Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sensä ehdoittaa komitea, että tiedekunnan
entisten opettajaiit lisäksi tulisi yksi ylimää-
räinen prosessori pyhiin raamatun alkukie-
lissä ja toineit jumaluusopillisissa alku-
tiedoissa sekä yksi apulaitten professorille
käytännöllisessä jumaluusopissa. Niimät
yliiiiääräiset professorit eiwät olisi welivol-
liset pitiiiiiiiiin luentoja ivaitn opettamaan
wähiittäiii 16 ja korkeiiititan 24 tuntia
wiikossa. åtllläinaiiiitiin apulaisen tulisi
iituun ohessa myös opettaa rainiiatiiii seli-
tyksiä pitämiiän, jonka tähdeit hiiiieit olisi
welwollisiiiis itse pitää kerta iviikossa kiiy-
tännöllisiä raaiiiatuiiselityksiä.
Iuiitaluusopillisen päästötiitkiitiion tulisi
jokaisen, sekä papiksi että uskoiinoiiopetta-
jaksi oppikouluissa pyrkimiin suorittaa yli-
opistossa paitsi ne, joilla on warsinainen
opettajawirka tieteissä ja kielissä yliopis-
tossa tai oppikouluissa tai owat warsinai-
sia ivirkainiehiä maan tuomiokapituleissa.
Mutta kirkkolajit 163 §:ssä tuoiitioka-
pitiileille iiiääriitty welwollisuus tutkia
niiden edistystä tieteissii, jotka käyivät
tiitkiittoa ivitrsinaista pappiswiran saamis-
ta warten lakkautetaan niin että aitio-
astaaii käytäitnöllisen kelwollisuuden ja tai-
doit tutkiminen jääpi tuomiokapitulin asiaksi.
"- Myöskin ehdoitellaan, että niin kutsutun
Bäekiii lahjarahaston korot käytetään apu-
rahoiksi jumaluusopin ylioppilaille sekä että
yksi tai kaksi tunika-apurithan annetaan
palweliiksessa olemille papeille, heidiin lähte-
äksensä ulkomaille tietojaan ja kokemustaan
kartuttamaan.
—— Arpajaiset suomalaisen ieateriii liy-
wäksi Helsiiigissä iitenestyiivät loistawasti.
Wäkeä oli itiiit paljoit kuin ylioppilas-
huoiteeseii siiiiikiit mahtui; melkein iitahdo-
toit oli tungoksessa liikkeellc päästää. Ar:
wat, noin 13,000 ii 1 markka, myytiin
loppuun iiiiiiititmien minutien kuluessa.
"Haltia”="Tomten", jota oli 700 kappa-
letta, meni kuin tiiitleeit näppäräiii toitt-
tiijeit awulla.
Neiti Aalberg lausui osait Oksiisen ru-
noelmasta Porthaniii muistopatsaan piil-
jastamisesta, ja neiti Amellan "3 Topeliiik-
sen runoelimin "Iään lähtö Ouluu joestatt,
joka oli tätä tilaisuutta ivitrteit suomen-
nettu. (U. S)
— Wiina-asia, "Piilowiinii-lainsäädän-
nöii tarkastusta ivitrteii asetetiin komitean
lausitnto oit painosta iluiitiituniit, niinittäiit
ruotsiksi. Kuuluupa siitti ilmestymiin myös-
kin siioiitalaiiteit käiiiinös, iititttit tätä saa-
taneen wielä kaiiaiikiit odottaa.
Ettii ne perusteet, joitit komitea oit laitt-
ehdotuksessaan noudattanut, jotkit iiielkoi-
sesti eroamat iiiistä, joihin wiina-lainsää-
däntö meillä iiykyääit nojitiitiiii, tulisiwat
tuhoit ja turmiota kansallemme tiiottaiitaaii,
huomanne jokainen helposti, armelee Suo-
iitetar, jit lisää wielä, että koiiiiteait laitsiiiito
heidän mielestä oit melkeen kerrassaan kel-
wotoit. —Wastedes tulemme mekin tätä
lausiiittoa likemmin selittäiiiiiäit ja tarkas-
tainaait.
