- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1923-1924

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tula-metalli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1923

Tulehdusneste—Tulikoe

1924

Tavallisimmin ilmenevistä t:ista mainittakoon :
keuhkot., keuhkopussin-t., keuhkokatarri ynnä
muut ilmatiehyiden katarrit, jotka nekin ovat
lievempiä t:n muotoja; vatsakalvon-t.;
umpilisäkkeen-!, silmän sidekalvon-t.; aivokalvon-t.
Varsinaisin ihon t,. on n. s. ruusu; ajokset,
paiseet ynnä muut sellaiset taudit ihossa ovat
kuitenkin niinikään t:n ilmiöitä. M. O B.

Tulehdusneste ks. Eksudaatti.

Tulema, kylä ja vanha kauppapaikka
Salmin pitäjässä Tulemajoen suulla Laatokan
rannalla, käsittää taajan ja väkirikkaan
asutusalueen molemmin puolin mainittua joke.i
n. 4 km:n matkalla. T. ynnä sen äärellä
länsipuolella sijaitseva Kirkkojoki sekä
kaakkoispuolella Miinala muodostavat yhdessä Salmin
pitäjän tärkeimmän liikenne- ja asutuskeskuksen.

Tulemajoki, T u 1 e m a j ä r v o s t ä (ks. t.)
Laatokkaan laskeva n. 45 km pitkä joki.
Suurimmat kosket, Suur-Jukakoski ja
Pien-Juka-. koski, sijaitsevat n. 8 km suulta; edellisen
putouskorkeus 12.» m 450 m:n matkalla ja
hevos-voimamäärä keskiveden aikaan 2,115, jälkimäisen
vastaavat luvut: 9,i m 300 m:n matkalla,
1,577 hevosv. — T. tuo keskiveden aikaan
Laatokkaan 13 m3 vettä sek:ssa (korkean veden
aikaan 41 m3 ja matalan 4 m3). T:n suulla
sijaitsee Tuleman (ks. t.) kylä. L. H-nen.

Tulemajärvi (ven. Ttilomozerskaja). kunta
Aunuksessa, samannimisen järven ympärillä,
vasten Salmin ja Suojärven rajaa (Aunuksen
läntisin kunta), kuuluu Aunuksen piirikuntaan;
3,258 as. (1905). Kunnanhuone Pallahdessa,
Tulemajärven itärannalla. L. ll-nen.

Tulemajärvi, järvi Aunuksessa, 6 km Suomen
rajalta Salmista itään, suurin pit. 10 km,
suurin lev. 6 km. T:een laskevat Kollaanjoki ja
Nuorvosenjoki, joiden molempain latvat lähtevät
Suomesta. T. laskee Tulemajokeä (ks. t.)
myöten Laatokkaan. — T:u ympärillä sijaitsee
Tulemajärven kunta. L. H-nen.

Tulenkestävä, tulen kuumuutta sulamatta tai
palamatta kestävä. Erikoisesti muutamat
savi-lajit (esim. kaoliini) ovat t:iä, niinikään pii
(kvartsi), kalkki, magnesia, grafiitti (lyijykivi).
T:stä savesta tehdään tiiliä, joilla muurataan
tulipesiä, astioita (samottisulattimia), joissa
metalleja sulatetaan. Myöskin grafiitti- ja
kvartsisulattimia käytetään. — T. maali, jolla
maalattu puu ei syty, vaikka hiiltyy,
valmistetaan vesilasista tai suolaliuoksesta, johon
sekoitetaan pajahilsettä, tiili jauhetta t. m. s. (vrt.
Kassakaappi ja Palovarma). P-o P-o.

Tulenkestävä tiili ks. Tulenkestävä ja
Tiili.

Tulenkestävä kangas ks. Asbesti.

Tulenpalvelijat ks. T u 1 e n p a 1 v e 1 u s ja

P a r s i 1 a i n e n uskonto.

