Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
09!)
rittavat suurimman osan menoista (1912:
kuu-tain koulumenot olivat 45,a milj., kant tönien
43,i rnilj., liiton 7,« milj. mk.). Kansakouluja
luku-v. ioiU-U oli 4,812, niissä oli 12,485
opettajaa ja 544,152 oppilasta; koulunkäynti on
pakollinen ja maksuton. Uskonnonopetus ei
noudata minkään kirkkokunnan oppia, mutta
opettajan pitää kuitenkin tunnustaa samaa
oppia kuin koulupiirinsä väestön enemmistö;
seurakunnan sielunpaimen hoitaa erikoista
dogmaattista opetusta. Kansakoulujen paikallinen
järjestely on Schttlkommissionin huostassa;
opetusta valvovat kanttonien koulutarkastajat. —
Keskikoulut vaihtelevat laadultaan ja
järjestelyltään kanttonista toiseen; niitä oli 1910-11 656.
joissa opettajia 2,118, oppilaita 57,570.
Kustannukset ovat melkein kokonaan kuntien
suoritettavina. Tavallisista keskikouluista erotetaan
teknilliseen korkeakouluun johtavat ammatilliset
keskikoulut ja osittain yliopistoihin johtavat
lukiot, kanttonikoulut y. m. s. Korkeakouluista
huomattavin on liittovaltion tekn. korkeakoulu
(avattu 1855) Ziirichissä (arkkitehti-, insinööri-,
koneellis-teknillinen, kemiallis-teknillinen, met
sänhoito-, maatalous- ja ammattiopettajaosastot),
jossa lukuv. 1912-13 oli 1,331 ylioppilasta
(näistä 400 ulkomaalaista). Seitsemällä
kantto-nilla on yliopisto, jotka sijaitsevat Baselissa
(940 ylioppilasta 1914), ZUriehissä (1,667),
Bernissä (1,859), Genèvessä (1,649), Lausannessa
(1,211), Fribourg’issa (614) ja Neuchätelissa
(237) ; kaikkiaan niissä oli 8,177 ylioppilasta
(joista 1,262 naista) ja lisäksi 602 kuuntelijaa.
Ylioppilaista 4,337 oli ulkomaalaisia (eniten
Genèvessä, jossa ulkomaalaisia oli 1,334).
Kaikissa yliopistoissa on jumaluusopillinen (Bernissä
ja Fribourg’issa katolinen, muissa
protestanttinen), lainopillinen ja filosofinen tiedekunta,
Baselin, Ziirichin. Bernin, Genèven ja Lausannen
yliopistoissa lisäksi lääketieteellinen (Bernin ja
Zurichin lääket. tiedekuntaan liittyvät
eläin-lääkäri- ja hammaslääkäriosastot). Korkeakoulun
luontoisia ovat Bernin, Fribourg’in. Lausannen,
Neuchätelin, Ziirichin kauppayliopistot ja Sankt
Gallenin kauppa-akatemia. — Korkeakoulujen ja
niihin valmistavien oppilaitosten ulkopuolellakin
on ammattiopetuksesta pidetty erinomaisen
hyvää huolta. V. 1912 S:ssä oli 35 korkeampaa
kauppakoulua (4.820 oppilasta) ; oppilaitoksia
liikemieskasvatuksen täydentämiseksi oli 121
(16,317 oppilasta), joista 80 S:n
liikemies-yhdistyksen hoidossa (kaikki, harvoja
poikkeuksia lukuunottamatta, nauttivat avustusta
liittovaltiolta, kanttoneilta, kunnilta ja
kauppiaskunnalta). Bielissä, Genèvessä ja Zürichissä on
postikoulu, Sankt Gallenissa liikennekoulu
(yhteensä 334 oppilasta 1912). Opettaja- ja
opet-tajatarseminaareja on n. 50. Muita
ammattikouluja 1912 oli kaikkiaan 915, lukuunottamatta
sokeain, kuuromykkäin ja heikkomielisten
kouluja ja kasvatuslaitoksia, joita 1913 oli 55.
Lisäksi sam. v. oli 37 pahantapaisten
kasvatuslaitosta. — V. 1915 kirjastoja oli 5,798, niteiden
lukumäärä 9,385,000 kpl. — Tieteellisiä ja
taiteellisia seuroja ja laitoksia on paljo. Bern on
useiden kansainvälisten liittojen, yhdistysten ja
laitosten pääpaikka (Maailmanpostiyhdistyksen,
Kansainvälisen sähkölennätinliiton,
Kansainvälisen rautatierahtiliikenteen y. m.).
