Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
yksissä neuwoin erään miehen kanssa oli
polttanut tulisijassa. Waimo on tuotit tä-
käläiseeit läätiiitivankilaan. Pikaati tapah-
tuwa tittkittto oit walaisewa tätä kauheata
ja hirtiitiista tapatista. (S. T.)
— uudenkaupungin iväestö tekee nyt
tehtyjen wäkiluktttaulitjen miikaan 3,837
henkeä, tiitnittäiii 2,032 ttiies- ja "1,805
naispuolta. Näistä oit suomenkielisiä
1,73!) tnp. ja 1,52() tip. eli 3,259 h. ja
ruotsinkielisiä 29l) iiip. ja 283 iip.
eli tuskin 153. Korkeaiitpaa koitlusiivis-
tystä owat nauttineet 200’i mp. ja 116
iip. Litku- sekit kirjoitustaitoisia on 449
iitp ja 37t) itp., yksin lukutaitoisia 1,143
iiip. ja 1,065 iip. Wäkiluku oit sitte iv.
1875 tiottssitt 129 h.
— uudenkaupungin maaseurakunnan tvä-
kiluku tekee 201 tttp. ja 242 np., joista
18 iitp ja 17 itp. omitt ruotsinkieliset, kaikki
ntuiit sitonteitkieliset. Wäkilnkii on 5 wii-
meiseitä wuotena noussut 27 h.
Helmikuiin 19 p. pidetyssit kunnan ko-
kokouksessa walittiin lisäjäsetiiksi kutsuitta-
toimistoon maaseurakunnan puolesta w" t.
kirkkoherra G. C Fager ja talokas, etit.
sotaitiies Jtiha Stolt Leppäisten Maila sekä
warajäseneksi loismies Frans Luotonent.
uudenkirkon seurakunnassa tioiisee
wäkiluku 4,151 li, joista 1,993 tttp. ja
2,158 itp. Riiotsinkielisiä ott 21 iitp. ja
29 np., kaikki iittittt suoinetikieliset. Luku-
ja kirjoitustaitoisia on 244 itip. ja 146
np., yksitt lukutaitoisia 1,330 iitp. ja 1,610
np. Wäkiliikii on lisääntynyt 168 h. ivit-
tnekitluneena 5 wuonna,
— Salon kauppalassa maaliskuita 1
p.1881; Koska täiiääii ott Laskiaiiien,
niin pitäisi oikeutta tnyödeit olla utäkeä
lasketiiassa,titiitta koska tatvallisitudeti tiiu-
kaan on pyryilma, ttiiii päätiti istua sisällä
ja piirtää wähätt niitä näitä Aura-lehteen.
Täällä Salossa on tittiitätt taival-liean
sttureiiipi liike ja hääritiä, kiin tiäet oit il-
tahitivi, josta tulot käytetään eritätt roii-
waswäen kotiliia käywän tytisit hywäksi.
Mituteit on tättä timoteita olliit paljoit
hiljasempi eläiiiä, kiin edellisinä wiiositia
luultawasti hitoitott keltti ja pyryilmain
tähden. Eletään ivaaii yksitoikkoista ja
hiljaista eläinää, mitään erityista tapitit-
tumatta. Sanomalehtiä" luetaan ahkerasti.
Ahkera käsityöläinenki laskee hetkeksi, pos-
tin titltiia pois työaseensa, laskee jalkansa
tuolille, tiojaittitn kyitnärpäälliinsä polwe-
ansa ivastaan ja katselee tärkeitnittät tititi-
tiset, heittää taas lehdet syrjään ja alkaa
työhönsä siksi, että saa tilaisuutta tarketit-
min lukeaksensa. Erityisenä itntisetia on
täällä odotettawana kaup p ala n p ä ä-
tös. Täitllä näet ott pari taitotta pitit-
hattit, inilloiti kaupunkia milloin kauppalaa,
inittia ei ole tähätt asti tvielä mitään ival-
mista tullut. Nyt tiedetään taas htihiiita
kertoa, että asia-paperit olisiwat itäinä ai-
koina olleet Keis. Seiiaatiii käsiteltäivänä.
Senpätähden on nyt päätöstä uuteliaisuii-
della odotettu tiiinkiiiti kuuta itoiisewaa tai
lapset paistin kakitit sypsymistä, mutta saa
sitte nähdä mitä siitä sytttyy. Suotawa
waati olisi että Hänen Keis."Majestetinsa
lnpatts jo wihdoin täytettäisiin, sillä itiin-
kitin ltikiat ehkä tietäwät on Salo tätätty-
kyä waan iiliti ktitsuttu kauppala. A.
