Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tilkka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1603
Tilsit—Tilusten vaihto
1601
jossa koliosi tykistöviien
kenraaliksi. Sai
30-vuoti-sessa sodassa katolisen
liigan sotanmrskiksi
nimitettynä Valkoisen vuoren
voiton 1620, voitti Ernst
v. Mansfeldin, Badenin
rajakreivin Yrjö
Fredrikin Wimpfenin (1622) sekä
Braunschweigiu herttuan
Kristianin Höchstin
tappelussa (sam. v.) ja
valloitti Pfalzin. Kristianista
saamansa voiton jälkeen
Stadtlohnin luona 1623 T.
korotettiin kreiviksi.
Tanskan kuninkaan Kristian
IV :n T. voitti Lutter
am Barenbergin luona 1626 ja pakotti yhdessä
Wallensteinin kanssa kuninkaan Lyypekin
rauhantekoon 1629. Y. 1630 T. Wallensteinin
erottamisen jälkeen nimitettiin keisarinkin
armeiau ylipäälliköksi ja toimeenpani
resti-tutsioniediktin (ks, t.) Pohjois-Saksassa. Jvustaa
Aadolfin etenemistä T. ei voinut estää, mutta hän
valloitti tärkeän Magdeburgin 20 p. toukok. 1631.
Kun kaupunki samassa tilaisuudessa paloi, ei
T:lla kuitenkaan ollut siitä hyötyä ja hänen hyö
kättyään Saksin vaaliruhtinaskuntaan Kustaa
Aadolf, johon saksilaiset olivat yhdistyneet, tuotti
hänelle perinpohjaisen Breitenfeldin tappion 7
.117) p. syysk. 1631; T. itse haavoittui. Seur. v.
T. puolustaessaan Baieria uudestaan voitettiin
Lechin rannalla (ö p. liuhtik.) ja haavoittui
kuo-lettavasti. T. oli jäykkä ja ankara soturi,
muuten luonteeltaan kunnioitettava; mielipiteiltään
kiihkokatolinen, tavoiltaan erittäin
yksinkertainen, melkeinpä askeettinen, ja ulkonaista loistoa
sekä kunniaa halveksiva. G. R.
Tilsit, kaupunki Itä-Preussissa, Gumbinnenin
hallitusalueessa. Memelin vas. rannalla pienen
Tilse-joen suussa ratojen haarauksessa, 4 km
viljavan T:n alangon itäpäästä; 39,013 as. (1910),
joista tuhatkunta roomal.-katolista ja puolisen
tuhatta juutalaista. - Puolenkymmentä kirkkoa
(yksi liettualainen), synagoga, kaunis raatihuone,
kuningatar Luisen, T:ssä syntyneen runoilija
Max von Sehenkendorfin muistopatsaat,
sotilas-muistomerkki. Lukio, rcaalilukio,
opettajatar-seminaari; musiikkikonservatori, teatteri y. m.
Harjoitetaan kone-, kemiallista, väkiviina-, mylly-,
saha- y. m. m. teollisuutta. Vilkasta tupakka-,
puutavara-, vilja-, kivihiili-, pellava-, öljy- y. m.
kauppaa. — T. sai kaupunginoikeudet 1552.
Napoleonin, Venäjän ja Preussin välisessä T:n
rauhassa 1807 Preussi menetti puolet alueistaan.
Heti suurvaltainsodan alussa, elok:ti lopulla 1914
venäläiset verisen taistelun jälkeen valloittivat
T:u, menettäen sen kuitenkin pian Hindenburgin
hyökkäysliikkeen johdosta. E. E. K.
Tilsitin rauhanteko 7-9 p. heinäk. 1807 lopetti
kolmannen liittokunnan sodan (ks. Liitto
kuntain sodat); siinä Preussin kuningas
Fredrik Wilhelm III menetti kaikki Elben
länsipuolella olevat maat sekä suurimman osan Puolan
jaoissa saatuja maita. Venäjän keisari
Aleksanteri I ja Napoleon tekivät sopimuksen
keskenään, ja Venäjän keisari lupasi sulkea
satamansa Englannin laivoilta. Myöskin Ruotsi,
Tanska ja Portugali oli pakotettava
mannermaan sulkemussääntöä noudattamaan. A. O. /..
