Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tullispää ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•2105
Tuulispää—Tuusniemi
2100
Masa tutkimuksissa, mutta kun tiedämme, että
niin tuulen kuin sään yleensäkin määrää ensi
sijassa ilmanpaine, samoinkuin seukin, että
samansuuntaisella tuulella voi olla varsin
erilaisia ominaisuuksia riippuen siitä, onko baarisen
tuulilain mukainen (ks. T u u 1 i) syklonituuli vai
autisyklonituuli, ovat Hildebrandsson y. m.
muodostaneet t.-menetelmää siten, että ilmansuunta
määrätään gradientin suunnan mukaan ja
sykloni ja autisyklonituulet erotetaan. O. ./.
Tuulispää ks. Pyörrepatsas ja T o
r-u a d o.
Tuuliviiri 011 koje, jolla mitataan 1.
määrätään tuulen suunta (ks. Ilmat i e t e e 1 1 i s e 1
kojeet). Suurissa ilmatiet, laitoksissa (esim.
Helsingissä) on t. yhdistetty
registeröimiskonce–<>eii mekaanisesti tai siihkökojeellu, joka
jatku-vuisesti piirtää tuulen suunnat. 0. ./.
Tuulos (ruots. Tiiu lois). 1. Kunta,
llii-uieen 1., Hauhon kihlak.. Hauhon-Tuuloksen
uimis-iniesp.; kirkolle Hämeenlinnasta 32 km. Pinta
uiu 149.« km5, josta viljeltyä maata (1910)
2.082 ha isiinii luvussa luonnonniityt 46" ha,
puutarha-ala 8,< ha). Manttaalimäärä 31,mmi,
talonsavuja 99, torpansavuja 44 ja muita savuja
271 119071. 2.197 as. (1915). 484 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 251 :llii (1901) ;
kotiteollisuutena harjoitetaan suuressa määrin
rekien ja kärryjen valmistamista. 308 hevosta,
1.063 nautaa (1913). Kansakouluja 3.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Hauhon kanssa.
Teollisuuslaitoksia: Ylöskartanon höyrysaha
ynnä sähkölaitos); Toivaniemen höyrysaha ja
mylly Pohjaisten saha ja mylly ynnä
sähkölaitos (osittain höyry-, osittain vesivoimalla
käypäl. — Muinaismuistoja: useita
muinaisiin-nain jäännöksiä, joista huomattavimmat ovat
l.iurinkallio ia Ryömänlinna: ..Haaksivalkaman"
muinainen satama Pyhäjärven rannalla. —
Kartanoita Sairialn ja Toivaniemi (ks. n.). —
2. Seurakunta, hallituksen pit., Porvoon
hiippak.. Hollolan rovastik.; vanha seurakunta
katoliselta ajalta (mainitaan myös
hallintopitäjänä 1431-58), myöhemmin kuulunut Hauhoon
kappelina mainitaan sellaisena ainakin jo 1540);
määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi
khrakun-naksi -en. päät, 4 p:ltii jotiluk. 1882 (ensimäinen
khra v: st a 1888i. — Kirkko harmaasta kivestä,
rak. todennäköisesti 1300-luvulla (Hämeen
vanhoista kirkoista merkillisimpiä). [A. O. Heikel,
..Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon
kihlakunnassa" (Vet. soc. bidrag N:o 29); TIj.
Appelgren. ..Suomen muinaislinnat" sivv. 27-31 (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. XII).] L. Il-nen.
Tuuma (ruots. lum; saks. ’Auli; ransk. pouce;
• ngl. in<-h), vanh. pituusmitta; kymmenvs-t.
= Vi» jalkaa (ks. t.) = 2,»7 cm; k a 1 u-t. =1/u
jalkaa - 2,» cm.
Tuunaansaari, n. 2’/» km pitkii. lähes 1 km
leveä saari Punkaharjun luoteispään äärellä,
kapean Tiiiinaansalmen siitä erottama. Tunnettu
erinomaisesta luonnonihanuudestaan; kauniita
näköaloja Suurelle- ja Pienelle-Puruvedelle. T:n
ylitse kulkee E|isen vaaran-Savonlinna n
rautatie ja samoin Parikkalan Kerimäen-Savonlinnan
maantie. — T:lla sijaitsee T:n maatila, joka
T:n lisäksi käsittää lulkopalstanui myös luonnon
kauneudestaan kuulun Pakkasenharjun Punka
salmen kaakkoispuolella, yht. 11. 250 ha. T:n tilan |
omistaa Takaharjun pariliitoin 11 o.-y.; muanvil
jelyksen, karjanhoidon ja suuren puutarhan teiit.