–– uskelasta, !ikiuni-lasta ja Peritelistä.
Mainitut kittitiat tekewät näette sattian
nimisiitiespiirikunnan. Kuten yleisesti tie-
detääti, ilmaantui wiime ivtionna Keis. kir-
je, joka lakkautti sen poikkeeninssäännön
yleisesti woimassa oleivasta asetuksesta,
iiiinkä tiutkaan Turun ja Porin lääiiiläi-
set owat talwis-aikaista yleisten teiden lii-
ke-kuntiossa pitäiiiistä hoitaneet kitkin omalla
maantieti-lohkollaan. Kuluneeti helmikuun
28 p. oli näiden asianoitiaisteti yhteinen
kokous, lausitntioii antamiseksi uudesta eh-
doitiiksesta, tehty yleisen säänttön perus-
teella, teiden jakaamiseksi riiinirekikittitiiit.
Lausitnnossa hylkäsitvät asianottiaiset teh
dyn ehdoituksen kokonaan, syystä että kus-
tannus-arwid oli liian korkea (5,370 iiik. —
139 mk.maiittaalille), että esitetyt lohkot oli-
wat litan pitkät ja talot niihin ehdotetut sopi-
mattomilta aloilta ja hajaalta, "y. ut. y.
m., pyynnöllä, että iityönnettäisiin kunttille
walita uskotiit tiiiehet, jotka asian ja olo-
suhteet tarkemmin tutttien saisiwat "laatia
uudeti ehdotuksen setittnoisella poikkeitksellaki,
että kiikiti näistä kunnista olisi itsenäisesti
hoitawa alueetisa tiet.
Uskelassa oli iituuait aikit sitte kerta
koolla muutamia isäntiä, haastellen keske-
nään niitä näitä nykyajan riettitoistakt.
’) Näistä on 92 täkäläisessä realikoulu-:isa naut-
tinut opetusta wuodesta 1864 tähätt asti.
Jopa sattui puheeksi isäntäyhtiön tarpeelli-
siiiis. Kotwaseit asiaa keskusteltua tul-
tiin pitätökseen, että sitä pitäisi alkaa tän-
iiekki ptitthailla, ’kun waan osattaisiin laa-
tia kelpo säännöt. Päästiiitpä siitäki pti-
lasta wihdoin, sillä yksi taitaivattipi jou-
kosta, otti toimekseen, laatia ehdotukseit siksi.
Muiirlassa on hiljakkoin kuollut seurakitu-
ttait wanhin hetikilö. Ukko oli pitänyt ta-
lon-isännyyttä 60 touotta. Wiiiite jotiliiit
aikana kuoli myöskin seurakunnan lukkari-
ivatthits, jolla myöskin oli kirkottwartia toi-
itti. Kappelitt ttiie.het iiitdistiwat tvirait.
Otettiin erityinen kirkonivartija, jolle myös
kuuluu kellonsoittaja-toimi; Lukkari-tvir-
kaan yhdistettiin lastenopettaja-toiitii kier-
tittvässa koulussa. Tälle tiiäiiritttiin pal-
kaksi 8 tyiin. rukiita (etit lukkari-palkka
5 tynn. iitiljaa), 250 ittk. ivakinaista kou-
luttopettaja-palkkaa, ynnä wapaa asunto
kiittitati huoneessa ja 3 syltitä polttopuita,
joilla toki oit kokoushiioneki tarwittaissa
lätiitiiitettäwä; wielä oppilaiden teriniitii-
rahoja arwiolta 150 mk, sekä kolehtia yit-
nä "satunnaisia tuloja, joten koko titlo oit
arwioittii ijiksi 30 tyntiyriä ja toiwo-
taaitki kuititon iiiiestä ja taitawan kirjuria.
Hakeiniis on paraallaan toukokuun alkuun i
asti.
Perttelissä oit kaitiveitttiiitt aikaa sitte
piiätetty perustaa kaksi seka-kansakoulua,
kumpiki eri seudulle kiititaa, se kiin on tity-
delliscsti kahdessa lohkossa; sittemmin nos-
tiioat tittiutautat riidan, tvaatieit toista yk-
sittäätt poikii" ja toista tyttökoiiliiksi, joka
ei soittellti paikkakutinallisiin oloihin. Sil-
lättsä on asia nyt, waikka tiiuitten olisi.
eitsi syksynä "koulut awatut. —— Aura-leh-
teä on tilattit kuntaan keskinkertaisesti, jos
ei runsaastiki. Lilli.
