Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wahingolliset eläimet ja metsästyslakimme turvattomat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
myöskin aiman yksinkertaisesti fen
Muoksi, eitä hän .toivoo niitä surmaamalla tyydyttää eläimellistä murhaHimoaan. Olemme lisäksi nähneet,
-miten nämä taaÖrön awustamat yhdistykset, Joita kutsutaan metsästysyhdiWyLsUsi, yhä enemmän ornat aAaneet kehittyä I’uoranai siksi murhaaja- liitoiksi, jotka MerDllä sormillaan ta»
WottaMat yhtä millieläinlajialmme toi»
sensa jälkeen, Mä HÄpeemättömämmin joka Muosi. Ia seudut ympärillämme käymät tyhjiksi ja autioiksi osaVsi sellaisista eläimiltä, jotka ennen
olivat antaneet maiDmalle leimansa,
osaksi korkeimmalle kehittyneistä, mii-
[aimimista ja suurimmista sekä sellaisista finmui©ta, jotka lentonsa puolesta oMat mitä ihmetieltämimpiä tai
étintaipojenfa Puolesta mitä omituiftmiftiu, joista Yksi ainoa antaa enemmän -eloa maisemalle kuin tusinainääräf metsästäjän suojelemia runoksikel=
paamia eläimiä.
Kun metsästäjä on häwittänyt kaikki nämä, sekä peto– että warislinnut,
silloin on moni seutu mailla kaikkia
suurimpia, ilmameressä ymplärillämme leijMemia lintuja. Sillä ne eläimet, jotka metsästäjä tahtoisi hämittää sukupuutwon, muiodostanillt kokonaisia ryhmiä enemmän tai wähemmän omituisia eläinmuvtoja. Warislinnut ja lepinkäiset muodostawat
kaksi kokomaista heimoa warpuslintuj-smme joukossa, tuntuivaät poiketen
kaikista muista: petolinnut muodostamat kokonaisen lahkon> joka ei ole
läheistä sukua muiden lintujen kanssa; Pöllöt owat jo ulkomuotonsa puolesta yhtä merkillisiä kuin ne tiedemiehelle omat mielenkiintoisia, heidän
’Paikkaansa järjestelmässä ei ole Maibu
tarkalleen määriielläkaän; merbiwetso
on eristettynä loka maamme lintumaailmassa; kuikat ja uikut >owat kaksi
heimvu, jotka Nsittämät kaikki
aikuperäisimmät linnut lintumaailmassamme.
. MetsäsMjä sitäwasitoin laskee ja
sanoo: »varpushaukka steppaa muoftttain niin ju niin monta ipiffulintwa:
nyt minä olen tappanut fen, siis olm
rMstuttanut linbumaailmua niin ja
niin monella pikkulinnulla. Sellainen 1 llas’ku .on wäärä lasku,. Jos kaikki piffulinnnt, jotka syntymät, jiWwät
elämään, ’Oliji pian toko maa täynnä
Pelkästään Pikkulintuja. Osan poikasista, ~wuvsiyiijääman" täytyy sortuu. Tassa on nyt wllrpushaukan bchtämä luonnon taloudessa. Rauktamaifet, hennot, ’heikkosiipiset ja huonommUa aisteilla marustetut PoUafe1: joutuwat walUsiushaukan! saaliiksi.
Warpushllukka siis estää näitä ala»
mitHaisia yksilöitä siliämästä ja silben
fyuon-olntamas t a I a j i a a n.
Nim pian kuin metsäAäjä näin olisi
’f)äroittäint)it sukupuuttoon wurpushuufan, ’o’lii’t Hän poistanut erään luonnon perkaamista tooimisfta. Itse saattaa yä>n Muodostaa wain lintula»
ji«n i r,w i ku to ia, kuten kesyjä kyyhkysiä ja kotiwarpusia. Metsästäjän
maihingolliset petolinnut owat fttäwastoin olleet mukana muodostamassa ainakin suurimman «fan nykyään elämistä willeistä lintulajeistamme. Ia
jos kiinnitetään huombota ainoastaan
sille mikä on milleille eläinlajeille Paraista, niin keitä Pitäisi Tain mieluum-
■min suojella, petolintuja, waiko peto»
Hmisiä?
Wielä saa metsästäjäin usein kuulla lkerskuiwan siitä, etteimät he ammu
kanalintujen naaraita maan ainoastaan urospuolia. Mutta ne urospuolet, jotka he täten oiwat jättäneet Melle, eimät suinkaan ole luonnollisen
walinnan lakien mukaan parhaita.
Näin huononee laji enemmän tai mähemmän, mikä ei olisi tapahtunut, jos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
