Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syaanihappo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Syaanihappo—Sybaris
kuumennettaessa se polymerisoituu helposti
p a r a s y a a n i k s i (CN)x. Tiimii 011
tummanruskea, liukenematon jauho, joka kovemmin
kuumennettaessa muuttuu jälleen disyaaniksi. Vedyn
kera kuumennettaessa n. 500°:eeu syntyy
syaani-vetyhappoa, HCN. Kaliummetalli muuttuu
di-syaanissa kuumennettaessa kaliumsyanidiksi.
Disyaani liukenee veteen. Liuoksen seistessä
muodostuu siinä m. 111. a t s u 1 m i i n i h a p p o a.
S.-yhdistyksiä muodostuu vähän m. 111.
valokaa-sua valmistettaessa. Paitsi s.-yhdistyksiä on
vielä i s o s y a a 11 iyhdistyksiä, joissa
hiiliatomi 011 vain kalulenarvoinen. S. 8.
Syaanihappo, vedyn, typen, hiilen ja hapen
kem. yhdistys. 11NCO, väritön, pistävän hajuinen
pysymätön neste, joka kiihkeästi kiehuen
polymerisoituu syamelidiksi. Sitä
valmistetaan tislaamalla s y a n u u r i h a p p o a, jota
viimemainittua muodostuu virtsa-ainetta
kuumennettaessa. S:n suolat ovat nimeltään
syanaatteja ja isosyanaatteja.
Kalium-syanaattia saadaan kaliumsyanidia
hapetta-malla. A m m o n i u 111 s y a n a a t t i muuttuu
kuumennettaessa virtsa-aineeksi. Viimemainitun
orgaanisen kemian historiassa tärkeän synteesin
keksi Wöhler 1828. S:n isomeerinen yhdistys on
räjähdyshappo (ks. t.). 8. S.
Syaani vetyhappo, sinihapp o, acidum
hydrocyanicum, HCN, karvasmantelille tuoksuva,
mitä myrkyllisin neste. Sen keksi Scheele 1782.
Sitä muodostuu 111. m. karvasmantelissa olevan
aineen, amvgdaliiuin hajaantuessa erään
fermen-tin emulsiinin vaikutuksesta. Kirsikan ja luumun
siemenissä on myös s:oasisältäviä aineita.
Itä-In-tian saaristossa kasvavan Pangium edulea
lehdet sisältävät n. 1% sinihappoa kuivattua
ainetta kohti. S:oa valmistetaan syankaliumista
tai keltaisesta verisuolasta happojen avulla. Se
on väritön, kevyt, helposti haihtuva, n. 26°:ssa
kiehuva neste. Pienikin määrä sitä vereen
joutuneena aiheuttaa äkillisen kuoleman, sisäisen
tukehtumisen. Veren hemoglobiini muuttuu
syaanihemoglobiiniksi ja elimistön entsymit
myrkyttyvät ja hermokeskukset lamautuvat sen
vaikutuksesta. Kuolettava annos
täysikasva-rieelle on n. 0,06 grammaa. S:n happamet
ominaisuudet ovat heikot. Se hajaantuu itsestään
vähitellen, etenkin valossa. Sitä käytetään myös
vähän lääkkeenä esim. karvasmanteliveden
muodossa. S:n suoloja nimitetään syanideiksi,
joita 011 yksinkertaisia ja kompleksisia.
Alkali-metallien syanidit ovat helposti liukenevia, kun
taas raskaiden metallien syanidit ovat vaikeasti
liukenevia. Syanidit yhtyvät helposti happeen
ia ovat senvuoksi hyviä pelkistimiä. Rikin
kanssa ne yhtyvät muodostaen
rodaaniyhdistyk-siä (ks. Rodaani). Tärkeimpiä syanideista on
kaliumsyanidi 1. syankalium i, KCN,
jota saadaan m. m. keltaista verisuolaa
kuumentamalla. Tämä 011 valkoista, kovaa, sinihapolle
tuoksuvaa, hyvin myrkyllistä ainetta, jota
käytetään galvanoplastiikassa ja valokuvauksessa.
Natrium syanidia saadaan johtamalla
ammoniakkia sulan natriumin ja hiilijauhon
seokseen. Veteen liukenevaa elohopea s
ya-n i d i a käytetään lääkkeenä. Kompleksisista
syanideista ovat berliinin-sininen (ks. t.),
veri-suolat (ks. Veri.su o la), ja
bariumplatina-syanuuri fks. t.) tärkeimmät. tf. S.