— "iiii-se Tampereelta. Ryhdyn sito-
rastaait asiaan, joka tätä iiykyä hywin
yleisesti oit syitnyttäiiyt siiitrta kiihkoa
mielissäitiine. Täiiiä oit kouluasiaiittiie.
Cikä ihiitettäkääti, sillä waikka aloitimme
kotilitptitthaatiiiiie saittaatt aikaait kititt Po-
rilaiset ja Witttiirilaisetkiti, ttiiit meillä tällä
hetkellä ei ole mitään oppikitolita olemassa,
jota wastoin sekä Porissa että Wiipttrissa
siioittalaiset koulut owat olleet jo pari wuotta
tvaikttttamassa. Wielä lisäksi oleiiitite itäh-
tteet oppikouluja samati ajatt kuluessa pe-
rustettawan niinkin piettissä pikkukaupun-
geissa, kuin esimerkiksi Lttiipeeitraitttassa.
Mikä siis oit syy siiheit, ettii tiie Taiupere-
laiset tässä itiiit tärkeässä asiassa olemme
jääneet wallatt takapajulle. Kerskaileehan
kaupunkimme iit-"ikirikkauden puolesta ole"-
ivatisa koliitas koko ninassamme. "ssiitäisihän
siis täällä löytymätt sijaa oppi-kotilullekiii,
sillä se realikoulu, joka täällä ott tyaikut-
tantassa, iiäkyy olewan yhtä wähän suosit-
tii ja wiettäiväti yhtä kituivaa eliittiää kuiu
useimmat initiitkiit suomalaiset realikoulut,
(tätä itykyit sett oppilaitteit litku ott aitto-
asiaan 36 neljitllä luokallai. Todistihan
kokemus entisestä iilialkeiskoultistatiiiiie, jos-
sa oppilaitten luku oli suurempi kuin itiis-
sääti itiiiualla samanlaisessa laitoksessa, ettii
oppikoulu oli paikallaitsa täällä. Totta
kyllä on, että saniaan aikaan kuin yleisesti
suosittu oppikoulumme häwitettiin, napuri-
kaupungissammeHitineettliittiassaolewaruot-
salaiitett oppikoulu sai antaa sijaa siioittalai-
selle norinali-koiilulle. Mutta tititä tapah-
titi. Tähiin norttialikouluutt tulittasi itiin
kosolta oppilaita, ettii oli pakko lähettää
puolet pyrkijöistä takaisin. Tiistä tie itiin"
kuuluisat "Hänteenlinnan koitlii-ntarkkiitat."
Mistä oivat ttiiittitt tiiiti lukuisat pyrkijät
kotoisin. !iidrtitalikoulnn oppilasluetteloa
tarkastaessa päästäätt siitä pian selinille.
"litelkein puolet owat kotosiit joko meidän
kaupungistamme tahi maaseuduilta, jotka
otvat kaupunkiamme likeinpätiä kiitti Hä-
titeenlinttaa. Todistaaltan täiiiäkiii seikka,
päiwän selkiästi, että jos oppikiiolu niis:
säätt oit tarpeeit, itiin se oit jttiiri täällä
Tähäii tosiasiaait nojaten pyysitvätkitt
kansamme edustajat ivaltiopäiwtllä, että jos
oppilaitten paljoiidett tähden tarwitsisi Hä-
iiieeitlitiitaan asettaa rinnakkaisluokkia ei
tiiitä sinne sijoitettaisi, ivaati tiusi oppilat-
tos awattaisiitt Tampereella. —– Miksi siis
mieliikin emitie ainoastaati ole koitlutta
tvaatt toiivottakiit piakkoin saada tvaltiokoii-
liia kiintaaiiitite, waikka näin poitteivat
syyt koulupuuhaamme edistäwät? .tiittuina
kyllä, niiitt niittiin ajatukseni mukaanne
seikat, joitten olisi pitänyt edistää "koulu-
asiatamtne, owat olleet sille esteettä. .ituinka
itiin, kysynee ltikija Minä wastaati: jos
etuine olisi olleet niin tuiki wakuutetut
koultimtne tarpeellisuudesta, nitn ivariitaan
einnie olisi siinä tilatsuiidessa, jolloin asiasta
keskustelimme, tehneet sellaisen päätökseii
kitin-teimme. Noiii kalitie wiiotta takaperin
iiäet pidettiin täällä khkous, jossa pää-
tettiin ivalita lähetystö, jonka piti titeitiiä
Helsinkiiit pyytäiitääii waltiokoultia täiine,
jonka ohessa se waltuusniiesten päätökseit
mukaan saisi luiv,tta 40,000 iitarkkaa,
jos hallitiiksen toimesta saataisiiii kuolu
alkiiutt wiiineistään 1 p. Syyskttuta 1881.
