Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
taja Fredrik Polén kertoo eräässä kirjeessään, että
eräät hänen helsinkiläiset tuttavansa »tuiskivat äkäpäissänsä
kaikille, jotka eivät rakasta ranskalaisia ja englantilaisia»,
s. o. Venäjän silloisia vihollisia. Eräässä toisessa kirjeessään
hän sanoo, että Suomelle koituu vain pelkkää hyötyä, »jos
päävihollisemme [Venäjä] saa takkinsa täyteen».
Eräässä helmikuulla v. 1855 kirjoittamassaan kirjeessä
Paavo Tikkanen lohduttelee ystäväänsä August Ahlqvistia,
joka oli tutkimusmatkalla Venäjällä, että »rauhan pelkosi
on turha. Näin ei olisi leikki lopulla, eivätkä kaikki
meidänkään toiveet turhassa . . . Mutta lempo tiesi miten käypi,
kun Ruotsi on tuhma kuin ainakin. Tahtoisi Suomea
voitto-maaksi. Sitä taas ei Norja suvaitsisi; tahtoisi Suomea
liitto-maaksi, että saataisiin väkevä Pohjola. Vaan siihen sanovat
Ruotsissa: minkätähden tarvitsee meidän turhaan verta ja
rahoja hukata [ne kiittämättömät eivät muista, että Suomi
on heidän edestä kumpaaki tuhlannut aikanansa!], kun ei
tule Ruotsille voittoa mitään. Norjan ja Suomen väestö
yhteensä olisi suurempi kuin Ruotsin, ja niin vähenisi Ruotsin
valtaääni liittokunnassa!»
Nämä kirjeotteet sisältävät pienoiskuvan silloisista
poliittisista mielialoista osassa yleisöämme. Näemme, että
toivotaan hartaasti Venäjän nöyryyttämistä ja Suomen
repäisemistä siitä irti. Edelleen näemme, että samoja tuumia
haudotaan Pohjanlahden tuolla puolenkin ja että pyrkimysperät,
sikäli kuin ne meidän maatamme koskivat, siellä olivat
ristiriitaisia.
Eräänlaatuisena esivalmistuksena näille suunnitelmille
oli vv. 1843 ja 1845 pidetyissä pohjoismaisissa
ylioppilas-kokouksissa syntynyt skandinavismin aate.
Sen lähin tarkoitusperä oli pohjoismaiden lähempi
yhteenliittäminen henkisesti ja sivistyksellisesti, mutta siihen yhtyi
myöskin valtiollisia tarkoitusperiä. Ruotsi-Norja ja Tanska
tahdottiin liittää valtiollisesti yhteen yhdeksi
puolustusliitoksi ulkovaltoja vastaan. Kun itämaisen sodan aikana
näytti olevan syytä otaksua, että Euroopan kartalla tulisi
tapahtumaan suuria muutoksia, virisi silloin ajatus, että
Suomi olisi koetettava saada mukaan skandinaaviseen liittoon.
Tämän tuuman innokkaaksi ajajaksi antautui Suomesta
Ruotsiin siirtynyt runoilija Emil von Qvanten, joka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
