Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tonka-papu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1685
l Wege]iuksen). Erotusta on vain kahdessa
kohden: asteikon 7 :s ast.’ saa nimen ti eikä s i,
joten kutakin astetta vastaa eri kerake (do re mi
ta soi la ti), ja asteiden tilapäiset korotukset ja
alennukset ilmaistaan muuttamalla nimien
ään-tiöt, Lukuisat T.-s.-yhdistykset levittävät
järjestelmää toimeenpanemalla esitelmiä, konsertteja
y. m. (Curwen, ..The standard course of the
Tonie-solfa method" ; Stainer, „Primer of the
T.-s.-method"). I. K.
Tonka-papu ks. T o n k a p u u.
Tonkapuu (Diptcryx), troopillisessa Amerii
kassa kasvava, hernekukkaisiin kuuluva,
punakukkainen puu, jonka luumarjamaisessa palossa
on vain 1 siemen. D. odoratan mustahkot
siemenet, tonkapavut, ovat litteähköjä, jopa
5 cm pitkiä, 1 cm leveitä ja tuoksuvat
miellyttävästi (sisältävät runsaasti kumariinia) ; niitä
käytetään erilaisiin kosmeettisiin ja
tuoksuainei-siin. K. L.
Tonkin [töki] (Tongking), Ranskan
Indo-Kii-naan kuuluva suojelusalue Taka-Intian
koillisosansa, Kiinan rajalla, T:n-laliden
luoteisperu-kassa; 119,750 km2, 6,119.020 as. (1911; 7,554
eurooppalaista ja n. 33,000 kiinalaista), 51
km-:llä. — Rannikon itäosan edustalla on taaja
saaristo. T:n pääosa on Songkoin, „punaisen
joen", 14,000-15,000 km2, laaja, taajaan asuttu
suisto. Sitä reunustaa pohjoisessa ja etelässä
kumpualue, jota seuraa suurimman osan T:ia
täyttävä, luoteesta kaakkoon kulkevain
vuorijonojen (korkeimmat kohdat 2,700 m yi. merenp.)
muodostama vuorimaa. Vuoristojen suuntaan
kulkevat T:n piiäjoet, Songkoi (kuljettava
Jyn-nanin rajalta, Lao-kay’sta alaspäin)
lisäjoki-neen (Songbo. ..musta joki", oik. ja Songka,
.kirkas joki", vas.). Ilmasto kuuma, mutta
vähemmän sietämätön eurooppalaisille kuin
muualla Indo-Kiinassa. Vuodenajat vaihtuvat
monsuunien mukana; loka-toukok. on kuiva, aika,
tammikin keskilämpö Hanoi’ssa + 18,s°C.
Heinäk :n keskilämpö on +30,;°C. Vuotuinen
sademäärä Hanoi’ssa 306 mm. Vuoristoissa on
laajoja aarniometsiä, tasangoilla kasvillisuus on
savaunimaista. Kasviston lajit osaksi samoja
kuin Etelä-Kiinassa, osaksi taka-intialaisia.
Metsissä elelee norsuja, tiikereitä, puliveleita,
antilooppeja, apinoita y. m. — Väestön pääaineksena
ovat annamilaiset; heistä on n. 400,000
kristittyä. Vuoristoissa asuu metsäläisheimoja, kuten
tho ja muong; viimem. ovat annamilaisia
kookkaammat ja voimakkaammat, silmät ovat
melkein suorassa. — Pääelinkeino maanviljelys
tuottaa suuret määrät riisiä (jota 1912 vietiin maasta
227,400 ton.) ; lisäksi viljellään maissia,
sokeriruokoa, tupakkaa, kahvia, ramie’ta, puuvillaa,
juuttia, paperipuuta (Daphne odora) y. m.
Silk-kiäistoukan lioito huomattava: T:ssa saadaan
n. 500,000 kg silkkiä, josta 300,000 kg
kulutetaan kotimaassa. Pidetään puliveleita
(vetojuhtina) sikoja ja ankkoja. Mineraalikunnan
rikkauksista käytetään kivihiiltä (kaivokset
saaristossa). kultaa ja tinaa. Käsiteollisuus melkoinen.
