Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V osa — Seikkailuni merellä - 26. Israel Hands
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
202
tikarin, jonka hän oli piiioittanut taskuunsa ja joli
hän aikoi minut katalasti murhata. Mutta hän puolp:
taan otti huikean kulauksen viinipullosta ja lausui t.
vattoman juhlallisesti:
»Kolmekymmentä vuotta olen meriä kyntäny
nähnyt hyvää ja pahaa, parempaa ja vielä pahempa;
kauniita ilmoja ja pahoja säitä, ruuan loppuvan ja puul
kojen heiluvan ja muuta vaikka minkälaista. Minä s;
non nyt sinulle, etten vielä koskaan ole nähnyt hyvä
hyvyydestä koituvan. Käy päälle, se on elämänohjeen
kuolleet eivät pureksi, se on elämänvakaumukseni
-amen, niin olkoon. Mutta kuules nyt», hän lisäsi äkki
vaihtaen äänensävyä, »olemme jo tarpeeksi hullutellee
Nousuvesi on jo tarpeeksi korkealla. Sinun täyty
noudattaa käskyjäni, kapteeni Hawkins, niin ohjaanani
tuota pikaa aluksen satamaan.»
Kaiken kaikkiaan oli meillä vain pari mailia pui
jehdittavana, mutta tehtävä oli vaikea, kun väylä tähä
pohjoiseen satamaan oli ahdas ja matala ja sitäpait;
antautui idästä länteen, joten alusta täytyi nokkelasi
käsitellä sisään päästäkseen. Luulen olleeni kätevä peri
mies ja varma olen siitä, että Hands oli erinomaine
luotsi, sillä me teimme käännöksen toisensa peräsi
ja vältimme rantoja niin suurella varmuudella, että sit
huvikseen katseli.
Tuskin olimme niemekkeet sivuuttaneet, ku
olimme täydelleen maan suojassa. Pohjoissataman rar
nat olivat yhtä sankkametsäisiä kuin eteläisen satamat
kin, mutta lahti oli pitempi ja kapeampi ja näyt
enemmän joen suulta, mikä se oikeastaan olikin. Suc
raan edessämme lahden eteläpäässä me näimme me
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