Tilus on maa- (t. vesi ) alue, joka on samaa
kulttuurilajia (tonttia, peltoa, niittyä, suota,
kangasta, kalliota, vesiheinikkoa t. järvi ii y. m.)
ja aidan, tien, puron, rajan tai muun toisista
maa-alueista erottama. E. A. !’.
Tilustenlohkominen ks. Maanjako.
Tii ustenvaihto. Tilukset voidaan ns i ■ saada
paremmin sijoitetuiksi sopivasti vaihtamalla
tiluksia tilojen välillä. Täten voidaan saada mut
kainen ympärysraja t: 11a oikaistuksi tahi toisen
tilan rajojen sisällä olevn palsta vaihdetuksi.
Aikaisemmat jakoasetukset eivät sisältäneet
määräyksiä muusta t :sta kuin ulkopalstain vaihta
misesta isojaon yhteydessä. Tällainen vaihto ei
niiden mukaan riippunut molempien
asianosaisten suostumuksesta, vaan se voitiin toimittaa
pakollisostikin, jos se havaittiin tarpeelliseksi.
Näin säädettiin tällaisesta vaihdosta myös ennen
v. 1917 voimassa olleessa 1848 v:n maanmittaus
ohjesäännössä. Kysymys siitä oli sen mukaan
saatettava maanjako-oikeuden ratkaistavaksi,
ellei sopimusta saatu aikaan. Lisäksi voitiin sen
mukaan toimittaa samanlaisia t :oja myös jaon
järjestelyn, jaon täydentämisen sekä halkomisen
yhteydessä. Ympärysrajojen oikomiseksi voitiin
maanmittausohjesäännön mukaan toimittaa t :oja
vain asianosaisten suostumuksella. T-.ista
erityisinä jaosta erillään olevina toimituksina <i
maan-mittausolijesäännössä ollut määräyksiä.
Maatilojen osittamisesta vv. 1864, 188:1 ja 1895
annetuissa asetuksissa säädettiin, että isojaolla
erotettujen ja vanhastaan yksinäisinä olleiden
tilojen kesken sai vaihtaa määräaloja muutenkin
kuin jakotoimituks. il yhteydessä, jos asianosaiset
siitä sopivat. Tällöin sai vv:n 1864 ja 1883
asetuksien mukaan vaihtaa toisiinsa myös erityisiä
tiluskappaleita, jotka eivät täysin vastanneet
toisiaan. ja silloin oli manttaalia ja veroa tarpeen
mukaan muutettava. V :n 1895 asetuksen mukaan
taas ei kummankaan talon suuruusmitta
maa-kirjatalon suhteen saanut vaihdossa muuttua.
Maan vaihtaminen - rahavastiketta vastaan ei ole
ollut sallittu, ennenkuin 1902 v:n vesioikeuslaki
teki sen mahdolliseksi koskea ja vesijättöpalsta i
erinäisissä tapauksissa siirrettäessä tilasta
toiseen.
Tammik. 1 p:stä 1917 alkaen ovat t:sta
voimassa 26 p. lokak. 1916 jakolaitoksesta annetun
asetuksen ja sitä täydentävien hallinnollisten
asetuksien säännökset, sekä edellämainitut
erikoismääräykset 1902 v: n vesioikeuslaissa.
Uuden jak olai nsäädännön mukaan voi pakollinen
t tapahtua niin hyvin mutkaisen ympärysrajan
oikomiseksi kuin ulkopalstojen vaihtamiseksikin,
sekä niin hyvin jaon yhteydessä kuin muutenkin.
Niinikään se voi tapahtua sekä eri kyliin että
samaan kyläänkin kuuluvien tilojen välillä.
Edellytyksenä mutkaisen rajan oikomiseksi on.
että se tekee paljon polvia ja mutkia, sekä
ulko-palstan vaihtamiseksi, että se on viljelyksen
helpottamiseksi tarpeen, jotapaitsi molemmissa
tapauksissa edellytetään, että se voi haitatta
käydä päinsä. Kuitenkaan ei palstatilan
tiluksia saa vaihtaa muuten kuin vapaaehtoisella t:11a.
Jos t :ssa havaitaan, että niiden maa-alueiden
arvon erotus, jotka voidaan sopivasti toisiinsa
vaihtaa, on niin vähäinen, ettei vastaavien tilo-
J. T. Tilly.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
