla oikeus käyttää kruunun omaisuutta
ja tuloja kuitenkaan vähentämättä niistä mitään
jälkeläiseltään. Kuningas ei ollut oikeutettu
vaatimaan uusia veroja kansalta paitsi eräissä laissa
määrätyissä tapauksissa, jolloin jokaista maakun
taa varten asetetun suostuntalautakunnan piti
siitä määrätä. Kansan itseverotusoikeus on sii?
vanhastaan ollut täällä tunnustettu. 1772 v:n
Hallitusmuodon 45 §:n mukaan älköön hallitsija
..vasten lakia, kuninkaanvalaa ja vakuutusta
määrätkö alamaisten suoritettavaksi mitäkään
sota-apuja, uusia veroja, sotaväenottoja ja muita
maksuja, ilman Valtakunnan säätyjen tietoa,
vapaata tahtoa ja suostumusta; kuitenkin
erotetaan se onneton tapaus, että Valtakuntaa
hätvy-tettäisin sotavoimalla; silloin on Kunink.
Maj :tilia oikeus tehdä ja toimia, niinkuin
Valtakunnan turvallisuus ja alamaisten hyöty vaativat;
mutta niin pian kuin sota loppuu, pitää
säätyjen kokoontua ja niiden uusien verojen, jotka
sodan tähden olivat määrätyt, kohta lakata".
Kansalle kuulunut oikeus siirtyi valtiopäiville
kokoontuneille säädyille ja sittemmin
eduskunnalle. Jos valtion tulot eivät riitä menojen
suoritukseen, tulee hallituksen pyytää varoja
eduskunnalta ja samalla kertaa ilmoittaa, mitä
tarkoitusta varten niitä pyydetään. Näitä
lisäveroja, mikäli ne eivät ole vakinaisia veroja vaan
ainoastaan määräajaksi myönnettyjä, sanotaan
s n ost linnoiksi 1. suostuntaveroiksi
Tällaisia veroja ovat esim. leimavero,
mallas-juomavero ja (nyttemmin lakkautettu) leimavero
pelikorteista (pelikorttiverosta on kuitenkin huo
mattava, että myöskin hallitus on oikeutettu
säätämään leimamaksun pelikorteista, ks. Peli
korttivero); suostuntaluonteinen on myös
paloviinavero (ks. t.). Eduskunta määrää
myöskin minkä perusteiden mukaan uusi verotus saa
tapahtua. Eduskunta voi myöskin, vaikkei hai
litus olisikaan tehnyt s.-esitystä, hyväksyä
s.-säännöksiä ja pyytää hallitsijaa julkaisemaan
ne. Hallitsija on oikeutettu olemaan hyväkseen
käyttämättä eduskunnan myöntämää stoa, mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0338.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free