Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tukikisko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1919
Tukiseinä—Tula
1920
laivain keskiseinäu kohdalta kohoavien pilarien
välityksellä yli sivulaivan kattojen ulkoseiniin
siirtyneisiin t:hin. Tehokkaammin
vaikuttaakseen t:t tehdään alhaalta leveämmiksi ja
asetetaan muurin suuntaan kohtisuorasti; t :ien
kuormitus (gotiikan fiaalit) melkoisesti lisää
tehokkai-suut.ta. ks. Goottilainen tyyli. U-o N.
Tukiseinä ks. Tukimuuri ja
Tukipilari.
Tukisolukko ks. V a h v i k e s o 1 u k k o.
Tukiviiva, puristusviiva, on holvissa, kaaressa,
tukimuurissa tai muussa sen tapaisessa sekä
pystyjen että vinosuuntaisten voimien rasittamassa
täydessä rakenteessa se ajateltu taiteviiva tai
käyrä, joka saadaan yhdistämällä rakenteen
leikkauksissa esiintyvien sisäisten jännitysten
keskukset. Kun t. rakenteissa voidaan määrätä
suorastaan niitä rasittavista voimista, käytetään
sitä vuorostaan eri leikkauksissa esiintyvien
sisäisten jännitysten selvillesaainiseen. Niinpä
nähdään esim. holveissa ja tukimuureissa siitä,
että t. on niiden
paksuuden keskimäisen
kolmasosan sisällä,
että niiden sisässä
vaikuttaa ainoastaan
puristusjännityksiä. Jos
taas i. jossakin
leikkauksessa on
lähempänä syrjää kuin
paksuuden kolmasosan
etäisyydellä, tulee
vastakkaiseen syrjään
vetojännitys ja kun
muuriaines ei yleensä
. kestä vetoa,
muodostuu siihen kohtaan
helposti halkeama 1. n. s. murtosauma. Senpä
vuoksi suunnitellaan holvit, kaaret, tukimuurit
y. m. sentapaiset muuriaineesta tehtävät
rakenteet niin, että t. pysyy kaikissa rakenteen osissa
niiden paksuuden keskimäisen kolmanneksen
sisällä. [..Teknillinen käsikirja". Maapaine ja
Holvit.] ’ J. C-én.
Tukka. 1. Hiukset (ks. Karvat ja Puku).
— 2. Hirrenpää salvosta saakka. — 3. Kirveen t.
= kirveen taika 1. takka.
Tukkakoskelo = pikkukoskelo, ks.
Koskelon suku.
Tukkeutumishyperemia (ks. H y p e r e m i ai,
verentukkeutumisesta 1. pysäyksestä sekä yleensä
verenkierron vaikeutumisesta aiheutunut
liiallinen verekkyys (staasi, hypostaasi) jossakin
elimessä. vrt. Hypostaasi.
Tukki, yleinen nimitys puusta katkaistulle
runko-osalle. Nimitystä käytetään eri yhtymissä,
kuten: saha-t., tyvi-t. (katkaistu puunrungon
ala-osasta), latva-t. j. n. e. Tavallisimmin
ymmärretään t :11a saha-t:ia (sahapölkkyä,
saha-hirttä), jonka pienimpänä mittana on 4 m x 6"-7",
joskin viime aikoina on alettu vieläkin
pienempiä (5") t:eja sahuuttaa. Ennen vanhaan, kun
järeämmän puutavaran saanti oli runsaampi, oli
saha-t:n tavallinen koko 11 kj-ynärää (22 jalkaa)
pituutta ja 12 tuumaa latvaläpimittaa. O. Ltli.
Tukkihuutokauppa ks. M e t s ä n m y y n t
i-tavat.
Tukkiruuhi 1. t u k k i r ä n n i ks.
Uitto-ruuhi.
Tukkuaventuurikauppa (ransk. u venture =
seikkailu;merilaina) on olemassa silloin, kun
lainaksi otetulla pääomalla ostetaan tavaroita
myytäviksi merentakaisissa paikoissa, mutta lainaa
ei tarvitse maksaa takaisin, jos yritys ei onnistu;
tätä nykyä sillä on vähän merkitystä, vrt.
