Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Terenki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-109
Terenki—Terijoki
1110
Pjatigorsk, 2elcznovodsk, Essentuki ja
Kislo-vodsk. Teollisuus kehittymätön; aksiisistavapaan
teollisuuden valmistusarvo 1910 oli 7,: milj. mk.,
työväestö 1,227 henkeä. Aksiisin alaisissa
teollisuuslaitoksissa (polttoöljypuhdistamoissa y. m.)
työväestö oli 1,125 henkeä. Kotiteollisuus aivan
alhaisella kaunalla. — Rautateitä 500 km
(Taka-Kaukaasiaan menevä rata kulkee T:n halki). —
Kansakouluja 441, keskikouluja 17, ammatillisia
keski- ja alempia kouluja 10, muita kouluja 13
(oppilasmääristä tilasto ei tiedä mitään; 1910).
Sairaaloita 28, lääkäreitä 114 (1911). —
Hallinnollisesti T. jakaantuu 11 piirikuntaan.
Pääkaupunki Vladikavkaz. — Ven. kasakoita ja
karkulaisia alkoi asettua T:n tienoille
1550-lu-vulla muodostaen sinne sotilaallisia
yhdyskuntia, joiden suojiiu sitten aikaa myöten muita
uutisasukkaita alkoi saapua. Siten T. tasaisesti
asteittain vallattiin. E. E. K.
Terenki (ransk. terrain, terre = maa),
maa-periinlaatu, maanlaatu, maa-ala.
Terentius [ re’-/, Publius T. A f e r (n.
190-159 e. Kr.), room. huvinäytelmänkirjoittaja,
oli alkuaan orja, kotoisin Karthagosta. Vapaaksi
päästyään T. joutui nuoremman Scipio
Africa-nuksen ja hänen ystäviensä piiriin sekä sai
kertomuksen mukaan heiltä apua kirjallisessa
työssään. T:u kreikkalaisista alkuteoksista
mukailemat huvinäytelmät ovat paljoa sirommat kuin
hänen vanhemman aikalaisensa Plautuksen
kappaleet. T;n kieli on hienostuneempaa ja
näytelmällinen rakenne kiinteämpi ja täydellisempi.
T:n 6:sta näytelmästä ovat tärkeimmät
luonne-komedia „Anoppi" (Hecyra),
„Itsensäkidut-taja" (Heautontimorumenos) ja „Veljekset"
(Adelphoe), joita myöhemmät kirjailijat useasti
ovat h\ väkseen käyttäneet. T: n näytelmiä ovat
julkaisseet m. m. K. Dziatzko (1884), A.
Fleck-eisen (1898) ja Tyrrel (1902). K. J. H.
Terentius Varro ks. Varro.
Teresia, Pyhä (1515-82), esp. pyhimys
(Santa Teresa de Jesus). T., joka oli
syntyisin Kastiliasta, meni nuorena
karmeliittiluos-tariin ja perusti 1563 uuden n. s. Joosefin
luostarin. Tässä hän pani toimeen ankaran
luostari-säännön, joka m. m. määräsi ruoskimista
kolmasti viikossa ja avojaloin kävelemistä.
Jumaluusopissa T. edusti f ransiskaanilaista mystiikkaa
ja kehitti erinäisissä teoksissa omituisen opin
rukouksesta. Tämän hän sanoi kohoutuvan
neljässä asteessa sanomattomaan hurmaukseen,
jolloin alemmat sieluntoiminnat katoavat. V. 1682
T. julistettiin pyhimykseksi ja 1814 Espanjan
ouojeluspyhäksi. Hänen sääntöänsä noudattaa
kaksi munkkikuntaa. [P. Alphonse, ..Pratique
de 1’oraison mentale et de la perfection d’après
St. Thérèse et St Jean de la eroix" (1909),
sama. „Méditations de St. Thérèse" (1910).]
E. K-a.
Terfsund [terv-], n. 4 km pitkä, kapea salmi
Paraisten saaristossa Stortervon ja Lemlaksön
välissä, vie Paimionselän länsipuolelta Paraisten
sisävesiin. T:n lounaisella rannalla sijaitsee T;n
kylä ja laivalaituri (Turun-Salon
eteläisen laivareitin varrella).
Tërgoviste [tyrgovVste] (myös T ä r g o v i
s-t e a. Tirgoviste), kaupunki Romaaniassa,
tsossa-Valakiassa. Karpaa’„tien eteläjuurella,
Dåmbovitsan piirikunnan pääkaupunki,
Ialo-45. IX. Painettu ’«/s 17
mitsan oik. rannalla. Bukarestin-Pitesci’n rauta
tielle vievän haararadau varrella; 9,398 as.
