Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tornio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
170!»
Tornio
1710
Tornion kirkko.
puntti i i::iieu. Vesijohdon puutetta korvaa sähkö
voimalla kiiypii kaupunginkaivo, joka imee
Vftensa joesta. Sähkövalaistus v:sta 1912.
Taloudellinen eliimä kehittymätöntä. Teollisuutta
edustavat kaupungin sähkölaitos (per. 1912),
olut ja portteritehdas, sekä pari muuta pientä
laitosta valmistusarvoltaan kaikkiaan vain
147.900 mk. 1914). Käsityöläisliikkeitä (1915)
4o. Kaupungin läheisyydessä sijaitsevat: tiili
-lelida- (omist. osakeyhtiö), Köytän höyrysaha (ks.
Kemi-yhtiö), Kuusiluodon höyrysaha (per.
1S72. omist. And. Kurt & C:o a.-b.. vuotuinen
valmistusmäärä n. 6,000 standerttia).
Kotipaikkaoikeutta T:ssa nauttivat: Torneå trävaru
a.-b. ja Trävaru a.-b. Kolari. — Kaupungin
sisä– a t a m a ,1 n pääsevät nykyisin vain n. 1 m
syvässä kulkevat alukset. Röytän ulkosatama
jiiki.-tuilla sijaitsee n. 10 km kaupungista; sitä
voivat käyttää n. 7 111 syvässä kulkevat alukset;
*atania 011 jäistä vapaana 11. 5 1/2 kuukautta
Kuusiluodon lastauspaikka ulkosaarella
n. 15 km kaupungista. Kaupungilla on aikoinaan
ollut jonkunmoinen kauppalaivastokin, mutta
nyt laivasto käsittää vain muutamia
hinaaja-aluksia ja proomuja. ’ V i e n t i. joka niinkuin
tuontikin välitetään vierailla, enimmäkseen
ulkomaalaisilla laivoilla, käsittää pääasiallisesti puu-
tavaroita; 1913: sahattua puutavaraa n. 20,000
standerttia, sahatukkeja 11. 500.000 kpl. Hevosia
vietiin n. 1.000 kpl. tøirvo n. 600,000 mk.), nauta
eläimiä. 11. 200 kpl., lihaa 11. 100,000 kg. poron
taljoja y. m. Tärkeimmät tuontitavarat
(1913) : jauhot, kahvi, lehtitupakka,
rautatavarat. tuoreet sillit (n. 2,000 tonnia, joista suurin
osa kauttakulkutavarana Norjasta Venäjälle)
y. m. Satamassa selvitettiin 1913: 94 höyry- ja
purjealusta, yhteensä 69,973 rek.-ton.
(puutavaralastissa); 73 proomua, yht. 11.407 rek.-ton.
(puu-tavara- ja puuhiililastissa) ; 267 hinaaja-alusta,
yht. 5,395 rek.-ton. (sahatukkien hinaajia).
Tuonti tapahtuu pääasiallisesti Kemin kautta,
koska kulkuväylä Röytän satamasta
kaupunkiin 011 mataloituneen ja virtaisen joen takia
purjehdukselle hankala, eikä satamarataa
Röyt-tään ole vielä yrityksistä huolimatta saatu.
Suomen ja Ruotsin rautatieverkkojen lähitulevat
suudessa suunniteltu yhdistäminen T:n
eteläpuolella tulee melkoisesti vähentämään satamaradan
kustannuksia, joten kaupungin on silloin entistä
helpompi saada tämä tärkeä satamansa
rautateiden yhteyteen ja silloin voi Röyttä Pohjan-
Tornion vanhan kirkon kuoriaita ja sakariston ovi.
Näköala Tornionjoelle (etelään).
lahden pohjoisen rannikon parhaimpana
satamana rautatieyhteyksineen sisämaahan päin
muodostua koko Peräpohjolan meriliikenteen
ensi-mäiseksi välittäjäksi. — Kaupungin
tullikamarin ylöskanto 1913 250,000 mk. Sota-v. 1915
803,146 mk. ja 1916 2,995,865 mk. T:n
rautatieasema (III 1., avattu liikenteelle 1903)
sijaitsee kaupungin kohdalla joen itäisellä rannalla.
Henkilöliikenne (1913): 83,742 matkustajaa:
tavaraliikenne: meneviä tavaroita 4,481 tonnia,
tulevia 10.545 tonnia. Menevistä tavaroista
olivat maanviljelykseen luettavia 560 tonnia,
puutavaroita 770 tonnia. Tulleista tavaroista olivat
maanviljelykseen luettavia 3,996 tonnia (niistä
jauhoja ja ryynejä 3,281 tonnia), puutavaroita
2,474 tonnia. Yhteyttä rautatieaseman ja
kaupungin välillä välittää valtion omistama
höyry-lautta; sitäpaitsi 011 liikennettä kaupungin
kohdalla vakinaisesti välittämässä kaksi
käsilaut-taa. — Paikallislaivaliikenne Kemiin sekä Röytän
ja Kuusiluodon sahoille kerta päivässä.
Matkus-tajalaivaliikenne etelään (Ouluun) on rautatien
valmistuttua (1903) kokonaan lakannut.
Maantieyhteys Ruotsiin käy Näränperän kannaksen
kautta kiertäen Kaupunginlahtea. Tien varrella
valtakunnanrajalla korkea, punaisesta graniitista
hakattu Venäjän valtakunnan vaakunalla
varustettu rajakivi. N. s. Handolinin kävelysiltaa
(yksityisen omistama, tehty 1887, n. 700 m pitkä)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