Me siis pyysintiiie iv:iltiolta kotiliia, jota
ivastoiit tniiualla ryhdyttiin kouliijeit pe-
rustaittiseeii yksityisillä waroilla ja tihraiik-
silla. Täinän päätöksen tiemme siinä tiuir-
iitassa makuutuksessa, että hallitus iiäiit
kipeätä tarinetta piait tyydyttiiisi. Eikä
olliitkaan keittytttiielistä silloitt ttiiii pitättitä.
Sillä tiie tiesimme, että talotipoikaissääty
waltiopätwillä oli luopunut karttapaperi
ivapaiidestaati, jotta waroja liikeiteisi perns-
tettawille suotualaisille kouluille. Hyivä toi-
tvo siis oli saada ivaltiokotilu tänne asete-
titksi Mutta iititett käwi. Me oleittiite
odottaneet koline pitkää touotta, eikä wal-
tiokouliiii perustautisesta mitään ole tullut.
Tämä pitkällinen odottaiititteit käwi kiiti
kätvikin usealle perheen-isalle tukalaksi, kiiti
näki rakkaimman toimeensa toteuttamisen
siirtyivän yhä kauemmaksi tietämättöntäitti
tuleivaisitiiteeit. Eräs perheen isit ja ival-
tuiisuiies ehdoitti sentähden, että koska
tietitiiiätiintä ott, ittilloin hallitus ttäkee
hytitäksitäitiie perustaa koulua, tie 40,000 in.
jotka kaupunki oli luwannut tänne perits-
tettaivan tvaltiokoiiltiii hywäksi, olisiwat
aittiettaiitat tänne perustettawaksi ai’otulle
yksityiskoululle. Titiiiä ehdoitus jätettiiit
ivaliitisteletvaatt waltakuntaan, joket mie-
tiittiössään kehoitti meitä jälleen odottamaan,
sillit ivailokunnan mielestä ioaltio warmaan
tulee perustamaan tänne kotilitu, joiika tar-
peellisuutta asianhaarat niiu kipi-iisti iti-.ta-
tittiat. Kiiivaaii keskustelitti jälkeen pääsi
waliokutiitait niietitiiiössit lausuttu mieli:
pide woitolle 14 itititellä 13 tvastaaii.
Waltio perttstaa warmaan yhden tahi kor-
keititaan kahden, wuoden kuluessa tänne
kotilutt, iväittiivät ttiietiiinött ptiolustajat,
jos woitte iitalttaa iiiieltäittie ja odottaa.
Ttihmasti teette, jos nyt perustatte yksityi-
sen koiiltiit, jonktt titskiii woitte ylläpitää
yksityisillä ivaroilla ja uhrauksilla, sillit tiil-
läitteit laitos ivaatii paljoit rahaa. Sitä
paitsi ehkäisie tuumanne tvaltiokouluti pe-
rustaittista, joka ilman sitä warinaaiikiii
ttilisi toinieeit. Odottakita siis. Koiilu-a-
sian harrastajat sitä ivastaatt wäittitttät,
ett’ei ollutkaan iitikäitii taattu asia, periis-
taako tvaltio tänne koulittt ivat ei. erit-
täiitkiii koska kouluylihallitits ei ttäy kä-
sittäivän seit tarpeellisuutta. Mutta jos
hallitus katsoo koulutt täällä tarpeelliseksi,
itiin se joko ottaa täällä perustetun yksi-
tyiskottlutt kokonaan huostaansa tahi auttaa
sitä itiin runsaille apurahoilla, että se lak-
kaamatta woi jatkaa waikutti-stansa. St)i)tä
siis ei ole odottaa, waati pikemniiiten ryh-
tyä yksityiskoulun perustautiseen. —– Koit-
liiiiitiie tarpeellisuus yit, kiite.ii cdelliitett
kertoelma osoittaa, tälläkitt kertaa olliit
sen periistatiiiselle, kiitiiuta kyllit, suureksi
haitaksi. Mutta tälle surkealle kannalle
asia toki ei saa jääda. Kutsuuius yleiseen
kokoukseen tämän kuun 14 päiwänä onki
sentähden julaistu saitoittalehdissä ja lutil-
tawasti asia siellä tule ttiiii päättyitiiiiiii,
että tulewan syyskiiiiti altissa täällä yksi-
tyislyseo aivotaan. W"
— Warasletttt kello omistajansa käteeii
pataniitussa. Joillitkiit edellisillit markki-
noilla menetti eräs talonpoika tvarkaatt kä-
den katitta kellonsa. Kuit sama mies äskeiit
pidetyillit laskiaismarkkinoilla oli aikeissa
ostaa itsellensä ittideit kellot! ja siinä tar-
koituksessa metti kellotttoaihtopaikalle llit-
della torilla, sattui hitit tapaatiiaaii kellonsa
toisen miehen kädessä, joka sitä tarjoeli.