— Riiotsalainen kuulutus lähetettiiii jäl-
leen toissa siiitiiiiiitaiiia 3"sorin kaupungin
kirkkoon suomeksi kääitnettiimäksi. Kuiiliitiis
oli "Porin maistratin lähettäuiä. Se koski
asewelivollisiiiitta ja oli hywin pitkä, jonka-
tähdeii kuuluttajan oli sitä waikea sitadit,
jos olisi tahtonutkin, siinä hetkessä siioineti-
netitksi. Siitä syystä jiiikiii se lukematta.
Sopineekohitn tämäkiii yleisen oikeus-
ivirastoii siioiiieiikieleti yhtäiiiittaiiieii hiil-
iveksiminen "lilieralis eii puoleen ohjeliiiaait"?
kysyy Sitt.
— Siioinen kieltä oit Kiiopioit tuomio-
kitpitiili, kuten "Kaikii" kertoo, wiime ai-
koiita rumennut kiiyttiimään ivirkatoimitiik-
sissitaii ahkerammasti kuiu ennen. .Olem-
me liiotettitivitlta taholta kuulleet, ettii sa-
itottii wirasto ainoastani! poikkimstiloissa
iilosaiitita ruotsalaisia kirjoituksia Niinpä
esimerkiksi kiertokirjeet, jotkit seurakuntitiit
papeille lähetetään, wiime syyskuulla pide-
tyit pappiskokouksen pi’iätiikseii unikaan uy-
kyäi’iii kaikki toimitetaan suomeksi. Se ai-
witii luonnollista viikin, koska .tluopion
hiippitkiintii on peräti suomalainen.
—– "kisetveliiiollisniideii tässä olemia ituo-
rukaisia löytyy kaikkiaan Tiirnn ja "sorin
liiiinin toisessa eli Porin kutsuntapiirissa
manttaali kirjain mukaan 1,024; ja kiikoil-
kirjiiiii unikaan 1,603. (Siitak.)
—— Meinen laulujuhla tulee .tkaiisaniva-"
listiisseuraii toimesta pidettämäl’si ensi ke-
wäiiiiä kansakotiluuopettitjakotoiikseii ohella
Iyiiiiinkylässä. T.iitä ivarteit on seimi pai-
ititttitiiiit erityisen niiottimihkvn, jokit sisäl-
tää 3 seka-äänistä laulua, 3 ivirttä ja 12
neli-iiäitistä laulua. " Näitä mihkoja jakaa
seura iliitaiseksi niille lauluseuroille, jotka
ottamat niitä juhlaa warten harjoittaak-
sensa. Saniaten jakaa kansanwalistusseiira
myös nuotteja tiiille torivisoittokunnille,
jotka haluamat ottaa osaa laulujuhlaan.
Tarkeinpi ohjelma juhlan menosta anne-
taan tuoniteiiipaita. Iuhlatoimikunta tätä
warteit lienee Jywäskylässä jo järjestettij.
Putieeiia oleiva juhla on iiiaiissitiiiiiie laa-
tiiaait ensimäineii. Weljemme wirolaiset
omat suurella menestyksellä pitäiieetjo iise-
aiiipia ja ne owat kaikin puolin olleet oi-
kein todellisia kansaiijuhlia. Niissä oit nähty
useita tuhansia wirolaisia taloiipoikaislau-
lajia ja soittajia koolla ja oivitt ivaikiittititeet
suurta ivirkistystä wirolaisten kansallisessa
elämässä, Epäilemättä ne tulewat meillä-
kin samaa ivaikiittaiitaan, jos waan meidän
harivasti asutussa maassamme laulu" ja
soittokuntia suuremmassa iiiiiärin koolle
sitadaan. Alkii lienee waati tässä niinkuin
iiiiiiiallakiti maikein. (Satiik.)
Mutta uutisia. Haaksirikkoon iv.
1880 joutuneitten laiwain armo lasketaan
yhdessä hukkaan uieniieeii lastin kanssa
2,720 miljonaksi markaksi. Haaksirikkoja
on yhteensä tapithtiiitiit 1680. Noin 4,000
ihinistä hukkui. (11. S,) – Arpaj ai-
set suomalaisen teateriii hyiviiksi pidettiin
Pirkkalassa tämän kuiin 23 p. ja puh-
dasta tuloa saatiiit kitiidetta sataa ntarkkaa.
