Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’28
itsensä että ystäviensä kantta useammissa pitäjissä niillä
tienoin.
Vakaan ja tasasen kristillisen elämänsä vuoksi on
Häkkänen aina ollut rakastettu kaikilta, jotka hänen
tuntevat. Hän ci ole ollut mikään yksipuolinen,
ahdasmielinen jumalinen, niinkuin monet muut, jotka tunnustauvat
samaan seuraan. Tästä yksipuolisuudesta ou häntä, estänyt
lavia ymmärryksensä ja sanan tietonsa. Niin esimerkiksi
011 Häkkänen aina ollut uuras sanomalehtien lukia,
välttäen kuitenkin kaikkea turhanpäiväistä ja ruokotonta,
e-sim. rakkauden lauluja j. m. s. lihalliselle mielelle sopivia.
Luonnon tietoon on hänellä aina ollut halua ja taipumusta,
ehkä kuitenkin Raamatun ja muiden hengellisten kirjain
lukemista on pitänyt pääasianansa.
Jo likeelle 30 vuotta on hän kirjoittanut aikakirjaa,
johon ön joka kuulta pannut muistiin ilman-laadun,
vuoden tulot ja muita merkillisimpiä tapauksia, ja katuu
myöhään ulottaneensa, sanoen seu olevan hupaisaa, että saapi
jälestäpäin nähdä, mitä milloinkin on vuoden laatu j. m. s.
ollut, ja myös, että saapi, väitöksen milloin tullen, katsoa
aikakirjastansa, milloin se tahi se merkillinen asia ön
tapahtunut.
Niinkuin Greta Högman, niin moitti S. Häkkänenkin
Paavo Ruotsalaisen oppia, joiden oppien eroituksista
Häkkänen vielä pari viikkoa sitte häntä siitä puhutellessani
sanoi, että "synnin tuntoon ja heräjämiseen tulemisessa
nä-mät opit kyllä yhteen sopivat; mutta uskon ja elämän
vanhurskauttamisessa sekä jokapäiväisen parannuksen asiassa
eroavat itämät".
V. 1888 oli S. Häkkänen matkallansa Helsingissä
joutunut matkaknmppaniensa, Antti Ahvenaisen katissa
Mäntyharjusta, ja 1’aavo Närväisen sekä Antti Lokan kanssa
Mikkelistä, erääsen seuraan, jossa myös oli Paavo
Ruotsalainenkin. Tästä kohtauksesta on Häkkänen kohta seu
perästä kirjoittanut seuraavaisen kertomuksen, jonka hän
itse minulle antoi 2li p. helmikuuta v. 1802.
"Vuonna 1838 jouduin minä reisutessani Helsingin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>