Merilain a.
Tukkukauppa ks. K a u p p a.
Tuklat-pal-asar, hylättävä nimimuoto T
u-k u 1 t i-a p i I-E siiran asemesta, ks. T i g 1 a
t-p i 1 e s e r. K. T-t.
Tukulor (ransk. loucouleur), kansa
Länsi-Afrikassa. alisen ja keskisen Senegalin varsilla,
syntynyt fulbein, dzolofien ja mandingojen
sekoituksesta.
Tula Jtii-J. 1. Kuvernementti (ven. Tuljshuju
gubernija) Keski-Venäjällä, Moskovasta etelään,
Okan eteläpuolella; 30,960 km2, 2,016,000 as.
(1915), 67 km’-:llä (Venäjän taajimmin asuttuja
kuvernementteja). — Pinnanmuodostukseltaan T.
on aaltoista, verraten jyrkkäseinäisten
jokiuomien silpomaa tasankoa, jonka korkeimmat
kohdat ovat vain jonkun verran yli 300 m yi.
merenp. Eteläosassa on mustaninullanalueita.
N. 3lt kuvernementista kuuluu Okan, lh Donin
vesistöalueeseen. Okan suurin lisäjoki T:ssa on
Upa. Kuljettavia vesiteitä vain 51 km, niistäkin
vain 15 km höyryaluksilla kuljettavia. Ilmasto
mantereinen, samanlainen kuin Kalugassa ja
Iljazanjissa (ks. n.). Metsät 1907 peittivät vain
8,3 % pinta-alasta. Asukkaista 99,s % venäläisiä
(isovenäläisiä), jotka kaikki
uskontunnustukseltaan ovat kreik.-katolisia. Lukutaitoisia 20,7 %
(Euroopan Venäjällä keskimäärin 22.9 <fo).
Maataloutta harjoittaa 78,s %, vuorityötä ja
teollisuutta 9,o %, kauppaa ja liikennettä 3,« %
väestöstä. Pääelinkeino maanviljelys tuottaa viljaa
paljo yli oman tarpeen; 1915 korjattiin 513,200
ton. rukiita, 339,500 ton. kauroja, vähän vehniä,
ohria, tattaria, hirssiä y. m., 798,900 ton.
perunoita. Lisäksi viljellään sokerijuurikkaita,
tupakkaa, papuja, herneitä, keittiökasveja y. m.
Karjanhoito kehnolla kannalla, ollen vain
maanviljelyksen sivuelinkeinona. V. 1915 T:ssa oli
hevosia 323,300, nautakarjaa 292,400, lampaita
ja vuohia 774,700, sikoja 99,900 kpl. Vuorityö
tuottaa jonkun verran kivihiiltä, rautamalmia
ja pyriittiä. Teollisuus melkoinen. Aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo 1910 oli
61,. milj. mk., työväestö 7,067 henkeä, aksiisin
alaisissa teollisuuslaitoksissa (viinapolttiinoita,
sokeritehtaita) 1913 työskenteli 3,785 henkeä.
Tehdasteollisuutta kenties tärkeämpi on käsi- ja
kotiteollisuus; tuotteista mainittakoon varsinkin
kaikenlaiset metalliteokset (teekeittiöiden
valmistuksessa työskentelee 5,000 henkeä), aseet,
soittokoneet (hanureita 3,000 henkeä valmistaa
vuosittain 600,000-700,000 kpl.), kankaita y. m.
- Hautateitä 1,086 km (1913). — Kansakouluja
1,983 (oppilaita 127,169), keskikouluja 25 (opp.
7,035), ammatillisia keski- ja alempia kouluja 25
(opp. 4,175), muita kouluja 27 (opp. 887; 1914).
Lääkäreitä 186, sairaaloita 83 (1913). —
Hallinnollisesti T. jakaantuu 12 piirikuntaan.
Pääkaupunki T. 2. — Nyk. T:n kuvernementin
pohjoisosissa asui muinoin mordvalaisia, jotka sitten
slaavilaisten painostuksesta vetäytyivät itään
päin. T:n alue kuului sitten aluksi Tsernigovin
ruhtinaskuntaan, sitten osaksi Moskovan ja Rja-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