Mies tvaitgittiiit ja tutkintoon oit rittvettit.
(S. T.)
— Niiiiittjksiä n. ni. lieis. senati oit
22 p:tiä helmikuuta ttiiitittäityt ja
iititiiräittiyt kaiiputigiiilääkitrin Uudessakau-
virttaissa lääketieteen ja kirurgian tohtoriti
J. W. §liittiibom’in piirilääkäriksi Poriit
piirikuntaan. ((3. W. L.)
Tiiritn läätiiii kitioernöri oit määritnttyt
täksi wuodeksi taloll. J. Einaititelinpoika
Laittaiitäeit yliiiiääritiseksi kriiunuitpalitteli-
jaksi Atiimäliiii kyläätt .ltarwiaii kappelissa
tiaiikaanpääii pitäjäit, moititussa olewan
iviiita—asetuksen itoudattatitista ivarteti.
—— .ttaiisouivalistusseuran !vuosikokousta
wiime lanantattia aloitti esittties, professori
Clewe puheella, jossa hän huoiiiaittti, ettii tä-
tiiäit seiirait waikutus-ala oli itiiti awara, ettei
yhden wuoden työ woinut tuoda esiin silmiin-
pistäwiä ja käsin käsiteltäioiä hedeltiiiä. Se
ei olliit niikäitn armeliaisuuden laitos, joka
jakeli niuruja nälkäiselle kansalle, tvaaii se
oli katisati hengen otiia ltioina, joka katisan
titiiteita, seit aatteita, seit ivaloon pyrkiiviä
niietteitä kannatti, sanalla satioeii kansalli-
iieit settra. Mutta se ei iooiiiut täyttää
kaikkui niitit tvaatiiituksia, joita eri katinalta
esitti tiiotiiit. Aliista alkain oli se koetta-
nut toteuttaa tehtäiväiisä siten, että pai-
tiatti kirjoja ja ttiitä jiisenilleeit jakeli.
Tietty oli ettei täteii woi utikitän ivarsi-
ttaiucn kansalliskirjallisuus syittyit, mutta
kuittiiiittkin jokii harrastus ja kehoittawa
utoiiita kirjallistiuden suhteen. Seuritn
pit’ätarkoitukseua oli olliit ivalaista tiiitä
tärkeiiitpiä kysymyksiä, jotka kansan henkistit
ja aineellista eläiitää koskitoat. Kalettterin
toititittatiiisella, joka yritys oli hywin me-
tiestyiiyt, oli seuran tointa kirjallistiuden
alalla laajettttettu. Mutta kirjallisuus ei
olliit aittoa keitto, jolla seiira woi waikitt-
taa. Jlahuttaivtt oli, ettii eri paikkakunnissa
oli syntynyt haara-osastoja, jotka oliwat
perustaiteet lukusaleja ja panneet toittieen
kansantajuisia luentoja, ja toiwottawa oli,
että itiitä wielä useampiakin syntyisi. Ehkä
kiititinastuttanee, ettei toititikiiitta Helsitigissä
olliit semmoisiin toittiiiit ryhtyityt. Sitynä
tähän oli se, ettei toititiktinta katsonut so-
weliaaksi käyttää seuran yhteisiä waroja
suuremmassa määrässä initikään yksityisen
paikkakuntia hyödtiksi. Pari kotitie sataa
markkaa oli kuitenkin aiittettii ylioppilaiden
toimittamia kansantajuisia luentoja ivarteit.
