Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
siis 20 henkilöä enemmän ulosmuuttaneita
kuitt sisäänittuuttaiteita. Seurakunta ott
niinmuodoin enentynyt 5 hengellä. W ä-
kiluku iviioden lopulla oli 901 inp. ja
936 np.; yht. 1847.
—— Uitdenkaupungin kaitpttn-
kiseurakunnassaw. 1880 synt. 41
mp. ja 33 wp.:74, joista 10 äpärää,
kuoll. 51 ntp. ja 42 wp.:93. Setirakuii-
taan muuttanut: 47 nip. ja 48 wp.:95
h., poismuuttanut: 51 mp. ja 57 wp.:
108 h. Wäkiluku siis ivähentyttyt 32 h.
Awioliittoon wihitty 22 paria. Miehen
kuoleman katitta 19 aivioliittoa rauennut,
maitiioii kuoleman katitta 6.
— Uttdettkaupungin maaseura-
kunnassa: sytit. 6 ntp. ja 10 wp.=16,
joista 2 äpärää; kuoll" 3 iitp. ja 3 ivp.
:6 h. Seitrakuntaan uinuttanut: 3 utp.
ja 9 wp.:12 h.; poisititiitttaittit 3 mp, ja
5 wp.———8 h; Wäkilukit lisääntynyt siis
14 h. Awioliittoon wihitty 4 paria. Ei
yhtään awioliittoa kuoleman kautta raiteit-
tiut.
– uusikaupunki, taittiitikuiin 17 p.
Täällä samoin kuin inuuallakitt ott wan-
han tvttodeii loppii- ja uttdenivttodeti al-
kitpitolta ivietetiy jithlallisuuksilla, yleisillä
ja yksityisillä, ja iviiitieiksi eilen illalla.
Muutamat nuoret herrat olitpat panneet
toittteeit rekiseuran. Kyltnäti ilman täh-
den ei ajamiseen joka tapahtui Mäiinäi-
siitt, kititeiikaaii ottanut osaa useampia,
kuin 8 paria ja tnttiitaiitia — parittoitiia.
Wähä ivirwoitttksia tiautitttta Männäisissä,
palasi seitra kaupunkiin, jossa Wallininäen
uudessa paviljongissa nuoriso wietti haus-
kasti iltansa. Yleisii täälläkitt tosin oli
harivalukuinen, waithentpaa iväkeä kuti ei
ollut initttta kuin niineksi, tiiutta taitssi
käwi kititetikiti riivakkaasti, kiitos nuorisot!
tanssihalun ja uuden wapaaehtoisen soitto-
kuntaiiiiite, joka ahkerasti soitti koko tämän-
kin illan, niinkitiii se on tehnyt jo tiioitta
iltaa tätä enneii. Kun ei ivaaii ennen ai-
kaa iväsytettäisi tittorta soittokuittaa, joka
asiantuntijain lauseen inukaatt warsin hy-
wästi jo oii taidossaan edistynyt, harjo-
tusajan lyhyyteen katsoeit. Warsin toi-
tvottaiva olisi että kaupunkimme pian saisi
hywän piattinon taikka slygelipianoii juhla-
saliinsa.
Tnnnettu on että kansallisteaterimine,
tuo jalo isättiiiaallineii taidelaitos on sai-
rastanut ja yhä wielä sairastaa tautia,
joka tällaisille laitoksille usein on kuolemaksi,
jos apua ei aikanaait hankita. Apiia ivoi
saada; yksi ott apu, rohto, waan myöskin
yksi ainoa, joka seit moi waarasta pelas-
taa. Tämä rohto on isäninaallisten "heit-
kilöjen suosio, osoittautuma aineellisen kan-
natuksen tnuodossa. Sitä ruohoa ei mei-
däit tnaassatnme tosin rikkaruohona kaswa,
maan iviljeltynä ja wähin määrin; sitä ei
siis inissäkään yltäkylläisesti löydetä, ttttttta
kitti inotiesta paikasta sitä kootaan, saatanee
kuiteitkin kylläksi taudiii karkoittamiseksi
toistaiseksi kipuinäkeen. Muutamat jalot
naiset Helsingissä päättiivätkin, nähdessään
Thalia-siskonsa rititiiwaii, lähteä sille titota
ihmeellistä rohtoa hankkimaan arpajaisten
kautta itse pääkaupungissa ja toiset heidän
yhtä jalot sisarensa ryhtyimät samoihin
tutintiiii Wiipurissa ja Turussa ja pikku
kaupungit owat seuranneet toinen "toisensa
perästä tätä hyivää esitnerkkiä. Wieläpä
toiset tiaiset, kitten Hämeen läänitt Maa-
herran rouiva o. Aminondt, omat lähetel-
leet kiertokirjeitä maaseurakuntiin, kehoit-
taen tehokkaisiin toittiiin kansallisteaterimttie
hyiväksi, ja sanomalehdet jo kertoivatkin,
kuinka toisessa kititnassa toisen perästä oii
ruwetttt piiuhaaitiaati arpajaisia ittaiitittttt
isänitiaallisen laitoksen hytväksi, taikka ttittttlla
tapaa hankkimaan sille aineellista kanna-
tusta (iltahutvien, seuranäytäittöjen, j. n.