—— "Kansallislauluseuran" ni-
uieä kaittaiva seka-ääiiiiien lauluseura on
Poriit kaupungissa tekeillä. (Satak.)
Ei liian aikaista. Jliit. kertoo: Tois’-
sa siiitiiiiittaiita ivihittiiit eräiissä Itä-
Suomen pikkukaupungissa morsiuspari, jos-
ta kumpainen itiin ylkä kuin iiiorsiaitkin
owat jo muutamia iviiosia kithdeksaiiiiellii-
kyiniiieitellä. " Työhuone köyhiä liip-
sia ivarteii ollaan hankkeissa perustaa Waa-
sassit ("urun työhuoneeii sääittöjeit mukaan.
—– Urakka kaitpalla walittiin kitksi
jäseniä kutsuntatoimistoon Ewijärmen kiitt-
ualliskokouksessa. Saiiialla tawalla sitito-
taan tässä kunnassa walituksi waltiopäiwä-
iiiies-walitsioita, kertoo eräs lähettäja
(Häm San) —— Ainpuma-as eet ow at
maarallista. Tätä muistuttaa meille
jälleen eräs H. D:ssit kerrottu, Myrskyläii
titlossa tapahtunnt kauhea tapaturma. Talon
renki ampui niiiiittäiit rewoliverilla, jota
hän ei tarkoin osaimut käyttää, tapittur-
mastit erään siintariit, jokit tarkastaen tuota
konstikasta aiiipuuta-iteuivoa seisoi hänen
rinnallaitsa. Ehkä suutari kohta wietiin
Porivoon sairashuoiieeseit, tiiotiiit hän sieltii
muutaman päiwäit perästä kuolleena.
Kolme sittta aiiipiiiivat Hirmikosken
kyläiiiitiehet Wiipnrin ja Uudenmaan lää-
itien rajalla ja yhden pahoin hitaivoittiivat.
Parwessa sanottiin olleen kuusi siittk. (11. S.)
—— Tietoja Wenäjältä. Geok-Tepe
ivalloitettii. Kenrali Skolielew ilmoit-
taa siihkösaiiomassa 24 p. tammik: Tä-
nääii olen minä iveriseii ja yhdeksäit tun-
tia kestäiieeii tappelun perästä rynnäköllii
walloittanut kitikki ka-Tepeksi ja Deiigil-
Tepeksi nimitetyt warustetut pitikitt; ivihol-
listi-.ii joukot koko linjalla ajettiin pitkoiiii:
l5 ivirstitii iiiittkait päässä lyötiiii kaikki
iititithitii. Woitto oit täydelliiteii; iue olem-
me walloittaneet joitkoii aseita, kanunia,
itiiipiiiiia- ja iitiioiiaivaroja. Meidiiii tap-
piomme eiwät ole wielä marinat. Wihol-
listeii titppio ääretön. Ioukkoiitme oivitt
tapelleet ivarsin urhoollisesti". —— Geok-
Tepenivalloittamisessakitatut we-
iiäläisteit puolella 4 upseria ja 20 iiiiestä,
sekä hititivoittiii 28 upseria ja 310 miestä.
— .ikenrali-adjutaiiti Skolie-
lesf oit (3eok-Tepeii !valloituksen johdosta
nimitetty jalkaiviieti kenraliksi jit Yrjöu ri-
tarikunnan 2:seii luokitit rititriksi.
Tois-päimänä oli suuri ivastaaii-otto
taimipalatsissa sekä ’l’e I)euni liiiiiankir;
kossa H. Majesteetinsä, Periiitöniilitinaan
ja hänen piivlisoiisa ii. m. ylimysten läs-
nä-ollessa. Siiiii"i riemu wallitsee Pieta-
lisistl.
Saiitroosiii tyttö,
I.liiikiieliiiin
—– nio, oletteko kuullut, Saiitroosilla on
nyt taas sai-itu pikkunen, saitoi Iolians"
sousia "’Teenpoiskalle joku aainii niit iviiiiie
iiiai"ra":;kiiiilla.
