Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tie - Tieck, Johann Ludvig - Tiede
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1547
Tieck—Tiede
1548
vat osaa raha-avulla sekä teiden ja siltain
rakentamiseen että niiden kunnossapitoon.
Perustuksena sanotulle tien- ja sillanteon jaolle
edellämainittujen maanomistajain ja -haltiain välillä
on manttaali (uusi manttaali), jonka vuoksi
verolle lasketuille torpille ja ulkopalstoille sekä
kruununpuistoille on tätä varten arvattava
manttaali. Kuntaan asetettu
takseeraus-lautakunta tekee manttaaliinpanosta
ehdotuksen ja jättää sen kuntakokouksen
tutkittavaksi. Kuntakokouksen lausunto on alistettava
kuvernöörin päätettäväksi, joka päätös, mikäli se
koskee kruununpuistojen manttaaliinpanoa, on
alistettava senaatin talousosaston tutkittavaksi.
Näin ruukeille, tehtaille, sahoille, myllyille,
oluttehtaille ja paloviinanpolttimoille pantu
manttaali kuin myös tien kunnossapidon
kustannus-lasku uusitaan sitten joka viides vuosi. —
Velka-päät tekemään ja kunnossapitämään
kylätietä sekä sen siltoja ja rumpuja ’ovat kaikki
ne tilanhaltiat ilman poikkeusta ja muut jo
mainitut tientekovelvolliset, jotka sitä tietä
käyttävät. Osallisuus semmoiseen tientekoon
määrätään manttaalin mukaan, mutta myös tarpeen
mukaisesti katsoen siihen eri hyötyynkin, jota
itsekullekin tulee tiestä. Ruukkien, tehtaiden,
sahojen, myllyjen, oluttehtaiden ja
paloviinan-polttimojen, jotka ovat osallisia kylätien
kunnossapitämiseen, on suoritettava osuutensa
raha-avuilla. — Tienjaon toimittaa maanmittari
kuvernöörin määräyksestä. Tienjaossa jätetään
tav. kaikki sillat ja suuremmat rummut
tienteko-velvollisten yhteisesti rakennettavaksi ja
kunnossapidettäväksi. Osakkaiden tiepalstat
merkitään tienviereen pystytetyillä paaluilla, joissa on
tilojen nimet tai numerot.
Yleinen tie on maan paljaana ollessa pidettävä
kunnossa siten, että se keväällä ja syksyllä
varustetaan soveliaalla täyteaineella ja pannaan
hyvään kuntoon. Tienkorjaus on keväällä
toimitettava, ennenkuin tie on ennättänyt kuivua sekä
syksyllä tav. lokakuun alussa. Tientekoon ei
kuitenkaan saa käskeä kevät- ja syystouon tahi
elonkorjuun aikana paitsi milloin veden
uurtami-sen tai muun vahingon takia korjaus on aivan
välttämätön. — Maantie on talvisaikaan
kaikkien tientekoon velvollisten yhteisesti
aukipidet-tävä joko muodostamalla lumirekilahkoja
taikka niinkuin tientekovelvolliset
kuntakokouksessa päättävät ja kuvernööri hyväksyy.
Kuvernöörillä on valta sittenkuin asianomaisia
kuntakokouksia on kuulusteltu ja asia
kihlakunnanoikeudessa tutkittu, määrätä, missä yleinen
talvitie on kulkuliikkeen mukavuudelle tarpeellinen
ja kuljettavaksi jätettävä. Talvitie on
viitoitettava.
Tientekovelvollisuus on vanhoista ajoista
rasittanut maaomaisuutta. Tämän rasituksen
huojentaminen maanomistajille tahi jakaminen
koko kansan kannettavaksi on useilla
valtiopäivillä aina v:sta 1863 ollut kysymyksessä, mutta
ilman tulosta. E. A. P.