e. pitämällä). Kaikkialla ttiaassatitiite tähän
suitiitaaii innokkaasti toimitiimi, puolueista
ja puolue-riidoista huolimatta. Ykii oit
kuitenkiit kaupunki, jossa ei sanaakaan wielä
ole kitttltti hiiskuttaman tästä asiasta, jossa
eletään kuin tuoit taidelaitoksen olemassa
taikka olematta-olo olisi ivarsin yhden te-
kewää ja tämä kaupunki oit —— oit –— —
No itiin, niini ei ivaikuta asiaan" Kukin"
sen astikas kyllä itse tietää, mikä senniini
ott —: Arpajaistett toimeenpanoa siellä ei
tosin nyt ivoi pyytääkään, kun 2.1,- kuukau-
den kuluessa jo on pidetty kahdet arpajai-
set otiiati kunnan hyiväksi eikä armoilla
siis enää kolinatta kertaa woi toitvoa titi-
tääti t’neitekkiä. Mutta löytyyhäti niitä toi-
siakin, jos kohtii ioähetittttäii tiiottaivia kei-
noja, inainittua asiaa edistää, ja sopisihan
esim. tvoittoja lähettää joiipaankuinpaan
naapurikaupunkiin, joissa arpajaisia pide-
tään. Ahkerat sorttiet siis taas wireähän
liikitntooii, rientäkää, rietitäkää, rouwat ja
neidet, sisarilleiine awiiksi Thalia-siskolle
rohtoja haitkkiiitaanl Ja te herrat. ja iitie-
het, rientäkää nyt teossa osoittamaan, että
olette tosi isänmaan ystäiviä! Rieiitäkää
kaikki, tititä stikupitolta ja säätyä olettekin,
kuti wielä aika on, ptihdistaiiiaan itsenne
syytöksestä, että teillä mitka ei olekaan
iititita tarpeita, muita pyrintöjä, kttiti ——
aineellisia! . .
—— Kirje Salosta taitiinik. 18 p; Eii-
sitiiiäkipitää kääittyä aseivelioollisiins-asiaaii,
joka tantallaitsa on ajatt uutisuus ja kuu-
liitoa Auran prograitiiniin. Moiiiaissa sa-
itoiitalelidissä jo oleittiite lukeneet siellä täällä
walituiksi kiitsuntatoiittistoii ktiiiitallisjäsetiet
(Asewelm. laiti 42 § perusteella). Sein-
ittoisia ilmoituksia etiiiite muista lukeneemme
tästä läänistä. Luimme toki että läänin
Kitioernöörinwirasto oit t. k, 5 p:nä laa-
tiititt käskyit kunnallishallituksille semmoisia
walitsemaan ; jonka tänne saaptiiiiisesta wielä
emine ole kuulleet Otiko iitiiideit läänien
tkuiv:wirastot ennättäiieet täintitöiseti käskyn
antaiitalla, eitiiiie tiedä, titi owatko kutiiiat
ilttian käskyä tehneet tvaaliitsa, aittoasti
yllä tnaitiittiii laiti §:län ittääräykse;tä
Meidän (ilskelaii) kuniiallishalliiitomitte, –—
joka ttiotiioissa asioissa tätä ettiteit oit saa-
iiut tyytyä aittoasti ttoiidattaiitaaii asetitkseti
inääräyksiä, saaiitatta wirallista käskyä,
silloitt kiin se semmoista oii ttirhaaii odot-
tanut —, arweli nytki tässä asiassa käyiväit
satiioiti, ja ettnäiti sentähden wirallisen
käskyit edelle, ivaliitsemalla kiititakokoitksessa
tviiiiie kititti 27 p:nä lautakitiiiiaii esitiiiehett
lisäksi, tämän toititistoii jäseiiiksi: urkurin
K. L Lehtiseii ja lautamiehen (ent. ioaltio-
päiwäinieheii) E. Nohterin, sekä warajäse-
niksi: tilanomistaja herra wara-tuomari
A. R. Hieltiii, posteljoonin Salossa J. H,