–——— :liii ei, mitä sanottekaan! huitsi Teen-
porska näkyivällä hämniästuksellä, joka tiili
wielä iiiikywäiiimäksi siiureit jauhopilkun
kitiittit, joiikit hän oli saanut iteniilleeii, sillit
hän olt junri leipomassa, kun sai kuulla
tämän siiureti uutisen.
—— Niin se oit, Heikki puhui siitä juuri
äsken. Mutta sitä en ikänäni ivoi käsit-
tää, niiksi juuri köyhät saawat itiin monta
tiiollaisia; iiäyttää melkeen siltä kuin pi-
täisi oleman sitä useampi suini-lapi, jota
iväheinpi löytyy siiheen pantaivaa. Mikä
waiwa ja wastus eikö noilla Santroosilla
ole hankkiakseen leipää" ja silakkaa niille
kuin heillä jo oit, ja tuossa he nienewät
ja saawat wielä yhden lisäksi. Todellakin
se oit wiihäii —–— hämitöntä!
Piitii saatiiit selwille, että Teenporskalla
oli sama mieli asiasta kuin Iohanssoiis-
kallakin. Ja ei aikaakaan, itiin saatiin
tietää, että koko naapuristo ajatteli samoin.
Saiitroosiii olimat käyttäiieet itsensä tyh-
inästi.
Santrosin tyttö oli tullut iiiailiitaan sa-
mana päiwänä kuin Johanssonska selitti
iiiielipiteeitsä Teenporskalle. Koko yöit oli
tituli mankunut ja parkiiitiit ja ivettä oli
satanut niin sakeasti, että olisi luullut tai-
waan tahtoiviiii iviruttaa pois iviiosisitto-
jeit syntilian maait päältä. Mutta tämä
wiruttaiiiiiteit ei ole hauskaa ihmisten mie-
lestä ja yhä iiiustiineemiiiilla kasivoilla sitä
katsoo maakin; ehkä se tuntuikin näiii ty-
tön mielestä, joitkii silmät siinä iväsyneeitä
tiiijotteliioiit ylöspäiii ja joihin katseliwat
äidin suuret, tummat — iiälkäiset silmät.
Ja jos tuollaiiieit ituori, itiin peräti nuori
kappale, kuin Santroosin tyttö todelliikin
oli tänä aaiiiiiiiit, olisi moititit käsittää
tiioit ulkomailman mieltä, niin olisi se
helposti yinutärtiiiiyt, että oli kowin onne-
touta, ehkäpii rikollistakin tiillit iitailiitaait
juuri tällä hetkellä. Ja olikiii itoissa sini-
senpunaisissa kapeissa kasivoissa jotakin,
joka ilmoitti että jvkii erhetys oli tapahtu-
niit, mutta että ei kukaan yiitiiiärtäityt eikä
hiioliitiitkiiaii sitä parantaa.
Eikä se olliitkaan uiikääii wahwa lapsi.
Seit sititoi Santrooska monta iitonista ker-
tait, jit joka kerta unohti Siiiitroosi kiel-
tää että itiin oli laita.
Ja todellakin se ei ollut iiiikään wahwa
lapsi. Mutta se ei ollut mikiiiin leivotoit-
kaait lapsi. Päiwästä tuli yö ja yöstä
tuli päiwä ivaithaii taman mukaan; mutta
se ei matkaan saattaitiit mitään iituiitosta
Saiitroosiii tytössä; ja epätietosta oit, jos-
ko tuo pieiti, hiljainen myyrä pitikääit
huolta mistiiän. Selällääit iitakasi se keh-
dossaan, apua hakema siliiiä katossa ja
pieni, ohkonen ja koivin sininen koura nyr-
kissä, niinkuin aiua ivitait puolustamassa.
