Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sydänala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
733
sisäpinta on lihas-ansaista hyvin epätasainen.
Oikeanpuoleiseen eteiseen päättyy, paitsi ylempää
ja alempaa onttolaskimoa s.-lihaksesta alkava
■>: n s e p e 11 a s k i 111 o (vena coronaria cordis).
Vasemmanpuoleiseen eteiseen avautuu 4 keuhkoista
tulevaa keuhkolaskimoa (vcna pui m onalis).
Kteisen ja kammion välisessä aukossa on
kummassakin s.-puoliskossa läppälaitos,
eteis-kammioläpät (valvulce atrio-ventriculares),
joka estää veren kammion supistuessa
tunkeutumasta takaisin eteiseen. Vasemmanpuoleisessa
eteis-kammioläppälaitoksessa on 2
(kaksiliuskai-nen läppä, valvula bicuspidalis), oikeanpuoleisessa
3 läppäliuskaa (kolmeliuskainen läppä, valvula
triruspidutis), jotka ovat eteis-kammioaukon
reunoissa kiinni. Liuskojen vapaasta reunasta
kulkee lujia jänteitä, läppäjänteitä (chorda;
tcndincæ), kammion seinämään mataliin
läppä-lihaksiin (musculi papillares), joita kummassakin
kammiossa on yhtä monta kuin liuskaa
saman-puoleisessa eteiskammioläppälaitoksessa. Veren
paineesta liuskat sulkevat eteis-kammioaukon,
mutta läppäjänteet estävät niitä painumasta
eteiseen. Sekä vasemmasta kammiosta alkavan
aortan että oikeasta kammiosta lähtevän
keuhkovaltimon (artcria pulmonalis) tyvessä on
kummassakin samanlainen kolmen taskumaisen
liuskan (valvula semilunaris) muodostama
sulkulai-tos. Aortan tyvestä, heti läppäliuskojen
yläpuolelta. alkavat molemmat s.-lihasta hapettuneella
verellä varustavat s:n sepelvaltimot
(arteria coronaria cordis). P. B.
Fysiologia. S. toimii verta
liikkeellepanevana pumppulaitoksena siten, että vuoroin
molemmat eteiset yhtaikaa supistuvat vuoroin
taas molemmat kammiot. Kammioiden
supistumista seuraa pieni lepoaika. S:n
supistumisvai-hetta nimitetään s y s t o 1 e k s i, sen lepovaihetta
rl i a s t o 1 e k s i. S. toimii keskeymättä kautta
elämäniän. Se supistuu keski-ikäisellä miehellä
n. 72, keski-ikäisellä naisella 80 kertaa
minuutissa. Jokaisen s:n tykähdyksen aikana puristuu
s:stä veri sekä aortaan ja sitä tietä kaikkialle
ruumiiseen että keuhkovaltimoon ja sen mukana
keuhkoihin. Eri ikäkausilla on s:n tykintä eri
tiheä, lapsilla paljoa nopeampi kuin vanhemmilla,
s:n lyöntien luku lisääntyy myös työtä tehtäessä,
jolloin veri joutuu nopeampaan kiertoliikkeeseen
ruumiissa siten korvatakseen solujen
lisääntyneen ravinnontarpeen. S:n lyönnit tihenevät
myös eri taudeissa, esim. kuumetiloissa, samalla
kuin ne toisissa, kuten esim. muutamissa
aivotaudeissa. voivat huomattavasti hidastua. S:n
lyöntinopeuden vaihdellessa vaihtelee s:n
systole-jakson aika huomattavan vähäisen, kun taas s:n
lepoaika. diastole, lyhenee kuta tiheämmässä
tahdissa s. lyö. Näin ollen s. kärsii levon puutetta
silloin, kun se toimii tavallista nopeammassa
tahdissa. S:n toiminta voidaan sekä tuntea että
nähdäkin ruumiin pinnalla. Rintakehän
vasemmalla puolen viidennessä kylki luuvälissä n. 8 cm
keskiviivan ulkopuolella tuntuu s:n kärkilyönti
jokaisessa s:n supistuksessa. Myöskin verisuonen
tykintä on epäsuora ilmaus s:n lyönnistä. Jos
asetamme korvan rintakehää vasten s:n kohdalle,
kuulemme s:n toimiessa n. s. s.-äänet. Näitä on
kaksi, toinen kestävä ja kumea, toinen lyhyt ja
terävä. Edellistä nimitetään ensimäiseksi,
jälkimäistä toiseksi s.-ääneksi. Ensimäineu s.-ääni
734
kuuluu kammioiden supistuessa ja on n. s. lihas
ääni, toinen kuuluu heti kammioiden
supistumisen jälkeen ja se johtuu s:n läppien sulkeutu
misesta. Jos s:n läpissä on vikaa, jos ne esim.
vuotavat, niin kuuluu sitäpaitsi n. s. sivuääniä.
