Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - III osa — Seikkailuni saarella - 15. Saaren asukas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sahti ja katsoi minuun samalla kertaa hämmästyneen
ja ovelan näköisenä.
»Jos vain pääset takaisin laivaan, sanot?» hän puhui.
»Kukapa sinua siinä estäisi?»
»Et ainakaan sinä, ellen erehdy», vastasin.
»Et erehdykään», hän huudahti. »Mutta kuulehan
nvt — mikä sinun niinesi on?»
J I
»Jim», vastasin.
»Jim, Jim», hän hoki, nähtävästi mielissään.
»Kuulehan nyt, Jim; minä olen viettänyt täällä niin raakaa
elämää, että sinä häpeäisit siitä kuullessasikin. Ethän
sinä, esimerkiksi, voisi uskoa että minulla on ollut
hurskas äiti — kun nvt katselet minua?»
»No, enpä oikein», vastasin.
»Niinpä niin», hän puhui, »ja sittenkin minulla
on ollut — hyvin hurskas. Ja minä olin siivo, hurskas
poika ja osasin katkismukseni ulkoa kannesta kanteen.
Ja tällainen minusta on tullut, Jim, ja se alkoi
nappi-pelillä hautausmaalla! Sillä se alkoi, mutta minä
lankesin paljon syvemmälle. Miten äitini minulle
puhui-kaan ja ennusti mihin vielä päätyisin, se hurskas
nainen! Mutta kohtalo se minut tänne heitti. Täällä
autiolla saarellani olen nvt kaikkea mietiskellyt ja
ruvennut jälleen hurskaaksi. Sinä et näe minun
tuon-vertaa rommia maistelevan, pikkuruikkusen vain
me-nestykseni kunniaksi heti kun saan siihen tilaisuuden.
Minä olen lujasti päättänyt tehdä parannuksen ja
keinokin siihen on tiedossani. Kuule, Jim», — lisäsi hän
vilkaisten ympärilleen ja alentaen äänensä kuiskaukseksi
»minä olen rikas».
Nyt minusta oli selvää, että mies parka oli yksinäi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
