Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tampereen haulitehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1199
Tampereen pellava- ja rautateollisuusosakeyhtiö
1200
Tampereen pellavatehdas.
taja, maanviljelysneuvos CJustat" Wasastjerna
osti masuunin, konepajan ja sahan vuokraten
samalla 50 v:ksi vesivoiman ynnä 19 ha:n
suuruisen tontin. Kohta tämän jälkeen Wasastjerna
luovutti varatuomari Adolf Tömgrenille alaa
pellavatehtaan perustamiseksi; tehdas tuli
käyntiin 1859. Mainittu melkoinen maa-alue
vesivoimilleen siirtyi 350,000 mk:n
kauppahinnasta 1892 Tampereen kaupungilta yhtiön
haltuun. Tonttiin kuuluvat omat satamat
Näsijärven rannalla; valtion rautatieltä rakennettiin
1900 sivuraide tehdasalueelle.
Osakepääoma, joka aluksi oli 1 milj.
hopearuplaa (kuitenkin vain n. */6 merkittynä), —
pääasiallisesti Tömgrenin ja Wasastjernan
hallussa —, oli 1895 kohonnut 6,2 milj. ja 1916
10 milj. mk:aan.
Pellavatehdas, joka jo alusta pitäen
rakennettiin varsin suurisuuntaiseksi, nieli
alkuaikoina paljon pääomaa vaikeiden luotto- ja
markkinaolojen vallitessa, eikä yhtiön harjoit-
tama metalliteollisuuskaan voinut vaikeuksia
sanottavasti lieventää. Yhtiö, joka oli läheisesti
riippuva pääosakkaidensa, Törngrenin ja
Wasastjerna^ taloudellisesta asemasta, joutui
tukalaan asemaan näiden tehtyä vararikon.
Pelas-tuakseen mahdollisimman pienillä tappioilla
yhtiö otti 1866 haltuunsa Törngrenin juuri perus
laman Hietalahden laivat ok a 11
Helsingissä. Tämä teollisuuslaitos tuli kuitenkin
olemaan yhtiölle raskaana taakkana 14 v:n ajan.
Sittenkuin alkuaikoina 11. 1 milj. mk. oli uhrattu
tarpeellisiin laajennuksiin ja parannuksiin
yhtiö möi laivatokan 425,000 mk:sta 1880.
Tämän jälkeen tapahtui käänne yhtiön toimin
nassa edulliseen suuntaan, eikä edes tuhoisa
tulipalo, joka syksyllä 1883 hävitti suurimman
osan pellavatehtaasta, kyennyt lamauttamaan
jatkuvaa suotuisaa kehitystä. Vuoden kuluttua
palosta tehdas oli taas käynnissä laajennettuna
ja parannettuna. — Suurempia kehräämön ja
kutomon laajennuksia tapahtui jälleen 1898-99,
jolloin myös uusi höyryvoimakeskusasema
rakennettiin. Vv. 1910-16 011 taaskin kehräämöä
laajennettu kolmella suurella lisärakennuksella ja
kutomoa kahdella. — Vv. 1914-16 rakennettiin
suurenmoinen vesivoimalla käypä
sähkövoimalai-| tos ja sitä varten koskeen 220 m pitkä
graniitti-kanava. jonka päälle konepajan lisärakennuksia
on sijoitettu. Laitoksen turbiinit voivat
kehittää 3,600 lievosv. (näistä on kuitenkin yksi
1,100 lievosv :n turbiini käyttövarmuusvaranai,
jotka 500 voltin kiertovirtana ja 110 voltin
tasavirtana siirretään myös konepajaan ja hiomoon,
käyttäen siten kaikkia yhtiön Tampereella
sijaitsevien tehdaslaitosten koneita paitsi
hiomakoneita. Putouskorkeuden täydellisen
käytän-töönottamisen ja uusien turbiinien suuremman
tehon kautta tehdas tulee taaskin toimeen ilman
höyry käyttövoimaa.
Kehräämö työskentelee (1917) 16,000
kierrutti-mella ja kutomo 360 kangaskoueella.
Muutamat osastot ovat olleet käynnissä myös
yövuorolla jo 30 v. Keskeytymätöntä kehitystä
kuvaavat. seuraavat tuotantotiedot:
Sisltkuva voimalaitokselta.
Kehräömll Kutomo
1861 250,214 kg 8,862 kappaletta à n. 40 m
1870 381,450 „ 21,422 „ « W
1880 494,133 „ 24,938 „ . „ n 1?
1890 1,025,053 „ 47,072 n „ M •>
1900 1,467,446 „ 65,996 m M n
1910 1,600,391 „ 63,356 „ M M
1916 2,692,859 „ 108,483 „ n n *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