Eikä se ollut iiiikääit terwe lapsi eikä mi-
kääii katiiiis lapsi iiiyöskäiin; mutta Saii-
troosiii eiwät puhuneet mitään näistä asi-
oista eikä kukaties sitä kiikaitii muukaan
hiioitiaititiit. He paniivat hänen niinekseen
Josefiina, ivaithait tädin nimen mukaan,
jolla oli rahoja säästöpankissa, jit joka
kaksi iviiotta sitteii oli käyiiyt heitä katso-
iitassii; jit näin siti se sinisenpunainen kap-
pale itiiiieiisä jit sen hän sai pitää koske-
matta, kajoomatta. Se oli tuollainen wan-
heiitiiiiiit lapsi; tuollainen eläiniseen ivii-
syiiyt, mahdoton lapsi, itiin ettei kiikaaii
rumennutkaan lyheiitiiiitäiiit Iosefiiiiaa jok-
sikin helpommaksi ja hauskemiitaksi. Niio
kapeat, juhlallisesti totiset kitsivot kielsimiit
kokonaan sellaisen hiioliiiiitttoiittiuden; jit
siitä se tuli, että koko perhe sitiioi Jose-
fiina täydellisesti ja lyhentiiiiiiittä, mutta
kuitenkin itiivitii leiupeasti.
Tuorstiti-aaiuuna oli taas T.eeiiporska
taikinaansa sotkemassa iieiiä jauhoisena, kun
Iohitiissonska tuli sisään ja kohta päästi
piustaan:
"Oletteko kuullut uutisen?
Ro ei, mitä nyt?
Santroosin tyttö oii kuolliit.
Ro ei?
Onpa tiiiiikiit, sanoi Johanssonska,
se kuoli tänä iiaiiiiiiiit, se oli oikein kipeä
maati kaksi kiiliiie päimää; mutta eihäii
siitä koskaan ollnt pitljoit iitiksikäiiii, niiu-
kuin tiedätte!
– :liv ei, kylläliäii sen tiedän, satiot
Teeitpoiska.
——– Iii hymä se oli, että käwi kuin kä-
ivi, saitoi Ioliaussoiii:ikit siiäliimälli’i äiiiiellä.
He eiwät toskaan olisi woineet sitii oikein
ruottia, ja kyllä sen vii "parempi olla siellä
missä se vu.
— Paiteekolian Saiitrooska tämän kv-
iviii mielelleen? arweli Teenporska hetkeit
ivititi oltimiin.
— Eihiiii hänellä ole mitään sviitit;
hän on jo saanut koko liutan ja häneltä
oit tiiusi tekeminen hankkiakseen niille ivaat-
teita ja riivkait. Häneit pitäisi olla kii-
tollinen että yksi on mennyt sinne, missä
suruja ei ole.
Kuiiletko tämän, Santroosin Tilta? Si-
iiiin pitää olla kiitollinen että lapsesi on
mennyt pois, ja siniin pitää näyttää, mikä
suuri hyiväitteko se sinulle oli, että se otet-
tiin sinulta pois. Se se on, jota sinun
pitää tehdä; mutta siltä et siitä näytä,
kun tuossa isttit kyykistyiieeiiä laattialle
kehdon wieressä ja suurilla siliiiillä katsella
tuijottelet tuota pientä, waaleata, kokoon
piiristettiia kättä ja noita kapeita kaswoja,
jotka katsoivat ylös kehdosta. Ja tie’se,
sinä Santroosin Tilta, että löytyy koko
joukko iiaitpiiriit, jotka taitawat sinulle sa-
noa, ja oivitt pahoillansa että heidän tar-
ivitsee sitiioa siiiiille, että sinun tulee olla
kiitollinen siitä, että tuo pieni käsi oit
kuollut sekä että niio ivaaleat kaswot, jotka
siinä katselemat ylös taiwaasen, owat kuol-
leet. Ei milloinkaan niio hienot soriitet
lähde erilleen kaappiakseeni siniin kasivojasi,
ei milloinkaan nuo uiitutistuiieet silmät au-
keite katsellakseeit ihmetellen sinun silmiisi;
etkii kuitenkaan ole kiitollinen! Ellet olisi
kiittämätöii kappale, niiii et kyykistyisi itoin
alas laattialle. Aiotko istua siinä kauan?
Aiotko siinä istua ja tuijotella itoiii kaiken
päimää? Etkii jo herkene itkeinästä? Et-
kö huomaa, että sinä lasisilla silitiilläsi ja
kaliiiaiikarmitisilla kaswoillasi häiritset nii-
tä, jotkit tulewat sisääii katsomaan pieno-
kaistasi?