Boiiianin ja kirkkotväiirtin H. Jundell
Moisioit Pohjataloit. Toiini-ajaksi näille
iiiäärättiiii ivastapäiii koliiie wuotta; josta
kaksi eitsi ivttoitiia pääsee ivapaiksi arivalla. —
Asewelivollisia oli Uskelaii kutinassa wiime
witodeit henkikirjotuksen iitiikaatt 32, tiiutta
owat ittituttojen katitta iväheiiiieet, itiin
että tämän tviiodeii alussa oli 28; näistä
ott toki ittoiiiat laillisista syistä wapaat ja
aitioaita poikana oit tehnyt hakemuksen
tvapatituksesta useampi. Asewelivollisuus
laiti 26 §rn d-kohdan inääräystä käsitetään
täällä, ja ktttcti kuitltttt, inonialla muitallaki,
kahdclla taivalla: yksi osa, että ainoa poi-
ka perheessä, joka on wapaa palweluksesta
ivakinaisessa iväessä, on seititiioiiieii, joka
oit kotona, ja niin tawoin ivoi olla apttita
wanheminilleen: toiset taas, että isän tai äidin
aittoa poika, alkoonpa hän tnissä hywänsä
(toisessa perheessäki) ivaikkapa itse perheen
isätttänä, on säännön utitkaan sanotun
wapaudeii omaamana. Mutta siihen näh-
deit että laissa sanotaan: "poika perheessä,"
ttäyttäisi –— ja todellisesti viiki —— edellinen
mielipide oikea, kosk-i "isäntä perheessä,"
"palkollinen perheessä," j. n. e. ei ole laissa
ivapautettii.
Wastainainitiissa kuntakokouksessa inyöii-
itettiiit kattsakoululle, paitsi sett wiiosiitietioa,
erinäiselle tilille käsityökassatia, 100 markkaa;
josta kassasta hankitaan käsityö—kalut,—mal-
lit, j. n. e., ja johon menee osa käsitöiden
titlosta. — Kuntiassa jo kauwemmin ollut
lainakirjasto, joka tvaiihttudesta on rappeen-
ttiitut, päätettiin myöski korjauttaa, jota
tvarten tänä wuonna päätettiin käytettä-
iväksi 300 mk. Sille walittiin myös toi-
iitikiiitta, joka siitä ivastapäiti huolehtii ja
aittaa sen tilasta, y. iit. wuosittain kerto-
iiiiikseti ja esityksiä kunnalle. –— Wieläitä
samassa kokouksessa poistettiiii lunastus-
maksu painetuista kutinallistvero-kuitteista,
sotkit tvastapäiii annetaan iitaksajille ilitiai-
seksi, kuntakassan kustannuksella —— Mni-
taki kitiitian edistys-asioita perustettiin;
ttttttta saatvat olla tiiaittitsetiiatta, kunnes
otvat tulleet käytäntöön tai saatteet edes
alkunsa. Kulkittautitia täällä par’aika liikktiit
pieni" eli tuhka-rokko, sekä lapsissa ettii täys-
ihntisissä. Ioku.
— Raisiosta tammikuun 15 p:nä. Stin-
nuiitaiiia tämän kiritti 9 p:nä pidettiiii Ka-
jalati talossa .skansatiwalistiissetiraii turku-
laiseti haaraosastoti toimittamat kansalliset
huivit, joihin kansaa oli saapunut tittigok-
seen asti. Ensinnä lauloi hywin harjaan-
tunut kaksiiikertaineit kivartetti Turitn litk-
karikotiluti oppilaita useampia isänmaallisia
taittuja. Säntelten ioaiettua piti hra rels-
tori Erich esitelmän, jonka aineena oli:
"miten täällä Suomessa elettiin itoiii piio-
likoliiiatta ivuosisataa sitte".. Lopuksi saa-
tiin taas kuulla raikkaita, kauniita laitluja.