— T :sta viedään riisiä, kautsukkia,
manila-hamppua, ramie’ta, öljyjä, vuotia, silkkiä,
kivihiiltä y. m., ja sinne tuodaan teollisuudentuot
teitä, jauhoja, juomatavaroita, polttoöljyä y. m.
Piiäkauppapaikka Haiphong, Songkoin deltan
itäkulmassa. T:n lävitse kulkee sangen huomat- I
1686
tava liipikulkukauppa Jynnauista ja Jynnaniin;
sitä varten on rakennettu rautatie llaipliongista
Jynnanin kaupunkiin Hanoin kautta. Hanoista
lähtee lisäksi rautatie Langsoniiii (Kiinan
rajalla koillisessa) ja Anuamiin. — T:n
hallintoa hoitaa Hanoissa, T:n ja koko Ranskan
Indo-Kiiuan pääkaupungissa, asuva yli-residentti.
Paikallista hallintoa varten T. on jaettu 19,
residenttien ja ala-residenttien johtamaan
provinssiin, jokaisessa lisäksi alkuasukkaista
muodostettu neuvosto. — T:n tulo- ja menoarvio
tili-v:lle 1914 päättyi 22 milj. mk:aan; emämaalla
on vuosittain suuria kuluja alusmaastaan. —
V. 1801 T., Annamin vanlia vasallivaltio,
liitettiin läheisesti Anuamiin. V. 1873 ranskalaiset,
saatuaan lujan jalansijan Annamissa, alkoivat
tunkeutua T:iin. He kohtasivat kuitenkin
sitkeää vastarintaa varsinkin T:n avuksi tulleiden
kiinalaisten (Kiinan keisari piti itseään
Annamin suojelusherrana) puolelta ja kärsivät useita
verisiä tappioita (Langsonin tappio 1885
aiheutti Ferry’n ministeristön kukistumisen
Ranskassa) joutuen samalla sotaan Kiinan
kanssa. Tientsinin rauhassa 1885 Kiina
kuitenkin luovutti Ranskalle Annamin ja T:n
yliherruuden, jonka jälkeen ranskalaiset saivat
kukistetuksi kiinal. vapaajoukkojen Mustain
lippujen vastustuksen sekä vähitellen maan
rauhoitetuksi. Anuamin kuningasta Hanoissa edusti
v:een 1897 varakuningas. E. E. K.
Tonlé-sap, järvi Kambodsassa (ks. t. ja
Mekong).
Tonnage [tunnä’i] (ransk.), aluksen
tonni-määrä (kantavuus ilmaistuna tonneissa) ;
tonnisto.
Tonni. 1. Metrinen t. = 1,000 kg. — 2. Engl.
painomitta (lon) = 20 hundredvveights = 2,240
pounds avoirdupois = 1,016,04? kg. Yhdysvalloissa
käytetään paitsi edellämainittua n. s. long-t:ia
myös s h o r t-t :ia = 2,000 pounds = 907,iss kg. ■—
T. of s h i p p i n g puutavaramittana = 40
kuutiojalkaa = 1,ia» m3, nestemittana = 200 gallonia.
— 3. Entinen saks. jyvän ja muun kuivan
tavaran mitta Tonne oli Riiassa = 137,73 1, Lyypekissä
= 138,78 1 j. n. e., sekä nestemittana, esim. preus.
olutmittana = 100 Quartia = 114,5 1, Hampurissa
= 173,88 1, Bremenissä = 169,72 1, Saksissa = 98,257 1,
Antverpenissa = 164,es 1 viiniä t. 160 1 olutta
j. n. e., rahamittana 100,000 taaleria. —
4. Ransk. tonneau laivojen tilavuusmittana 1,41 m3.
T. reel vanh. painomitta = 2,000 livres = 979 kg,
vanhana astiamittana 802,5 1. kiven
tilavuusmittana 1,47 m3. — 5. R e k i s t e r i t o n n i, ks. t,
— 6. Ruots. («IMI» = suom. tynnyri (ks. t.).
U. S:n.
Tonnikala (Thynnuè vulgaris), makrillin
sukuinen piikkiruotoinen merikala, elää Atlantin
Tonnikala.
Tonka-papu—Tonnikala
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