S. toimii tahdostamme riippumatta ja meidän
säännöllisissä oloissa edes tuntemattamme sen
tykintää. Sen omalla lihaksistolla näyttää olevan
omituinen kyky itse määrätä toimintansa. Sillä
tavalla tykyttää eläinruumiista eristetty s.
itsenäisesti sopivasti käsiteltynä pitkät ajat, vieläpä
s:stä irtileikatut s:n seinämän kappaleetkin ovat
itsenäisesti tykyttäviä. Siitä huolimatta
tarkastaa ja valvoo keskushermostomme sikin
toimintaa lähettäen sinne hermoja, jotka m. m. voivat
joko tihentää tai harventaa sen tykintää. Tästä
seuraa, että hermostuneilla henkilöillä voi olla
häiriöitä myös s tn toiminnassa ja että
voimakkaat mielenliikutukset voivat vaikuttaa sangen
suuresti s:n sääntöperäiseen työhön, johtaa
s:n-halvaukseenkin. i". K.
Sydänala 1. sydänalan kulma (angulus
infrasternalis) on kummankin kylkiluukaaren
väliin muodostuva, alaspäin avoin kulma, jonka
kärjen jakaa kahteen osaan rintalastan
miekka-lisäke. Sanotussa kulmassa tulee pehmeän
vatsan-seinämän alle ylempänä osa maksaa ja alempana
osa mahalaukkua. Etenkin viimemain. elimestä
johtuvat kivut tuntuvat s:ssa, sairas
mahalaukku aristaa tunnusteltaessakin sanotussa
kohdassa. S. on eri henkilöillä hyvin eri terävä.
Jos rintakehä on kokoonpuristunut, niin s:kin
supistuu teräväksi; jos taas rintakehä on leveä,
on sanottu kulma suuri (tylsä). S:n muotoa
pidetäänkin silmällä, kun tarkastetaan rintakehän
rakennetta. Keuhkotautisilla tai henkilöillä, joilla
on taipumusta keuhkotautiin, s. on terävä,
henkilöillä, joilla on keuhkolaajennus (empliysema), on
tämä kulma tavallista avonaisempi. Y. K.
Sydäneteinen ks. S y d ä n.
Sydänhalvaus ks. Sydäntaudit.
Sydänhypertrofia ks. Sydäntaudit.
Sydänkalvontulelidus ks. Sydäntaudit
ja Sydänpussin tulehdus.
Sydänkammio (sydänventrikkeli) ks.
Sydän.
Sydänlauta, tukkeja laudoiksi sahattaessa
keskimäiseksi jäävä, puunsydämen sisältävä lauta,
vrt. P i n t a 1 a u t a. P-o P-o.
Sydänmaa, rautatieasema (V 1.)
Haapamäen-Seinäjoen rataosalla, Alavuuden ja Seinäjoen
asemien välillä, 95 km Haapamäeltä, 23 km
Seinäjoelle: etäisyys Helsingistä 396 km.
Sydänpussi (perieardium) ks. Sydän.
Sydänpussin tulehdus (pericarditis) on
bakteerien aikaansaama tulehdusperäinen tauti.
Se seuraa useita muita tauteja, joiden osallisuus
s. t:een on se, että nämä taudit ovat avanneet
bakteereille pääsyn vereen, jonka mukana ne
kulkevat m. m. myös sydänpussiin. Ainoastaan hyvin
harvoissa tapauksissa (rintakehän kautta
sydänpussiin ulottuvaa haavaa pitkin) tulevat
bakteerit suorastaan sydänpussiin. — S. voi olla joko
kuiva (pericarditis sicca), jolloin sydänpussin
sisus- ja seinämyötäinen lehti hankaavat toisiaan
aikaansaaden n. s. sydänpussin hankausäänen,
tai nestettä erittävä (pericarditis
exsu-dativa), jolloin, samaten kuin esim. nestettä
erittävässä keuhkopussin tulehduksessa, nestettä
Sydänala—Sydänpussin tulehdus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
