Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tornberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1705
Tornberg—Torni
170G
Tainionkoski tetataineen.
Suomessa ainoa erikoisteluias pergamiinipaperin
valmistusta varten, ja 1914 tuli puuhiomon
laajennus valmiiksi. — Yhtiö omistaa myöskin
Iminalan kolmiraamisen höyrysahan Saimaan
rannalla lähellä Ruokolahden kirkkoa. — V. 1914
• stettiin vielä jälellä olevat osat Niska- ja
Tai-nionkoskista. joten nämä kosket, jotka yhteensä
antavat n. 40.000 hevosvoimaa, ovat kokonaan
T n hallussa. — Tavaran valmistus 1916 oli:
12.500.000 kg paperia (12.452,000 kg 1914),
11.000,000 kg selluloosaa (6,000,000 kg 1914).
5.500.000 kg valkoista puuvanuketta (2,000.000 kg
1914.. 1.450.000 grossia lankarullia
Tainionkos-kella ja 710.500 grossia lankarullia Lahdessa
yhteensä 2.668.152 grossia 1914). Raaka-aineena
1916 käytettiin 132.000 m3 paperipuuta ja 109,000
m3 koivupropsia. Raaka-aineensa yhtiö saa
suureksi osaksi omista metsistään, joita nyt (1917)
on n. 80.000 ha eri paikoissa Saimaan vesistön
ympärillä. Metsien hoitoon yhtiö on kiinnittänyt
suurta huomiota. Tilojensa maanviljelyksen yhtiö
hoitaa isoksi osaksi omaan lukuunsa ja sillä
alalla on paraikaa käynnissä suurenmoinen
uudistussuunnitelma. jonka kautta koetetaan saada
k.iikki maanviljelystilat mallikelpoiseen kuntoon,
jotta niistä saataisiin ruokavaroja yhtiön
lukuisille työväelle ynnä riittävästi rehuja yhtiön
omille hevosille, joita kesäisin käytetään
maataloustöissä ja talvisin metsänajoissa. Yhtiön
omistamien, vuokralle annettujen tilojen
järjestely on myös työn alaisena (1917).
Saadakseusa paperilleen paremman menekin
Venäjälle T. on perustanut Pietariin erityisen
ven. osakeyhtiön, joka toimii 175.000 ruplan
osakepääomalla ja omistaa Venäjän suurimman
koneellisen paperipussitehtaan Pietarissa (v:sta
1899) sekä haaratehtaat llomelissa ja
Ilarko-vassa.
T:n osakepääoma, joka alussa oli 200,000 mk.
korotettiin 1890 300.000 mk :aan, 1895 1.100.000
mk :aan, 1897 1.500.000 mk:aan. 1909 5,000,000
mk:aan ja 1914 7.500,000 mk:aan.
T:n tehtaiden työväen lukumäärä on n. 1.500
henkeä (1917) ja sitäpaitsi on yhtiön
palveluksessa joukko metsä- ja maataloustvömiehiä.
c. n. w.
Tornberg [tflrnbärj], Karl Johan
(1807-77 . ruot-, orientalisti, v.sta 1847 itämaisten kiel-
ten ylimääräisenä ja v:sta 1S50 vakinaisena pro
fessorina Lundin yliopistossa. T. oli aikansa par
liaimpia arabian kielen, islamin sekä
muhamettilaisen kirjallisuuden ja numismatiikan tunti
joita. Opiskeltuaan useita vuosia Euroopan ete
vimpien orientalistien johdolla T. aloitti laajan
kirjallisen tuotannon, joka käsitteli arabian,
aramean. h prean, persian ja turkin kieliä ja kir
jallisuutta. V. 1845 T„ kun hänet sivuutettiin pro
fessorin nimityksessä, suoritti
pastoraalitutkinnon ja vihittiin papiksi sam. v., kuitenkaan
antautumatta käytännölliseen papintoimeen. T:n
huomattavin teos on 12-osainen arab.
tekstijul-kaisu ..Ibn-el-Athiri clironicon, quod perfeetis
simum inscribitur" (1851-76), Aatamista aina
v:een 1230 j. Kr. ulottuva maailmanhistoria.
Muista teoksista mainittakoon ..Codices arabici,
persici et turcici bibliotheoæ regiæ universitatis
upsaliensis" (1849) ja „Codices orientales bibl.
reg. uuiv. lundensis" (1850-53), joissa Ruotsissa
säilyneet itämaalaiset käsikirjoitukset ensi
kertaa ovat tieteellisesti järjestetyt ja käsitellyt,
edelleen tärkeät numismaattiset teokset ..Numi
cufiei regii numophvlacii hoiraiensis" (1848) ja
„Symbolæ ad rem numariam muhamm." (1846-62),
joissa käsitellään kaikkia v:een 1861 Ruotsista
löydettyjä kuufalaisia rahoja. V. 1874 T. julkaisi
ruots. koraaninkäännöksen. |Dugat. ..Histöire des
orientalistes" (1868).] II. H-a.
Torneå ks. Tornio ja. T o r n i o n j o k i.
Torni, puusta, kivestä tai raudasta pystytetty,
pinta-alaansa verraten korkea, nelikulmainen,
monisivuinen tai pyöreä, tasaisesti tai huippuun
päättyvä, rakennuksesta erillinen tai sen
monumentaaliseen kokonaisuuteen kuuluva rakenne,
esim. linnojen, kirkkojen, raatihuoneiden y. m.
julki rakennusten t:t, näkö-t :t, vesi-t:t, majakat,
muisto t :t y. m. Varhaisimmat t. :t arvatenkiii
olivat puolustustarkoituksiin rakennetut
(Länsi-Aasiassa. Kreikassa) tai pyörillä liikkuvat, aina
keskiaikaan saakka käytetyt piiritystornit.
Keskiaikaisissa linnoissa ydintorni („Bergfried",
„donjon") tarjosi puolustajille viimeisen
turvapaikan. Taiteellista merkitystä t :t kumminkin
saivat vasta kirkkojen yhteydessä keskiajalla,
aluksi erillisinä kellotorneina (campanile),
sittemmin kirkon kanssa elimelliseen yhteyteen
sulatettuina. Romaanilaisissa kirkoissa t:ien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