Kokoushuoneen saapuneen wäeii paljouden
kautta syntynyt ahdinko lienee ollut syyitä
siiheii ett’ei hiljaisuus lueiiiioti kestäessä
ollut niiit tyyni kuin sitotaiva olisi ollut,
katisaa kuin yhä ivaan ttiiiki lukusalin
owesta sisään, toaikkii se jo oli täpösen
täyiinä. Tällaista melua on ivastedes wält-
täiitiiieii ja se tapahtitu ehkä parahiten sillä
taiooiii, että salin owet suljetaan siks’ aikaa
kuitt liteiito kestää. Lueitnoii pitäjälle ja
laulajoille olkoon kiitos tästäkiii heidän
työstänsä kansan hyiväksi! Olkoot iityös
terivetulleet toistamiseen — niitä pikemmin
sitä parempi!
Kansallisten huivien ystäwä.
— llkkoin pakinoita Iltidessakatipuiigissa.
Hyivää päimää wanha iveli! jos eit erhetii,
niin olet kai Pekko, tinti kuinka? —–— Niin
oikeiii, Pekko olenki, Pietolan Pekko.
Aika inititttttii ja tiie ajan muassa, sanoo
saitaiilaskit, ja niitipä sinäkin weikkoni.
Kyllä me etiiieti oltiin reippaita poikia, ja
liliivät tuttaioatpäälliseksi; iiittistatko silloiii
.sköpenhatitmin reitillä? — Ai, Möyhölän
Matti, wasta huomaan; iiäkee eläwäit sil-
ittäti josktts, ei kirolleen koskaait. No, tvie-
lähäit elät weikkoseiii, sinua en ole ttähityt
kitittia kullan walkiatta. Niin tässä mail-
massa matkustetaan yks’ sinne toitieit tänne;
mekin olitiittie naapurusten poikia ja ikä-
kiiiiippaneita, oleiiitite yhdessä seilanneet
iiiotiet reisut Hantmissa, ja tuskiit ttiiiiietit-
tiie toisiamme enää. No itiitä täältä titttttta
kutiluu? Meneehän tuo. Eteenpäin
eläiväii ittieli, sanotaan, ja itiiit itieilläkin
täällä. .OlIn juitri iiteiiossa titonne uti-
teen hotelliin Walliitinäellä, tulepas iiitt-
kaan! Siellä pidetään tänä iliaita arpa-
jaisia ja ivihitääit laitos "pyhään" tarkoi-
tukseensa. –— Pyhääti, hoh, hoh —— pistä
siiheit sanaan a joka paikkaan mihin so-
pii, niin asia ehkä oit paikallaan. — Ar-
pajaisia? ivai itiin; iio, itiihiti tarkoititk-
seen rahoja kootaan, lukusalin ja kirjaston
hankkimiseen kaiketi? – "Ee eh", sanoo
Salolainen; ne käytetään köyhäiti lasteti
ruokalaitokseen. Me täällä Uudessakaitpun-
gissa, tahi oikeastaan meidän Rouwayhtiö,
oit hankkinut ruokalaitoksen, jossa annetaan
päiwällitieii noin 80 köyhälle lapselle. –
Otiko se hyivä laitos? kysyi Möyhölän
Matti miettien. — Alku työii kaunistaa,
lopitssa kiitos seisoo, sattoi Pietolati Pekko,
iitiltä kaimalta asiaa katsotaan. Mutta
pelkääinistä kuitenkin lienee, että se utah-
dollisesti weltostuttaa katisati mielen ja
tahdon liiotiaiiiasta oitiiiii woittiiiitsa ja
toititiiiisa. —— Niin minäkin lituleii, keske-
ytti Matti, sanon maati, kiiitt initinaiteti
mies tveräjän awaajalle: "kyllä se herra
titaksaa, kun perässä tulee". Niin.
