Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
kuin pelkkä kaunokirjailija, joka harjoittaa »taidetta taiteen vuoksi»,
mutta puhtaasti kirjallisenakin ilmiönä hän on kirjallisuutemme
merkittävimpiä personallisuuksia, 1880-luvun ja 1890-luvun alun
keskeisimpiä voimia.
Kuten jokaiselle etevälle kirjailijalle ovat Minna Canthillekin
omat personalliset elämykset, kokemukset ja näkemykset antaneet
vankan elämäntuntoisen selkänojan. Hänen elämänsä liittyy
läheisesti hänen teoksiinsa, joista usein »oman sydänveren pune» kuultaa
selvästi läpi, joskohta hän perin harvoin suoraan omaa minäänsä
esittelee. 1
Minna Canth kuului siihen vanhempaan naispolveen, joka ei
saanut mielin määrin valita elämänuraansa ja kehittää miesten tavoin
vapaasti henkeänsä, koska perityt yhteiskunnalliset olosuhteet ja
sovinnaiset näkökannat sen tämän polven naisilta milt’ei kokonaan
estivät. Näitä naisen toimintavapautta rajoittavia aituuksia hän
sittemmin ennen kaikkea tahtoi osaltaan särkeä. Mutta samalla
hän tietysti joutui taistelemaan yhteiskunnan muidenkin
lapsipuolten ja kovaosaisten hyväksi.
Jo hänen syntymäpaikkansa ikäänkuin viittasi hänen
vastaiseen taisteluunsa. Hän oli näet tehdaskaupungin lapsi, syntynyt
Tampereella 19 p. maalisk. 1844. Isä, tamperelaisen puuvillatehtaan
päällysmies Kustaa Wilhelm Johnsson, ja äiti, Ulrika Archelin, olivat
molemmat suoraan hämäläisiä talonpoikaisjuurta. Minna (alkujaan
Ulrika Wilhelmina) oli heidän vanhin lapsensa. Hänen ollessa
8-vuotias perhe muutti kauas Kuopioon, jossa isä sai ensin hoitoonsa,
sittemmin omiin nimiinsä puuvillatehtaan sikäläisen lankakaupan.
Näin Minna jo lapsesta pitäen tutustui pohjois-Savon kansaan,
kieleen ja luontoon sekä sisämaisen pikkukaupungin ummehtuneihin
oloihin. Lahjakkaana »ihmelapsena» hän sekä luku- että
kauppatai-dollaan jo aikaiseen herätti lähimpiensä huomiota. Hänen kotikie-
1 Minna Canthista on yhteiskoulun johtajatar neiti Lucina Hagman
kirjoittanut sangen lavean 2-osaisen elämäkerran (vv. 1906 ja 1911),
käsitellen siinä kirjailijatarta etusijassa ihmisenä, naisena ja naisasian
ankarana esitaistelijana, monesti liiankin subjektiiviseen, intoilevaan ja
tendenssimäisen yksipuoliseen tapaan. — Myös Aspelin-Haapkylän
Teatterihistoria antaa paljon Minna Canthia koskevia tietoja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