(1900). — Kolmisenkymmentä kirkkoa (joukossa
kaunis Metropolitaanikirkko, rak. 1515).
Raunioita 1300-luvulta. Arsenaali, lukio, ratsuväen
harjoituskoulu y. m. T:u pohjoispuolella on
polttoöljylähteitä, joista saatua öljyä
puhdistetaan T;n puhdistamoissa. — Oli 1585-1716 Vala
kian pääkaupunkina; 1500-luvulla siinä oli
60,000 as. Suurvaltaiusodassa T. joulukin alussa
1916 joutui saks.-itäv. joukkojen haltuun.
E. E. K.
Tërgu-Jiu [tyrgukiu] (myös Tirgu-Jiu ja
Tärgu-Jiului), kaupunki Romaaniassa,
Vähän-Valakian luoteisosassa, Karpaattien eteläjuurella,
Jiu-joen vas. rannalla, haararadan varrella, Gor
jiun piirikunnan pääkaupunki; 6,634 as. (1900).
— Sairaala, lukio, keraaminen koulu, teatteri,
piirikunnan museo. Harjoitetaan maataloutta,
puutavara- ja polttoöljykauppaa. — T.-J :n luona
marrask ;ssa 1916 käydyissä taisteluissa
saks.-itäv. joukot mursivat romaanialaisteu
vastarinnan, saaden sen jälkeen helposti haltuunsa
Vähän-Valakian. E. E. K.
Terhi (Asperugu procnrnbens), rento
Borragi-ii.aceæ-heimon ruoho, jolla on takertuva varsi,
pienet, siniset kukat ja suuri, liuskalaitaineu
verhiö. Kasvaa pihoissa, lastauspaikoilla j. n. e.
kautta maan, mutta yleiseuä vain paikoitellen.
K. h.
Terho, tammenterho, tammen ..pähkinä ja sen
kantaa ympäröivä, puutunut kehto. K. L.
Terijoki. 1. Kunta. Viipurin 1., Äyräpään
kihlak , Terijoen uimismitsp.; kirkolle Terijoen
rautatieasemalta 1 km. Pinta-ala 46,i km3,
manttaalimäärä 3,os. 115 hevosta, 285 nautaa
(1913). T:n kunnassa lasketaan kautta vuoden
asuvan n. 20,000 henkeä ja kesäisin yli 90,000,
pääasiallisesti venäläisiä kesävieraita. (T:n
kuntaan kuuluu 2 suurta huvila-asutusta; T. ja
Kellomäki.) T:n luter. asukasmäärä kirkonkirj.
mukaan 1915 4.111 henkeä. — Suomalaisia
kansakouluja 4 (1916). Yhteiskoulu, 8-luokkainen
(aloitti toimintansa 1907 2-luokkaisena), oma
talo (valmistui 1910). Venäläisiä kouluja: kim
naasi ja kansakoulu. Apteekki. Useita
lääkäreitä ja eläinlääkäri. — Seuroja ja yhdistyksiä:
raittiusseura, voimisteluseura, nuorisoseura,
eläin-suojelusseura, työväenyhdistys. 3 kirjastoa.
Vv. 1908-09 T:lla ilmestyi oma sanomalehti
,.Terijoki". — Teollisuuslaitoksia: O.-v.
Kellomäen tehtaat (saha, mylly ja turvepehkutehdas) ;
T:n olut- ja virvoitusjuomatehdas; Salinin vir
voitusjuoinatehdas. — T:n kylä ja
huvila-asutus (toistaiseksi vielä järjestymätön
yhdyskunta) on T:n kunnan keskuspaikka ja samalla
koko Karjalan-kannaksen huomattavin
liikekeskus (,,Kannaksen pääkaupunki"), joka jo
1500-luvulla mainitaan yhtenä Äyräpään
kihlakunnan vilkkaimmista liikepaikoista. Kesäisin on
toimessa yli 100 kauppapuotia (m. m. Pietarin
ja Helsingin useiden huomattavimpien liikkeiden
haarakauppoja). Rahana on melkein yksinomaan
ollut Venäjän raha. Paikallista liikennettä välit
tävät automobiilit, auto-omnibussit ja n. 300
varsinaista pika-ajuria. Asutuksella on huomattava
kaupunkilaisleima. varsinkin valtatien varrella.
Huvilat osaksi erittäin komeasti rakennettuja,
kauneine puistoineen. Huvilavuokria kannetaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