Mutta toisaalta katsoen taas: "pisin soriiti
sttuhitti pistetääit", sanoo sanaiilasktt. Tä-
titäti kymmenen alkit-tiittosina, "hyiviiiä
aikoina," Herra lisäsi kansaa ja lisäsi hä-
tielle iloa; pikku titiipereitä iiäet on, että
kadtit ivilisee tvaait, eikä ne kaston jos ei-
ivät piitiroa saa. Ia työkansatt tulot tiy-
kyääii owat itiin ja näin, ett’ei lasten ela-
tus-keinona ole tuitti, kun kerjit, ja jokai-
nen tietää kititika siiveellisyyden- ja tapain"
turtttiota tuottaiva se ott" Sen on mai-
itittii laitos jotensakin lopettanut. Wie-
läpä siitä oit ollut toinenkin etit. Siiuri
osa laitokseit tvieraista oit koululapsia.
Oleti kiiullut johtokitiiiiati jäseniltä, ettii
lapset oivat käytieet säännöllisemmin kou-
lita siitä asti, kun ruokalaitos alkoi.
— No yhdestä toiseett, satioi Matti.
Miksi arpajaisteit ilmoitus titolla torin
kulmassa oit yksin ruotsalainen? Eikö suo-
ittalaisille stioda osaa arpajaisiin? —— .Luul-
taivasti, wastasi Pekko, koska sitoittalaisteit
lahjatkin oivat kelivaiitieet, mutta itie oleitt-
iite täällä niin siivistytteitä, ett’emme suu-
tamme sttotitella sokaise. — Sitvistytteitä,
hoh, hoh, täytyy nauraa ivanhanakin, saitoi
Matti. Suoineiikieleti käyttäittitieii pit-
heessa ja kirjotuksessa oitkiii nyky-aikaan
siwistyneen tunnus-itterkki. Mutta te ette
taida osata stioiiiea, se ott asia. .tiitultelin
tässä erästä merimiehen akkaa. Se liritti
oikeiii leiwott kielellä: "Terweisii iuäi äiält
tttnää sai hänelt preiivi, he pääsiivä Eng-
laitttii, tititää itieni kapteit N:lt kysyitiää
mihi he siit ttileiva, tiittt saak hänest selk-
koo, se kapien oo nii piialeto waik titiiitto
siiel iitiäs; tiinää lyä hiitit selkkää ja hää
töyttii minuti ko tiie tiitu sit oo."
.tkuolleii koira tapaitsa heittää, sanoi Pekkit,
pilkka-kirwes olit nuoretta, se olet wan-
hana ja kenties itiin kauwan kuti iittiltaa
stiittt päälle heitetään; etuine itiin hito-
nosti puhu, kaikki kttiiiitiittkaaii. —— Eii
—
sitä kaikista sanonutkaan, wastasi Matti.
Mutta itiitäs pitkistä puheista, sanoi
Pekko, astutaan aukosta sisääii ja otetaan
pietti "pliirö", onneksi uudelle laitokselle.
—— Pistäysimpä perässä minäkin yksitt
awanksin ja katsella töllisteliii kunnes lotit
oliivat loppuun myydyt. Harwassa tiiissä
oli iooittotiuittero, ivaan ivähätpä siitä,
koska rahoja tttli yli 1,400 titarkkaa, se
olikin pääasia. Iopa rttiitettiiit tanssin
tuumiin, soittajat hiipiwät hiljalleen pai-
kalleusa. " Mutta eräs kunnioitettawa roit-
ivas-piioli työnsi takasin owesta soittokttn-
itiin jäseneit, sanoen: "et’te saa tänne
tulla". Mies kumarsi kohteliaasti — pal-
joit kiitoksia —— ja pois,
— Mitä tuo nyt oli? satioi Matti. ——
Eii ivoi seikkaa selittää, wastasi Pekko.
Wiiuie talwena kiiskettiitt eräs kaitputigiti
kunnioitettawa portvari soireesta pois, siitä
yksinkertaisesta syystä, että hän oli suo-
malainen kieleltääii ja iiiieleltäätt. —— Ei
pidot paratiejos ei wieraat iväheite, poi’es
pitää iiteidäitkin nieiiitä, satioi Matti —
pietti nyykähdys ja hywästi! kunnes toisten
tawataan. Ukot lähtiivät.
— "Aiiran uimaseuran" säättnöt ott
Kejs. Majesteeti wahwistanut. (11. S.)