Pitäkaitpungissa olikitt lukusali oleitiassa
ja kansanhuiveja oli täällä enemmän kuin
iiittualla tarjotia. Mutta haara-osastolla
olisi tiiälläkiit sentään suuri waikutitsala
ja toiwottawa oli, että sellaineit täällä sytt-
tyisi. Sattoeit iiyt olewansa wiimeisen ker-
rati puheenjohtajatta seitrait wuosikokouk-
sessa, lausui esimies laitiiksi sen toiwon,
että tämä seurit yhä wastedeskin saa tratit-
tia kansitit suosiota ja niinmuodoin aina
woi waikuttaa sen hyödyksi.
"Täiitäti jälkeen "luki sihteri, tohtori A.
A. Grattfelt wuosikertomiikseit, josta otatit-
iiie seuraawan otteen:
"Kattsatiwalistitsseura on iiykyäitn päiittä-
nyt kuudennen ivatkutus-wuoteitsa T.itllä
ajalla ott sett toimessa ilittaaiitiiitiit painosta
etisiksi 7:s ivihko Maaittieteellisiä" kuivael-
tiiia, jakti wielä kuului toimitusten edelli-
seen wuosikertaan, waikka seit paittattaitii-
iteti ivasta nyt piiheeita olematta ivitoitiia
päättyi. Kuudeuiien wuosikerran eitsiiii-
iitäiseksii ivihkoksi toimitettiin J. .sii-ohitin
kirjoittama "Stioiiialaisett wirsikirjan his-
toria”. :littoisiksi oli aikomus toittiittaa sa-
iitatilatiteit kirja Suomen rttotsiiikieltsestä
wirsikirjasttt, mutta koska seit tvaliitistaini-
iiett ivaati enemmän itikan, kiitti ittitä edel-
täkiisiii saattoi arwata, eikit käsikirjoitiista
eititeti tviiodett loppua ivoitu saada, täytyi
kiiliiivaa wuosikertaa tvasteti haitkkia sijaan
toitieit kirjti; sentiihden ostettiiti :ituotsista
walmiiksi "painetuitta C. H. Spitrgeonin
"Iantte !itkettiiaits förelitsninaar" (sito-
uteksi tiiiitiettii ttiinellä: "Iuho Peltoseti esi-
teltttät"), joka warustettuna seuran pääl-
lyksillä ivitodeit lopttlla leivitettiin seit ruot-
siitkielisille jäsenille. .ltoska kititeiikiit myö-
heuiiiiiiti huomattiin, ettit tässä kirjassa oli
tuttutautia sopiiiiattomi.t lauseita, joita toi-
titikitiita ei mielellääit olisi suoitiit olewan
seurait letyitettätvissä kirjoissa, oit tilaisuus
haitkitttt itiille, jotka sitä tahtoivat, toimi-
tuksen katitta waihtaa iiiaiitittii kirja etisiin-
iiiitiseett wihkoon J. Krohuin "Berättelser
tir finska historieit". Taiseittt tvihkoita ait-
ttettiiii suvitieksi ja ruotsiksi wihkotieu Suo-
ittalaisia kansansatuja warustettuna koti-
tiiaisteit taideniekkain piirustamilla kuivilla.
Seuraaiyatta wuokossa tuli herra R. Cast-
retiiit teketitä kirjanen ":ilsetitelwollisutidesta
Suotuessa" ja ioilidoiti neljititteiiä herra
A. 91seurinaiiin "sliiacttilojeit yleiset rasituk-
set Siiouiessa”. Näiden neljäit ivihkoti
yhteenlaskettu hiitta oit 2 tii. 65 p, joiika
tähden itiitosikerraii tiiytteeksi sett wiidenneksi
toistoksi partiilaa painetaan iitaantiekeelltstä
ivihkoa. .liitsikirjoitnksen wiipymisen täh-
dcii joutuu se wasta iitaaliskuussa jäsenieit
kiisiin.
"siiriisi näitä sett tvarsittaisiiit toimituk-
siin kiitilittyia kirjoja on seura wiime totioti-
tia kityttänyt uudistetuissa, !87t1 tvahwis-
tetiiissa, säännöissä ittyöiinettyä oikeiittaitsa
vainosta toittiittaa niittitakin kirjallistiutta
ja oit patitattattttt kattsan kalenteriit, ar-
ivelleii ettii senlaatuisen kirjallisitiidett edis-
tititiineit etenkin hywin toiveltiiu yhteen seti-
ran ohjelman katissa. Tämä yritys onkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
