Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - III osa — Seikkailuni saarella - 14. Ensimäinen ottelu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
109
>vereistani varmaankin lähestyi pitkin rämeikön laitaa,
nkä pettynytkään; sillä pian kuulin kaukaa ihmisäänen
vminän, joka tarkkaavaisesti kuunnellessani alati läheni
koveni.
Tästä pahasti pelästyneenä minä ryömin lähimmän
mmipajun alle piiloon ja kyykötin siellä, korvat hö
jssä, hiljaa kuin hiiri.
Toinen ääni vastasi; sitten ensimäinen ääni, jonka
vt tunsin Silverin ääneksi, rupesi uudelleen puhumaan
jatkoi kotvan aikaa hyvin ankarana. Silloin tällöin
ain toinen hänet keskeytti. Äänen sävystä päättäen
e puhelivat vakavasti, melkeinpä vihaisesti; mutta
kor-ani eivät erottaneet yksityisiä sanoja.
Viimein tuntuivat puhelijat pysähtyvän, taikka
oli-at he sitten istuutuneet; sillä äänet eivät enää
lähenee! ja sitäpaitsi linnutkin alkoivat rauhoittua ja
läskeillä jälleen rämeikköön.
Nyt rupesin tuumimaan, että minähän unhotin
elvollisuuteni, että minun, koska kerran olin
ajattele-lattomuudessani lähtenyt noiden hurjimuksien kera
laihin, piti vähintäin olla heidän keskustelunsa
kuun-dijana, ja että minun selvä ja eittämätön
velvollisuu-jni oli ryömiä pensaston suojassa niin lähelle kuin
uinkin mahdollista.
Minä voin määrätä jotenkin tarkkaan paikan, jossa
uhelijat olivat, sillä ohjeenani ei ollut vain heidän
änensä vaan myöskin muutamat linnut, jotka vielä
ivottomina kaarrelivat heidän kohdallaan.
Nelinkontin ryömien minä lähestyin heitä hitaasti
autta varmasti siksi kun muutamasta aukosta lehvien
älissä saatoin nähdä pieneen, tiheän metsän
ympäröi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
