Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Korsakow, kreiwi Miljutiii, kreitoi Loris-
Melikow, mutta Keisarin ulkomuodosta ja
lääkärien latiseista yiiiiitärsiwät he seiso-
ivansa kuolinivuoteen yiiipärillä.
Hätieit Majesteettiitsa makasi, hetiki ras-
kaasti riihisten, iiähtäwästi titititottoiitaiia;
tveri ttilwasi lakkaatnatta hiriveistä haa-
ivoista jaloissa sekä kasivoissa. Mutta
piait huomattiin ettei Hän ollutkaan kadot-
tanut yininärrystääit, sillä kitit eräs liisini"-
olewa perheen jäsen astui liiokse kiisiieii
tititsiko Keisari häntä, aittoi Hän silmil-
lääii merkin että oli yiiiiitärtyttyt mitä
kysyttiin. Sitten sai Häii, niinkuin jo titi
kerrottu pyhäit ehtoollisen.
Kello nckjäniiestä waille neljä hitoittat-
tiiti silmien satiiiiiitiiiisesta ettii kttoleiita
oli tulossa. Rakastawa käsi sulkikin uä-
iiiät silmät ja kaikki läsnä-olijat laskeutui-
ivat polwilleen ja hartaat riikonkset rakas-
tetttii hallitsijaii. isän ja sukulaisen sielun
pitolesta noitsiivat taitvaaseit. —— :iltitttti
äkkiä hengähti Keisari wielä koliiie kertaa
sywästi, sitteit oikeni Häiien riiitiiiiinsa —
ja Wenäjän Jsä oli luopunut tiistit iitaa-
ilmasta.
"Golos" kertoo, että leikattaissa oli nähty,
että Keisarin rnitiitis oli olliit ivarsin oi-
wallisessa terweydeii-tilassa, ja että siihen
heitgett—tthdistttkseeii, joka korkeata itiaiiiajata
wiime wuosina ivaiivasi, oli tvaatt syhiiä
keuhkosuonien paisiitiiineti.
Wainajalla oit päällä watihitiitnaii kaar-
tiii-rykiitetitin iiititvoritiii, johon häti eläis-
sääit kuului, iiiiitittäiit "Preobrasheiiskiii,
iliitait ritarittterkkejä.
Hoivifotograsi Lewiizki otti wainajasta
tvalokiiivati, joka onnistuikin hyiviii.
Häneii Majesteetiusa lepää työhuonees-
saan, josta kititeiikiit kaikki htioitekalut otvat
pois iviedyt, sillä yksinkertaisella raittaivito-
teella, joka häiiellä oli wiime sotaretkellä
mukanansa. Se oit asetettit huoneen kes-
kelle, itiin että Keisariit kaswot kääittytvät
nurkassa oleivaa pyhäin-kuivaa kohdeit.
Pää lepää taivallisella walkoisella tyy-
nyllä, kädet owat ristissä, riitnalla pyhäin-
knwa. Alaosa ruumiista oit peitetty; ivai-
palla, jonka päällä oit paljon seppeleitä
sekä suuri risti ivalkoisista kamelioista, jotka
H"M. Keisariiina oit lähettänyt. Wuoteen
pääpuolikiii on runsaasti kukilla koristettit.
Keisari—wainajait kasinot oivat iiiiiitttu-
matta, meikein itiitikitin ititkkiiisi raiihalli-
sesti, aitioastaan kasinojen waaleudesta ja
elottomista käsistä näkee, että kuollut oit
edessä. Kaswoissa on paljott piettiä haa-
woja, suurempia oii molemmin pitoliit leti-
kaa ja ivaseiitiiiait silmän luotia.
Wuoteen jalkapäähätt oit laitettu alttari,
joiika luona oit useittt pappeja rukouksia
lukemassa. Niiden yiitpärillä seisoivat ptil-
welewat sotaherrat. Hnotteen seinät owat
koristetut wainajan lasten ja sukulaisten
kuwilla.