Syagrius / «’-/ ik. 48(i), roonial. maaherra
Galliassa, Ægidiuksen poika, tuli Länsi-Rooman
valtakunnan kukistuessa 470 itsenäiseksi
hallitsijaksi, mutta joutui kymmentä vuotta
myöhemmin Soissous’in taistelussa tappiolle Klodvigia
vastaan, pakeni länsigoottien luo, jotka
kuitenkin luovuttivat hänet frankeille, ja mestattiin.
K. G.
Syanaatit, syaanihapon (ks. t.) suolat.
Syanamidi, hiilen, typen ja vedyn kem.
yhdistys, CNNHn, väritön kiteinen aine. S:ia
valmistetaan esim. ammoniakista ja kloorisyaanista
tai kalkista ja virtsa-aineesta. Se
polymerisoituu helposli. Muodostaa metallien kanssa tär
keitä yhdistyksiä m. m. natrium-s:n ja k a 1
sium-s:n. Viimemainittua, CaCNa, on n. s.
k a 1 k k i t y p e s s ä, tärkeässä keinotekoisessa
typenpitoisessa lannoitusaineessa, jonka typpi 011
sidottua ilman typpeä. Sitä valmistetaan
johtamalla ilmaa, josta happi 011 poistettu hehkuvien
vaskllastujen avulla, hehkuvaan ka.lsiumkarbidiin
sähköuunissa. Kalkkityppi sisältää paitsi kai
sium-s :ia vielä kalsiumoksidia ja hiiltä. S. 8.
Syanidit s y a a n i v e t y h a p o n (ks. t.)
suolat. Jos syntyy kahdenlaisia suoloja, nimitetään
syaanista köyhempiä, s y a n u u r e i k s i (vrt.
myös K 1 o r u u r i).
Syaniitti (kreik. kyanos = sininen),
aluminium-silikaattikivennäinen (Al2Si05), kokoomukseltaan
sama kuin andalusiitti ja sillimaniitti. Kiteytyy
trikliinisesti ja on väriltään vaaleansinertävä
tai harmaa. S. esiintyy liuskevuorilajien
aineksena, esim. monin paikoin Itä-Suomen
liuske-alueilla. P. E.
Syankaliumi = kaliumsyanidi, ks.
Syaani-vetyhappo.
Syanoosi (kreik. kyanos = sininen), sininen
ihon ja limakalvojen väri, joka johtuu siitä, että
hapesta köyhä (laskimo-) veri täyttää
pinnanpuo-liset, hienot verisuonet. Syanoosia tavataan
sydänvioissa (sekä synnynnäisissä että myöhemmin
saaduissa), vaikeissa keulikovioissa (esim.
keuhkotulehdus), jolloin veren happeutuminen
keuhkoissa on vaikeutunut, sekä paikallisena ilmiönä
kaikkialla, missä verenkierto on huomattavassa
määrin estynyt. Y. K.
Syanoottinen, syanoosille (ks. t.) ominainen.
Syanotypia (kreik. kyanos = sininen, ja typos
= jäljennös), sinijäljennös (ks. t.).
Syanuurihappo ks. Syaanihappo.
Syanuurit ks. Syanidi t.
Sybaris, muin. kreik. kaupunki Ala-Italiassa,
jonkun matkan päässä Tarentumin-lahden
länsirannasta, Krathis- ja S.-jokien välillä. S :n
perustivat 8:unen vuosis. jälkipuoliskolla e. Kr.
Pelo-ponnesoksen Akhaiasta lähteneet siirtolaiset.
Kaupunki kohosi alueensa viljavuuden takia
erinomaiseen hyvinvointiin, jota kaiketi vielä enensi
kauppaliitto Miletoksen kanssa. S :sta tuli n. s.
Suur-Kreikan mahtavin valtio, joka hallitsi
useita alkuasukasheimoja ja ulotti valtansa
Tyrrhenin-merelle asti, perustaen sen rannikolle
siirtolakaupunkeja. S. oli kuuluisa ylellisistä
elämäntavoistaan, joista kerrottiin jos
jonkinlaisia kaskuja. Riitautuneena toisen akhaialais
kaupungin Krotonin kanssa S. joutui sodassa
alakynteen, valloitettiin ja hävitettiin 511-510
e. Kr., ja Krathis-joki johdettiin yli sen paikan,
jossa S. oli ollut. O. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