70(t
Valtiomuoto, hallitus ja oikeuden
hoito. Valtiosäännön muutosten kautta 184*
ja 1874 S:n valtioliitosta tuli liittovaltio, jonka
jäsenet, kanttonit, luopuivat suvereenisista
oikeuksistaan muutamissa asioissa (tulli-, posti .
mitta- ja paino-, sotalaitosta sekä rikos- ja
siviililain yhtenäistyttämistä koskevissa kysy
myksissä) valtion kiinteämmän keskittymisen
hyväksi. Liittovaltion lakeja säätää kaksikama
rinen liittokokous (Hundesversammlung, asscmblée
fédérul), jonka muodostavat keskenään
tasa-arvoiset kansallisneuvosto (Nationalrat, conscil
national) ja kanttonineuvosto fStänderat, conscil
des états). Kansallisneuvoston jäsenet (1 jäsen
20,000 henkeä kohden; nyk. 189) valitaan (vaali
ja äänioikeutettu on jokainen 20 v. täyttänyt
miespuolinen sveitsiläinen) 3 v:ksi,
kanttonineu-voston jäsenet (2 jokaista koko- ja 1 jokaista
puolikanttonia kohden, yhteensä siis 44) vali
taan (useimmissa kanttoneissa valitsee kansa,
muutamissa taas lakiasäätävät laitokset) 1, 2 tai
3 v:ksi. Laki astuu voimaan, jos se saavuttaa
molemmissa kamareissa ääntenenemmistön. Toi
meenpanovalta on liittokokouksen valitsemalla,
7-jäsenisellä (valitaan 3 v:ksii liittoneuvostolla
(Bundesrat, conscil fédéral). jonka keskuudesta
liittokokous nimittää liittovaltion presidentin
(1 v:ksi). Liittoneuvoston jäsenet ovat kukin
osastonpäällikköjä (raha- ja tulliasiain,
sotilas-asiain, valtiollisten asiain, posti- ja
rautatie-asiain, oikeus- ja poliisiasiain, sisäasiain ja
kan-santalousasiain osastot). — Liittovaltion
pääkaupunki on Bern. — Samalla kuin
keskushallitus tuli kiinteämmäksi ja keskitetymmäksi.
kehittyi se myös yhä kansanvaltaisemmaksi
kansanäänestyksen (ks. E e f e r e n d u m) ja
kansanaloiteoikeuden (vähintään 50,000
sveitsiläisen allekirjoittama lakiehdotus on laillisessa
järjestyksessä käsiteltävä neuvostossa ja sitten
jätettävä kansanäänestyksen lopullisesti
ratkaistavaksi) käytäntöönottamisen kautta. —
Liittovaltion muodostavilla kanttoneilla on, paitsi
alussa mainituissa asioissa. täydet valtion
oikeudet, joita ne toteuttavat kansan
valitsemien eduskuntiensa (Grosscr Rat, grand
conscil) ja toimeenpanevien neuvostojensa
(Regie-rungsrat, conscil d’état; Fribourg’issa, Valaisussa
ja Vaud’ssa jäsenet valitaan välillisesti) kautta.
Uri’ssa, Unterwaldeuissa, Appenzellissa ja
Gla-ruksessa ovat säilyneet, tav. toukok:n
ensimäi-senä sunnuntaina kokoontuvat, entisaikain
kansalaiskokoukset ( Landsgcmeinde), joissa
äänioikeutetut kansalaiset käden nostamisella
äänestävät ja päättävät laeista ja asetuksista sekä
valitsevat toimeenpanevat valtuutetut ja näiden
presidentin, Lan da m männin. Kaikissa
kanttoneissa (lukuunottamatta Fribourg’ia) on myöskin
kansanäänestys ja kansanaloiteoikeus. — Kant
toneja pienemmät valtiolliset, kokonaisuudet ovat
kunnat (Eimrohnergemeinde, municipalité), joita
on n. 3,200. Kunnallisista asioista, päättää
kunnankokous (Gemcindevcrsammlting, assemblée
generale), joka myös valitsee toimeenpanevan
kunnanneuvoston (Gemcinderat, conseil
munici-pal) ja kunnanesimiehen (Gemcindepräsident 1.
Gemeindeammann, si/ndic 1. mäirej. — Hallin
nollisia asioita varten kanttonit ovat jaetut
puhtaasti hallinnollisiin piireihin, joiden
päämiehinä ovat hallituksen nimittämät prefektit.
Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
