Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tantieemi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1249
pannukakun vuoksi", s. o. paljon melua
tyhjästä.
Tantieemi (rnnsk. iantième), osapalkka (ks. t.).
Tantrns, intialaisia loitsukokoelmia, joita lii
11-dulftinen sakti-lahko jumalanpalveluksessaan
käyttää. E. K-a.
Tantti (ransk. tante), täti.
Tanu ks. Puku.
Tanucci [u’tsi], Bernardo (1698-1783), it.
valtiomies, Napoli’11 kuninkaan Kaarle IV:n
(sittemmin Espanjan kuninkaana Kaarle III)
johtavana ministerinä v:sta 1735, sekä samassa
toimessa Ferdinand IV :n aikana, kunnes hänet
kukistettiin 1777 kuningatar Karoliinan
toimelta. T. oli itsevaltainen, mutta pani toimeen
useita valistusaatteiden mukaisia uudistuksia,
toi-initutti uuden lakikirjan, lakkautti useita
luostareita ja sai jesuiitat karkoitetuiksi 1767.
G. R.
Tao ks. Taolaisuus.
Taoismi ks. Taolaisuus.
Taolaisuus, yksi Kiinan kolmesta
pääuskonnosta, jonka perustajaksi mainitaan suuri
opettaja L a o-t s e (ks. t.). Ainoa hänen
kirjoittamansa teos on T a o-t e-k i n g, kirja taosta. Tao,
joka oikeastaan merkitsee tietä, on kaiken
alku-peruste. jumaluus. Itsessään on tao nimetön ja
käsittämätön, mutta ilmenee taivaassa ja maassa.
Ihminen saa lakinsa maasta, maa taivaasta,
taivas taosta. Ihmisen tulee noudattaa taon lakia.
Se vaatii ennen kaikkea nöyryyttä. Päähyveet
ovat ystävällisyys, vaatimattomuus ja
säästäväisyys. Paha on kostettava hyvällä. — T.
kehittyi myöhemmin kansanomaiseen suuntaan.
Paljon luettu traktaatti on T a i-s a n g, s. o. „oppi
teoista ja niiden palkasta". Siinä opetetaan, että
ihminen saa kaikista teoistaan hengiltä palkan.
Kosto seuraa tekoa kuten varjo ruumista.
Rangaistus ulottuu kuitenkin ainoastaan nykyiseen
elämään, mutta palkka myöskin tulevaiseen.
Tai-sangin siveyssäännöt osoittavat kehittynyttä
siveellistä käsitystä. — Paitsi siveysoppia t.
sisältää tavattoman määrän taikauskoa. Taikakei- !
noilla pyritään pitkään ikään ja
kuolemattomuuteen. Useita jumalia tunnustetaan. Oppineet
kunnioittavat Wang-sangia, kirjallisuuden
jumalaa ia asettavat hänet melkein Konfutsen (ks. t.)
rinnalle. Sotamiehet palvovat Kvanti nimistä
sodanjumalaa, joka lienee ollut sotapäällikkö
2;>ella vuosis. e. Kr. — Taolaisilla on pappeja,
luostareita ja ylimäinen pappi 1. paavi. Pappien
toimena on talojen ja ihmisten puhdistaminen
saastaisista hengistä sekä amulettien
valmistaminen. Papit myöskin johtavat jumalien
palvontaa. He saavat olla naimisissa, mutta
munkit elävät naimattomina luostareissa paastoten ja
mietiskellen. Ensimäiseltä vuosis. j. Kr. alkaen
011 taolaisilla Lunghun-vuoristossa Sang niminen
ylin johtaja, ,,taivaallinen mestari". Tässä kuten
monessa muussakin suhteessa t. on jäljitellyt
buddhalaisuutta. E. K-a.
Taonta ks. Takoa.
Taormina /-f-y (vanhan ajan Tauromenion),
kaupunki Koillis-Sisilian itärannalla, 50 km
Messinasta etelään, korkealla kalliolla (205 m yi.
merenp.) T:n lahden rannalla, Messinasta
tulevan radan varrella; 4,351 as. (1901; kuntana).
— Keskiaikainen kastelli (396 111 yi. merenp.) ja
tuomiokirkko, muurien tähteitä, useita roomal.
IX. 40 Painettu "/„ 17.
1250
rakennusten raunioita ja jätteitä: teatterin
(alkuaan kreik.), kylpylaitoksen, vesijohdon.