Murhantekijöistä oit monenlaisia uudem;
pia tietoja: wangitta mies ei ole tiitiieltii
Russakotv, ivaait niissakow eli Russakow,
ja oli oppilaana muorikoulussa johnit hän
otettiiit syyskuussa 1879 koitliiit entisen
kuratorin ruhtinas Wolchonst’in pitoitosa-
iialla, joka takasi hänen waltiolliseit "kel-
"wollisuuteitsa"; tiiutta ittetttteeit ivitodeii
joulukuusta saakka ei häii enään ole käynyt
opistosstt. Häiieti ulkomuotonsa satiotaati
olewan hywin ilkeä: pietti, jätitterä, lyhyt-
kaulaiiteit, kasivoiltaan häwytön. Tittkit-
kaessa oli hän hywin itsepäinen ja typerä,
wäliitt häwytön ja pilkallineti.
Pietarin kaupungissa kulkee kaikeitiitoisia
huhuja kotitarkastuksista ja iiseista wangit-
semisista. Mitttn tiinassa kerrotaati, että
Teleshuaja-kadulla Aleksander-:ltewskin kau-
pungin-osassa wangittiin ituori suitresti
epäluiiloii-alaiiteii mies. Häit ampui sisääti-
tiileivia polisititiehiä wastaan 7 reivoliveriii
laitkaiista, joistti yksi tappoikin polisiiiiiehen;
kahdeksannen laukauksen ampui hän ohititoi-
hiiisa ja kitoli kohta sett jälkeen. Siellä
löydettiin myös eräs nainen, joka wangit-
tiin.
Hiekoilla oit saatu iliiii kokonainen kapi-
tta-seiiriie, johoii kitttltiii 18 heitkeä. Siellä
sanotaan räjähdys—pomiiteja walttiistetuii.
Mttrhaaja 3)iyssakotvista kerrotaait että
hänellä, paitsi reivoliveria ja tikaria, oli
kowaa iiiyrkkyäkiit, jolla koettitappaa itsensä,
waikka siitä estettiin.
Toispäiiwäiiä liiydettiin iitaan-alainen
miina eli ruutisuoni, itiitt ivahiva, että se
woisi räjähytiää ilmaan kaikki ytitpärillä
oletvat rakennukset. Se oit Wähän Sado-
ivaja-kadun alla, aiwan lähellä Newsktä,
ja menee eräästä jttttsto-kattpasta paroni
:vietigdeii’iit kartanot! maakerroksesta. Tätä
kartanoa pidettiitt epäluulon alaisma, jti
pari päimää etinen tutki sitä kaupnngin-
tekitiko, iitittta mitään löytäiiiättä. Tito
kauppapuoti suljettiin tiitirha-päiitiäiiä ja
omistajat karkasiwat. Toispäiiväiiä tapah-
tiitteessa tutkimuksessa löydettiin, paitsi säh-
köpatteria ja johtolatikoja, iiiitltaa tynity-
reissä, laatikoissa ja sohivissa y. in. Katu
suljettiin ja sapöri-sotamiehet kaimoiivat
pois rttiitisttoiieit.
Murhatyön pääjohtajaiit kiititti-ottaiiti-
sesta iliitoittaa sisä-asiain ttiiitisteri seuraa-
maa: Tiistaina lähtiiiiät polisimiehet kello
4 aamulla santartni—utajitritt Reinlioldt’iit
ynnä joidenkuiden iiittideii johdolla erääseit
:illeksandervsteivskin kaitpuugiit-osassa ole-
ivaaii taloott Teleshnaja-kadiin ivarrella
kotitarkastusta pitättiääii niiden tietojen
johdosta, joita oli saatit ttiurhatyöii johdostti
pidettyjen tutkimuksien katitta. Kun oli
soitettu kelloa oivella, kuului tuieheii ääni
kysymiin: "keit siellä ?" .ikiin siiheit wastat-
tiin: "prokuratori ja pristawil" syntyi
useita minuutteja kestäivii ääiiettiiiiiyys.