Tieck [tlk], Johann Ludvig (1773-1853),
saks. kirjailija. T. oli syntynyt Berliinissä,
harjoitti opinnoita Haliessa, Göttingenissä ja
Erlangenissa, teki matkoja Englantiin ja
Italiaan ja toimi v:sta 1819 lähtien Dresdenin
hoviteatterin dramaturgina. V. 1841 Preussin
kuningas kutsui hänet luennoitsijaksi Berliiniin,
missä hän kuoli. T:n eiieimäiset
huomattavammat teokset olivat ..Abdallah" (1798) ja
kirjeromaani „William Lovell" (3 nid., 1795-96)
Selvänä romantiikan edustajana T. esiintyy
kokoelmassa „Volksmärchen von Peter Lebrecht"
(3 nid., 1797). Siihen sisältyvät m. m. synkän
kaunis tarina „Der blonde Eckert" ja satiirinen
näytelmä „Der gestiefelte Kater", molemmat T:n
huomatuimpia tuotteita. V. 1798 ilmestyi
romaani „Franz Sternbalds Wanderungen", jossa T.
tuo esiin ihailunsa vanhaa saks. taidetta
kohtaan. Muita näinä vuosina julkaistuja teoksia
ovat satiirinen näytelmä „Prinz Zerbino" (1799),
„Romantische Dichtungen" (2 nid., 1799-1800),
joka sisältää murhenäytelmän „Leben u. Tod der
heiligen Genoveva", sekä laaja komedia
,.Kaiser Octavianus". Varsinkin nämä näytelmät
ovat tyypillisiä varhaisemman romantiikan
tuotteita ansioineen ja puutteineen. T:n runsaasta
tuotannosta mainittakoon vielä joukko
lyyrillisiä runoja, sarja novelleja ja pikkukertomuksia
sekä romaanit „Dichterleben" (1826), „Der
Auf-ruhr in den Cevennen" (1826, keskeneräinen),
„Der Tod des Dichters" (1834), „Der junge
Tisch-lermeister" (1836), „Vittoria Accorombona"
(1840). T:n kynästä on myöskin lähtenyt joukko
käännöksiä („Don Quixote", „Altenglisches
Theater" y. m.). Viimeisinä vuosinaan T. julkaisi
joukon kirjallisia ja arvostelevia tutkielmia
(„Dramaturgische Blätter", 2 nid., 1825-26;
„Sha-kespeares Vorschule", 2 nid., 1823-29;
„Kri-tische Schriften", 2 nid., 1848). T. on
vanhemman saks. romantiikan tunnetuimpia edustajia;
hän on monipuolinen ja lahjakas runoilija, mutta
hänen tuotantonsa pääsee vain harvoin
kehkeytymään ja kypsymään täysipainoiseksi. — T:n
teosten julkaisuista mainittakoon: „Schriften"
(20 nid., 1828-46) ; „Gesammelte Novellen" (12
nid., 1852-54) ; „Nachgelassene Schriften" (2 nid.,
1855). Uudempia valikoimia T:n teoksista ovat
julkaisseet Welti (8 nid., 1886-88), Minor (2 nid.,
1885), Klee (3 nid., 1892) ja Witkowski (4 nid.,
1903). [Köpke, „L. T." (2 nid., 1855); v. Friesen,
„L. T." (2 nid., 1871) ; „Briefe an L. T." (julk.
Holtei, 4 nid., 1864); Minor, „T. als
Novellen-dichter" (1884) ; Steiner, „T. u. die Volksbücher"
(1893) ; Bischof, „T. als Dramaturg" (1897);
Miessner, „T:s Lyrik" (1902).] E.
Tiede on järjestelmällinen kokonaisuus
perusteltuja ja varmoja tietoja. Inhimillisen
ajatustoiminnan alkaessa t. oli yhtenä kokonaisuutena;
muinaiskreik. sivistyksen ensi aikoina samat
miehet tutkivat t:n kaikkia haaroja —
luonnon-t:itä, matematiikkaa, valtio- ja siveysoppia j. n. e.
(vrt. Filosofia). Vähitellen on sitten tämä
yhteis-t. haaraantunut hyvin moniksi
eritvis-t:iksi. — Monella eri tavalla on yritetty
luokitella kaikkia t:itä yhdeksi järjestelmäksi ja siten
muodostaa yleiskatsaus t:den koko alaan, mutta
ei mikään jako ole saavuttanut yleistä
hyväksymistä. Tunnetuimpia t:den järjestelmän
esittäjiä ovat Fr. Bacon, Comte, Spencer, Wundt.
Asianmukaisinta lienee erottaa t:den
päähaaroina: I. Muodolliset t:t, matematiikka ja
muodollinen logiikka, jotka käsittelevät
ihmisajatuk-sen itsensä luomia käsitteitä eivätkä mitään
olemassaolevia esineitä. Ne määrittelevät a priori
peruskäsitteensä ja edellytyksensä sekä johtavat
niistä pääasiassa deduktiivisesti oppijärjestel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