Tulenpalvelus, tulen kunnioittaminen
jumalallisena voimana. Muutamien kansojen, kuten
muinaisten persialaisten, keskuudessa ei tulta
palveltu luonnon, vaan lieden tulena ja silloin
ajateltiin osaksi tulen lämpöä ja elämää
antavia ominaisuuksia, osaksi sen kykyä suojella
palvelijaansa pahoja henkiä, eläimiä ja ihmisiä sekä
kaikenlaista saastaisuutta vastaan. Intiassa, jossa
tulta palveltiin etupäässä uhritulena (Agni),
kelii-tettiin uhritekniikan edistyessä laajaperäinen
luonnonfilosofia, jossa tuli esiintyi maailman

alkuaineena, lioomalaisilla oli liesitulen (Venla,
kreik. Ilestia) rinnalla myöskin vulkaaninen
luonnontuli (Vulcanus, kreik. llephaistos)
palveluksin esineenä, mutta viimemainitussakin
tapauksessa on tärkeä se näkökohta, että tuli
on inhimillisen edistyksen ja taituruuden
tehokas väline. Usein, kuten muinaisten
foinikialaisten (Molok), meksikkolaisten, perulaisten ja
germaanien (Loki) y. m. keskuudessa, ajateltiin
myöskin tulen tuhoa tuottavia ominaisuuksia.
Jotta palveluksen esineenä olevaa tulta ei
sekoitettaisi tavallisessa käytännössä olevaan tuleen,
sytytettiin se joko puita yhteen hankaamalla tai
suoraan auringosta. Persialaiset (ks. Persian
muinaisuskonto; vrt. Parsilainen
uskonto) käyttivät pyhän tulen aineena
mielellään palavia kaasuja ja maaöljyjä. Pyhän tulen
hoitamista pidettiin mitä vastuunalaisimpana,
arkaluontoisimpana ja kunuiakkaimpana
tehtävänä. ja sen sammumaan päästäminen tai
saastuttaminen rangaistiin ankarasti. A. J. P-ä.

Tuli, hehkuvaan tilaan saatettu kaasu.
Vanhalla ajalla pidettiin t:ta erikoisena aineena,
kuten käy selville sen ajan filosofisista teoksista.
Aristoteleen mukaan t. oli yksi neljästä
alkuaineesta, joina silloin pidettiin, paitsi juuri
tulta, maata, ilmaa ja vettä. Palaminen
käsitettiin t:n erkanemiseksi jostakin aineesta, joka
sisälsi t:ta. Tästä t.-aineesta käytettiin m. m.
nimityksiä fetma, terra pinguis. V. 1702 Ståhl
esitti n. s. flogiston-teorian, jonka mukaan
palavissa kappaleissa oletettiin olevan erikoista
ainetta, flogistonia, joka poistuessaan
aineesta esiintyy t.:n muodossa. Aikojen kuluessa
on useanlaatuisia teorioja t:n luonteesta esitetty.
Erittäin on m. m. ruots. kemisti Scheele sitä
käsitellyt. Jo 1640 selitti van Heimon t t:n
hehkuvaksi kaasuksi ja L a v o i s i e r’n
tutkimukset osoittivatkin tämän mielipiteen oikeaksi.
T. syntyy tavallisesti kaasumaisten aineiden
yhtyessä ilman happeen. Happi ei kuitenkaan
aina ole välttämätön t:n syntymiseen, sillä
kaasut voivat yhtyä muihinkin aineisiin synnyttäen
t.-ilmiön. Kiinteät ja nestemäiset aineet eivät
sellaisenaan synnytä liekkiä vaan vasta kaasuksi
muututtuaan. Liekiksi sanotaan yleisesti kaasun
loistavia lämpösäteitä lähettävää, palavaa osaa.
Valaiseva osa liekissä muuttuu vähitellen
ulospäin valaisemattomaksi. Kynttilänliekissä esim.
voidaan selvästi erottaa eri kerroksia. Sisin osa
on tummin ja siinä sydämen steariini
kaasuuntuu. Steariinikaasut hajaantuvat
yksinkertaisemmiksi kaasuiksi ja hiilihiukkasiksi, jotka sitten
alkavat liekin ulkoreunalla palamislämmön
vaikutuksesta hehkua. Liekin kuumin osa on uloin
kerros, koska siinä ilma helpoimmin voi yhtyä
kaasuihin ja nämä voivat siis kiihkeimmin
palaa. Kun valaisevaan liekkiin johdetaan
enemmän ilmaa, tapahtuu palaminen täydellisemmin
ja liekki muuttuu valaisemattomaksi sekä myös
kuumemmaksi. Liekin ulointa osaa sanotaan
hapetus- 1. oksidatsioniliekiksi, sisin
osa on nimeltään pelkistys- 1.
reduktsioni-liekki, koska siinä olevat aineet ovat
luonteeltaan pelkistäviä eli happea riistäviä, vrt.
T u 1 i n e u v o t. S. S.

Tuliaseet ks. A m p u m a-a s e e t.

Tulikivi ks. Rikki.

Tulikoe ks. Jumalantuomiot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 18:20:17 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/1004.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free