Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’15
kaupunkiin 3@t\p. tammikuuta. Siellä tulin minä vaadituksi
yhteen senkaltaiseen kokoukseen, jossa jumalisista ja
hengellisistä asioista piti puhuttaman ja tutkittaman, jossa taisi
olla enin osa studenttia ja joku pappikin ja muutamia
a-lamaisestakiu säädystä. Tässä minua, vaadittiin
vastaamaan armon tilaan tulemisen alusta, johon minä arvellen
ja peläten vähän vastasin, scntälulen etten tietänyt,
minkäkaltainen aivoitus kysyjällä piti oleman, oliko se vihasta
vain rakkaudesta? Sillä viha vääntelee oikianki asian
vääräksi, mutta rakkaus tutki perustuksia myöten ja on
kär-siväinen ja tuomitsee oikein. Mutta kuin minä olin
muutamalla sanalla tuntemistani sanonut Raamatun sanain
jälkeen, tulin minä pikaisesti väärin tuomituksi, josta minä
hämmästyin ja ajattelin, niistä niin pikainen tuomio piti
tuleman. Mutta kohta minä näin, ettei kysyjälle olisi
kelvannut, sanoin minä mitä tahtonsa.jonka tähden minä
vaikenin. Sillä se olikin se vanha valehtia, oikian totuuden
vastaanseisoja ja Jumalan rakkauden hävittäjä ja elävän
tunnon kuolettaja Paaval Ruotsalainen, josta minä
hämmästyin, etten ininä häntä alussa tuntenut, sillä uiinä
tiesin sen entisestä, ettei meidän tuntemisemme yhteen sovi
kaikissa perustus-totuuksissa. Tässäkin seurassa hän oli
vietellyt monta hänen puheitansa uskomaan, jonka minä
tunsin siitä, että he olivat valmiit hänen tuomiotansa
vahvistamaan aivan vähällä tutkinnolla. Tässä minä
ajattelin, ettei minun paljot puheeni mitään auta, jonka tähden
minä vaikenin. Kuitcnki kysyin minä heiltä, millä tavalla
minun pitäisi siitä, tilasta pois pääsemän, johon he nyt
minun tuominneet olivat? Ei sentähden, etten olisi tietänyt
tilaani, vaan kuullakseni heidän ajatuksensa ja saadakseni
jollakulla sanalla selittää mieltäni. Mutta P.
Ruotsalainen esti minun aivoitukseni. Ja jos tälläkin kerralla oiis
siviämmästi itsens käyttänyt minua kohtaan, niin hän oiis
paljo enänimin vietellyt hivialla puheellans hänen
petolli-suuttans uskomaan. Mutta kuin hän niin hävittöniästi
minua tuomitsi, ui os h n utain minua ja minun ystäviäni
ulkokullatuiksi tekopyhiksi, omiksi vanhurskaiksi fariseuksiksi,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