—— Siirullineii kuolemantapaus. Wii-
iitekuluiieella joulukuulla tapahtui eräällä
lauttauspaikalla lähellä Naantalia setiraa-
iva onnettomuus: Eräs Titrits ta koimella
heivosella tulewa rusthollari pyrki lauttaus-
paikasta ylitse, waikka siinä silloin käwi
koiva wirta ja ankara tituli. Eiisimmäi-
tieti. yritys ei oiiiiistttnttt, jonka tähden
iiiidistetitiii moititin ryhdyttiin toiseen. En-
niitettiin jo rauman keskipaikoille kitti yksi
heivosista jostakiii pelästytteeitä rytttäsi
taapäiti, loiskahti iiiereeti ja kittiiosi tve-
iieeii, joka taivarain olletikin ratttakai,tinei-
den painosta upposi. Siinä oli nyt 6 ih-
itiistä ja kolitie heinosta hetikeiisä waarassa.
Kaikki toiset kiiiteti.ki pelastuiivat töiti tits-
kitt, mtttta lauttausmiehen ivainto jäi aal-
tojen syioyyteeti. Wainaja seurasi siten sa-
maan hatttaaii poikaansa, joka muutama
wiiosi eittien oli joiitiittttt sattiaitlaisen kiio-
leiitait tihriksi. (S T.)
"– §kutsuntatoimistolta uudenmaan lää-
nissä ott eitiieit tammik. 15 päimää yhteensä
106 hettkeä pyytätiyt helpoitusta asetvel-
ivollisiiitdeit täyttäuiisessä.
— Myyty uttikin. Halistett iityllyti on
toitititiiitti E. Iitliti 85 K:ni myynyt iitylly-
kirjanpitäjälle D. W. Lauren 30,000 ittar-
kasta, (S. T.)
— Asewelwollisiiutta. Hätn:lle oiiHä-
uteen lääniti kutsuntatoimiston lääkäri il-
iitoittaiiiit, että häiteii ltiottaiisa käy yhtä-
päätä aseiveltvollisiia maalimassa lääkärin
tutkintoa ja todistusta heidätt kiivttloisuti-
destatisa ja rutiiniinsa wirheistä. Hän
tahtoo täiiiäii kautta tehdä asianomaisten
tiettiitväksi, ettei senkaltaiset ttitkittiiot ja
todistukset ole ttiinkäätt armoisia, jotka tapah-
tiiioat eittiett toarsiitaista kutsuitta- ja ar-
ittanheittopäitvää. Iokainen asetiteliitolli-
tteii tittkitaatt "silloin kutsuntatonniston
edessä ja siitt siinä todistuksensa. Siis
käyniät he nyt suotta lääkäritt litotia.
—— sielpottista aseivelwollisiitiden täyt-
täniisessii oit 230 nttorta titiestä hakeititt
Hämeenlinnan kutsuntatonniston luotia.
(Häm)
—— Suomeii kaarti. Se kertotiiits, joka
H. tk. K. Perintöruhtiuaan käskystä ott
kaartien esikunnalle aiittettit Suomen kaar-
tin osallisuitdesta wiime turkkilaisessa so-
dassti ja jonka ott tehnyt alikapieni v.
Wendt, oit, kiitett F. A. T. kertoo, saa-
touttaititt H tk. .notkeutensa erityisen hiio-
itiioii, ja on H. tk. K. sett johdosta aitta-
titit lattsua akikaptetti v. Wetidt’ille sitosi-
otisa.
–— Kanslianeuwos Löniirotin Suoma-
lais-Ruotsalaisen Saitakirjan lisäwitiko.
Suoinalaiseii Kirjallisuiiden Seuran oli
titoiioitt kuittiin kehoittaa asianharrastajia
"Seuralle lähettäinääit lisäyksiä ylhäällä
iitaitiittita, Seuraii toititesta iliitestywää
lisäivihkoa ivarteii, jota kehoitusta titaatt-
miehet owat itoiidattttiieetkiii. Seura saa
nyt tämän katitta nöyrimmästi pyytää,
ettii puheen-alaiset lisäykset — katisaii
kielestä saadtit, Lönnrotiit Sanakirjasta
wielä pitiittitwat siioittalaiset sanat ja; pit-
heenparret :euralle suosiollisesti lähetet-
täisiiii eittien titleiv ati iitaaliskitiiti
16:tta p:ää. Helsiitgissä, 8 p. tatititti-
kuitta 1881. Wirati puolesta:
F. W. :itothstetu
—— Kaiiiiaii ja teollisuuden harrastajia
kokoontui wiime siiittiitiitaitta Helsingissä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