Ja siitä, Santroosin Iiiho, joka pää
pörrössä maltoisilla silmilläsi tirkistelet joka
paikkaan huomaamatta mitään, iititä siinä
istut walkean edessii ja syljet ja käänte-
let tupakkamälliä suussasi ja taas kääitiiät
ja taas syljet, sinä et aiiiakiian näytä kii-
tolliselta, ivaikka ehkä tunnet kiitollisuiitta
sydäiitessäsi. Kuuletko iititä ihmiset sano-
ivitt sinulle? Katso ylös taiivaasen ja huo-
maa, kuinka paksut pilivet sitä peittämät.
Kittso yiiipärillesi maan päiillä ja huomaa
sen likitit, sen kurjuutta, katso oiiiait kotoasi
ja huomaa sen köyhyyttä, sen iviheliäisyyt-
tä. Etkö ole iloiiieit, että niio pienet kas-
wot owat kuolleet? Jiis et oleiloineii, itiin
et tiedä, iiiitä ihmiselle parasta on, enempi
kuin tuo ivaiiitokaan tuossa suruisilla kas-
woilliian ja hiirjistuneilla silmillääit.
Ia iiiitä siituiiii tule, pikku Tiiomo, joka
konttaat siinä likaisella kynnyksellä, niin ei
sinusta woi paljon lukua pitää, sinä olet
niin ituori. Mutta finniinkin on suru
titrttuiiut; sinun pitää myöskin itoiista
ylös ja ottaa pois käsi, joka peittää särke-
wää päätiisi, ja sinun pitää nielasta alas
tuo kiimiitalliiten pakoitus rinnassa, joka
tekee kiirkiiit kuiwaksi ja silmät himmeiksi,
ja siniin pitää koettaa iiäyttää iloiselta.
Niin, siiiiii se oit koko Santroosin joukko,
joka hieroelee särkemiä siliitiänsä karheilla
iiyrkilliiäit jit istuu toineit siellii, toinen
tiiällä itkeinässä iioitteit pienien lapseiikiis-
ivojen tiihdett, että he palaisiwat takaisin.
Ei siinä koko perheessä löydy kiitolli-
suiitta — ei rahtiin, ei kipiitiiäkääti. On-
hatt se kaiiheatit!
—
ulkomaalta,
Jrlannista ei ole wiiiiieisinä aikoina
kuulunut niiu iiseiit julmuuksia tapahtu-
ivitii, miitta siihen tititaa olla se paha syy,
että maaliitto uhkauksillaan ja hirmumal-
lallititii oit sititiiiit kaikki niin peloitetiiksi,
että hariva iiskitltitii ruweta seit waltaa
iintstustainaan, miitta liittolaiset sitä ivas-
toiit iviilistä rohkenemat suurissa joiikois-
sakin tehdä poliisille julkista wastarintaa.
Niikyiiäii oit loppunut se suuri rikosjuttu,
joiikit hallitus jo aikoja sitteii nosti maa-
liiton johtajia jit etenkin seit iiykyistä pää-
miestii Parnellia wastaan. Niinkuin luul-
tiinkin, oli koko yritys aiivait turha; syy-
tetyt käyttiwät liywiikseeii englantilaisen
lain monet mutkat, aika kiilui pitkiii, päi-
wäkausia kestämiä puheita pidettäissä, kuii-
liat suosimat innokkaasti syytettyjä jit jii-
rit-lautakuitta loiviksi lausui, ettei se ivoi-
iiut asiassa päästä iiiiliiitkiiäit päätökseen.
Se oli asian loppu, itiin se myttyyn iite-
iti. —— Enalaiinin parlamentissa tekemiit
Irlaiinin edusmiehet, niinkii maait ivoi-
mat, estäiitseen tahi itiiiitkiii wiimyttääk-
seen kaikkia irlantilaisia wastaan "ehdoitet-
tuja lakeja. "löähän he sillä kuitenkin woit-
taiviit, sillä toisetkin omat iihiä itiepäiiiä
jit puimat kerrankin istuntoa" liipi koko yön
aina t:lii 10 asti aamulla, sikit ettii asia
saittiiit ratkaistuksi.
C" aalantilaiset näyttiimät nyt ru-
menneet ahdistamaaii" lioeria tiiollit kaukai-
sessit 2lfi"ikassit. He omat koittaneet miedä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
