Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tibesti ... - Tibet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1529
Tibesti—Tibet
1530
Maisema l&niisesttt Tibeltistä.
missä, luultavasti luonnollisella tavalla.
Jälkipolvien muistossa T. on elänyt julmana
hirmuvaltiaana, jonka hallitus oli täynnä
väkivaltaisuuksia ylhäisiä ja alhaisia kohtaan. Kuitenkin
od uudempi tutkimus antanut tunnustuksensa
tällekin keisarille, joka vioistaan huolimatta oli
Kooman kyvykkäimpiä. lAd. Stahr, „T." (1863) ;
W. Ilme, ,.Zur Ehrenrettung des Kaisers T."
(1892); J. J. Binder, „T. und Tacitus" (1880);
T. Gentile, „T. secondo la moderna critica" (1887) ;
Tuxen, „Kejser T." (1901) ; Tarver, „T. the
ty-rant" (1902); Ireland, „Herrschermacht und
Geisteskrankheit" (1888).] Ä. J. 77.
Tibesti (tibbujen tn = „kallio"), vuoristoseutu
-Saharan itäosassa. Fessanista etelä-kaakkoon,
22M8" pohj. lev. ja 15°-21° it. pit. Greenw,
välillä. Se on n. 600-700 km pitkä. 180 km leveä
luoteesta kaakkoon ulottuva (n. 105,000 km2),
keskimäärin n. 1,500 m korkea, saavuttaa Tarso
niinisessä, n. 100 km pitkässä
dolomiittiselän-teessä 2.700 m:n korkeuden (Tusidde; Saharan
tunnetuista huipuista korkein). Perustana ovat
graniitit ja paleozooiset sedimentit. N. 60 % on
erämaata, 33% aroa. T:ssä asuvasta kansasta
k>. Tibbu. Luonnosta vrt. Sahara. T:iäovat
tutkineet Rohlfs (1865) ja Nachtigal (1872).
Tibet (tibetiläisten Böd I. Bhiit, myös Töbhöt
l=„korkea Bliöt"], > T. sekä kiinal! Tubat ja
Tufan, mongol. Bar on tola), suunnaton maant.
alue Keski-Aasiassa. Himalajan ja
Itä-Turkestanin välissä, valtiollisesti muutamia läntisiä
rajaseutuja lukuunottamatta kuuluen Kiinan T.
nimiseen vasalli valtioon, joka eri laskelmien
mukaan on pinta-alaltaan 1,200,000-2.600,000 km2
ja jonka asukasmäärä on 2,000,000-6,500,000
henkeä. — T:n maantiede tunnetaan vasta
pääpiirteissään. ja suuret alueet T:iä ovat vieläkin
kokonaan tuntemattomia. T. on vuoristomaata.
maailman korkeinta, keskimäärin vähintään 4,000 m
yi. merenp. Ainoastaan etelässä, pitkin
Himalajan pohjois- ja Transhimalajan eteläjuurta on
yhtenäisempi alavampi laaksoalue. Tasam, joka
noudattaa Brahmaputrau iTsangpon), Sutlejin ja
Induksen yläjuoksuja. Tasam on T:n viljelyksen
ia asutuksen keskus ja sitäpaitsi tärkein
itä-läntistä suuntaa kulkeva liikenneväylä.
Kara-korumiin lännessä yhtyvän Transhimalajan sekä
T.iä pohjoisessa rajoittavan Kuenlunin välinen
T. jakaantuu kahteen, toisistaan suuresti
eroavaan osaan: järvialueeseen lännessä ja
jokialueeseen idässä; lisäksi T:iin valtiollisesti
luetaan Kukunor-järven tienoilla oleva, järvestä
nimensä saanut alue. Järvialue, jolle leiman
antavat lukemattomat, laskujoettomat,
enimmäkseen suolaiset järvet (Tengrinor 4,600 m yi.
merenp., Gjaringtso, Kjaringtsoi Hangrajuin
y. m.), on suurin piirtein katsoen korkeiden,
lännestä itään kulkevien selänteiden ja
vuoristojono-jen (n. 5,500-6.500 m yi. merenp.) halkomaa
ylä-tasankoa (4,000-5,000 m yi. merenp.), joka on
syntynyt siten, että vuoristojen väliset laaksot
ovat täyttyneet vuoristojen kulumisjätteistä,
koska sieltä puuttuvat jätteitä pois kuljettavat
joet. Jokialuetta halkovat monen suuren Aasian
virran (Hvanghon, Jantsekiangin, Mekongin,
Sal-venin y. m.) yläjuoksut monine lisäjokineen
kapeissa ja syvissä, korkeiden, lännestä itään
ja kaakkoon kaartuvien vuorijonojen
reunustamissa laaksoissa. T:n geologinen rakenne on
vielä melkein kokonaan selvittämätön. —
Ilmasto on suurin piirtein katsoen
mantereinen. mutta yksityiskohdissaan sangen vaihteleva.
Suopein se on Tasamissa ja jokialueen laaksoissa,
muistuttaen siellä monessa suhteessa itäisen
nimalajan ilmastoa. Järvialueella, varsinkin sen
pohjoisosissa, sää on sangen kuiva (sataa vain
kolmena kesäkuukautena; talvet ovat
vähälumiset). kesällä kuuma ja talvella kovin kylmä
(—30° C tavallinen), jolloin myrskyiset länsi
tuulet lisäävät pakkasen ankaruutta. —
Kasvillisuus Tasamissa ja jokialueen laaksojen
alemmissa osissa on monipuolinen ja rehevä,
käsittäen yleensä samoja lajeja kuin
Itä-Himalajan kasvillisuus. Järvialueen ylätasangot
sitävastoin ovat aivan puuttomia; suotuisemmilla
paikoilla kasvaa aroyrttejä. Järvi- ja jokialueen
rajaseuduilla tapaa alppinurmia sekä
havupuu-ja koivumetsikköjä. — Eläimistö on
erinomaisen laji- ja vksilörikas. Erikoisesti
mainittakoon villijakki. kulaani, argali, myskihirvi ja
monet antilooppilajit. Jokialueelle tulevat monet
Taka-Intian ja Lounais-Kiinan eläinlajit. —
Asukkaista suurin osa on tibetiläisiä
(oma nimi bodpa I. bhöpa, mongolien tangutu),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