Tuunaaiisaaieu puutarha- ja talouskoulun puu
tarha) tuotteet käytetään parantolan tarpeiksi.
L. B-nen.
Tuunaansalmi, 11. 1 km pitkä, leveimmältä
kohdalta 250 111 leveii salmi Punkaharjun (ks. t.
luoteispuolella, sen ja Tuunaansaareu (ks. t.)
viilillä. T:n itärannalla 011 laivalaituri ja Punka
harjun hotelli. T:n pohjoispäitse kulkee Elisen
vaaran-Savonlinnan rautatie 55,» 111 pitkää rauta
siltaa myöten, jonka kiinteä osa on 36 m ja
kääntösiltana toimiva osa 19.1 m (vapaa-aukko
10 m). T:n poikki on myös lauttakulku
Parikkalan-Kerimäen Savon Iin nau maantiellä.
L. II-nen.
Tuupovarra, Koveron (ks. t, 1 ja Zt pit ii
jän uusi nimi, jonka senaatti 1913 hyväksyi käiv
täntöön oiettavaksi.
Tuura, jään puhkomiseen käytetty, puuvarrella
varustettu teräase. — Muinaist., I. 011 kivikirves,
suuri suipputeräinen, useimmiten varrelta hio
maton. Pääasiallisin levenemisalue Pohjois
Pohjanmaa, nimenomaan Iiovaniemèn tienoo, ks.
Suomi, esihistoria (liitekuva I. 4).
Tuuri, 1’alvoisen kera Kalevalassa esiintyvä
nimitys, johtunee skandinaavilaisen ukkosen
jumalan Torin (ks. t.) nimestä. K. K.
Tuuri, Johan ks. Lapin kieli ja k i r
j a 11 i s u 11 s (kirjallisuus).
Tuurna, metallityössä käytettävä pitkähkö
ja suippo, tavallisesti liereä, mutta myöskin neli-,
jopa 6- ja 8-kulmainenkin teriispuikko, jota käy
tetään reiän muotoa ja suuruutta määräämään,
kuten esim. kirveen silmää muodostettaessa
imerasin), tai kiinnipitoon kuten esim. metalli
sorvarin lyödessä reiiikkään kappaleen reikään
tiukan rautaisen tangon (karan), jonka sitten
kiinnittää sorvin kärkien väliin ja jota sorvin
laikka sen päähän kiinnitetyn vääntiön välitvk
sellii pyörittää. T:lla myöskin väljennetään rei
kiä, tällöin t. 011 joko suippo ja sileä tai sen
sivuihin on tehty hampaat, jotka sitä reikään
lyötäessä leikkaavat lastuja. Putkia valmistet
taessa käytetään joko pitkää t:aa. joka putken
sisällä, tätä vetokoueessa vedettäessä, estää
putkea litistymästä, tai lyhyttä t :aa. joka putkea
valssattaessa valssiurien aukossa pysyen estää
litistymisen. P-o P-o.
Tuusjärvi. 1. Järvi Mäntyharjun reitissä
Mäntyharjun pitäjässä Vähnn-Sämpienjärven ja
Lahnaveden välissä; suurin pituus pohjoisesta
etelään 6.» km. suurin lev. 1.7 km, pinta-ala
6,5 km2, pinnan korkeus 80.» 111 yi. merenp.
T:een laskee Viihä-Sämpienjärvi Puuskankosken
kautta; T:stii juoksee vesi Lahnaveteen kahta
eri tietä, nimittäin Tuusjokea myöten ja Tiiu s
taipaleen kanavan (ks. t.) kautta. —
2. Järvi Rantasalmen ja Juvan pitäjien rajalla,
suurin pituus 11 km. suurin lev. 2 */» km. laskee
Sulkavanjokea myöten Saimaan vesiin.
/.. Tl-iun.
Tuusniemi. 1. Kuuta, Kuopiou 1.. Kuopion
kihluk., Tuusniemen nimininiesp.; kirkolle Kuo
piosta 52 km. Pinta-ala 610,» kmJ, josta vii
jeltyä maata (1910) 6.563 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 4,322 ha. viljaakasvava kaskimaa
110 Inu. Manttaalimäärä 34.«o»», talonsavuja 325.
torpansavuja 297 ja muita savuja 19ö (1907).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