Kauniita yksityispalatseja (1300-luvulta). — Suopea
ilmasto, eteläinaiuen kasvillisuus ja ennen
kaikkea suurenmoiset näköalat (Etna, meri, Kalabrian
rannikko) ja kaunis ympäristö ovat tehneet T:sta
sangen suositun matkailupaikan (ks. kuvaa
kirjoituksessa Sisilia). —T. perustettiin 396 e. Kr.
Dionysoksen hävittämän, pohjoisempana olleen
Naxoksen sijaan. Se oli pari vuosis.
kukoistava kaupunki, menettäen sittemmin kuitenkin
merkityksensä (paitsi sotilaallista) monien sotien
johdosta; T. oli m. 111. Sextus Pompeiuksen
pää-pesiä. Saraseeuit valloittivat ja polttivat T:n
902 j. Kr., normannit saivat sen haltuunsa 1078.
E. E. K.
Tao-te-king ks. L a o-t s e ja Taolaisuus.
Taottava rauta ks. R a u t a.
Tapa (ruots. sed, saks. Sitte, lat. mus,
monikkomuoto mores, kreik. ëthos) 011 kansassa tai
heimokunnassa tai yleensä jossakin yhteisössä
vallitseva tottumus, joka yksityiselle yhteisön
jäsenelle esiintyy sitovana 1. velvoittavana toimi
11-nanohjeena. Se eroaa paljaasta tottumuksesta
siinä, että se on yhteisöllinen muodostus;
vain yhteisöllä on t:oja, mutta yksilölläkin voi
olla tottumuksia. T:n syntyminen edellyttää,
että yhteiskunnassa myöhempi sukupolvi
tajunnan välityksellä vastaanottaa edellisiltä niiden
tottumuksia ja saavutuksia ja että siten
tajulli-nen yhteys vakaantuu sukupolvien välille. Tämä
tajunnan välittämä yhteisöllinen periytyväisyys
on jotakin erikoisesti ihmiselle ominaista,
jota-vastoin eläinmaailmassa myöhempi sukupolvi
perii perittävänsä edellisiltä pääasiallisesti vain
määrätyn elimistön välittämien taipumusten
muodossa. T:t. eivät ole kuten eläinten vaistot
elimellisesti perittyjä luonnontaipumuksia, vaan ne
perustuvat siihen, mitä sanotaan kasvatukseksi
sanan laajassa merkityksessä, eri sukupolvien
väliseen tajulliseen vuorovaikutukseen. Kun t:t
ja menot (ruots. bruk) erotetaan toisistaan,
! korostetaan sitä t:lle kuuluvaa ominaisuutta, että
se esiintyy yhteiskunnan jäsentä velvoittavana,
asettaa hänelle yleisen normin noudatettavaksi.
Erityisesti sellainen t., joka on levinnyt laajalle
ja muodostunut k a n s a n-t :k s i, osoittaa tätä
velvoittavan säännön leimaa; meno on
yhteis-kuntatottumuksena sidottu ahtaampiin rajoihin
kuuluen kernaanunin perheelle tai seurakunnalle
tai määrätyn seudun asujamistolle kuin koko
kansalle. T:t ja menot tarkoittavat molemmat
pysyväisiä elämänmuotoja ja eroavat siten
muodeista, joiden tunnusmerkkinä on
vaihtelevaisuus. T:jen synnyn ja kehityksen selittämisessä,
joka muodostaa erittäin tärkeän tehtävän yleiselle
yhteiskuntatieteelle 1. sosiologialle, voidaan
osittain viitata sokeasti vaikuttavien vaistojen
merkitykseen, osittain matkimisviettiin (ks. M a t k
i-minen), mutta osittain myöskin uskonnollisiin
ja maagillisiin käsityksiin, joita pidetään monien
tapojen varsinaisimpina lähtein i. Tätä
viimemainittua selitystapaa 011 varsinkin Wundt
tarmokkaasti edustanut selittäen, että t. useimmissa
tapauksissa alkuperältään osoittautuu
kulttitoi-meksi. T:jen tutkiminen muodostaa myöskin
siveys- ja oikeusopissa tärkeän tehtävän. Sillä
se velvoituksen tietoisuus, jota etiikka 1.
..tapojen tiede" varsinaisimmin tutkii, sisältyy alku-
Tantieemi—Tapa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