Sitte soitettiiit kelloa owella uudestaan ja
hra Reinlioldt hitusi: "Awalkaa, tai oivi
murretaan atikil" jolloin huoneesta atiiitittt-
tiin owea kohti. Sitä paitse aitiiiiitttiiii
owea kohti wielä neljä laitkaiista Ei yksi-
kääii latikaits haawoittanut ketääti. .liitu-
deiinin laukauksen" jälkeen, jolla ampui
itsensä, atvasi owen eräs nuori nainen.
Täuiä osoitti itsemurhaajan sisääntulijoille
ja waroitti heitä menemästä sisähuoiieeseti,
jossa häit saitoi olcmait räjähdys-aineita.
Seii eitetnpää hän ei tahtonut sanoa.
Wiereisessä huoneessa löydettiinkin todella
kaksi laatikkoa, kuittinassakin wiisi naulaa
dynamiittia. Mies, joka oli itsensä aitipii-
iitit, oli iioin 30 tvitodeii ikäinett, lyhyt,
ivaatt ivaiikka ivartaloltaaii, ptiiiertaiva
täysi-parta ja tuuheat iviikset. Hättellä oli
tiusi puitaiiieit silkkipaita päällä. Luoti oli
sattuiiitt hänen wasempaan siliuäänsä ja
mennyt aitvojeii liipitse. Häiiestä ei ole
wielä saatit tietoa, kiika hän oli. Wasta
neljä päimää sitä eitiieii oli hän uinuttanut
taloon asuittaaii. Häiteii papereissatiii
löydettiin kollegi-assessorille Naivkij’lle an-
itettit passi.
Mntttama- titnti myöhemmiit tapahtui
stiinassa asuittiossa koetus, jonka uhriksi
kaksi polisiivirkaiiiiestä jotttiii. Sittenkun iii-
iitittäiii ammuttujen ruumiit oli wiety
pois ja odotettu iiaiiteii oli wangittu, jäi
herra Rienlioldt iituideit polisien kanssa
iiiaiiiittitittt asuittooit uudelleen huoiieeit-
tarkastusta tekemään, ja oli myöskin jo-
kaisella, joka tähän asitiitooit tahtoi tulla,
lupit sitä tehdä. Portttille asetettiin tiiutt-
taiiiia talonmahteja ja kartanolle sisäänkäytä-
iväii eteeit divoritikka.
Noitt kello 11 tuli eräs hywiin waat-
teisitt piiettit ituori mies taloott ja asttii
ylös portaita. Divoriiikttii kysymykseen,
mitä hän tahtoi, saitoi hän iiietieiväiisä
asitiitooit n:o 12, jossti hänen tuli saada
puhutella erästä kauppatitiestä Jivan Pet-
rowia Waikka divoriiikkti hänelle selitti,
ettii asunto n:o 12 oit asumaton, ei tuota
tuntematonta woitu estää portaita ylös-
ttoiiseiiiasta. Täuiäit jälkeen hän wangit-
tiiii ja wietiin hra Reinlioldtin luo. Hän
aittoi kysymyksiin kiertäiviä ivastaiiksia, ja
nyt ruwettiin häntä tutkittiaaii. Kun turkki
oli riistittit, weti hän taskustaan rewolwe-
rin ja ampui hra :lieiiilioldtia kohti, kiti-
teiikiii osaamatta; laitkaits haaivoitti sen-
täiiii iiitttitaiiiia iittiita. Waiigittii ei titit-
nustanut iititääit.
Hän on 2""; ivuodeit ikäiiieit ja rttitiitiil-
laait roteiva. Tutkittaessa löydettiin kir-
jeitii, jotka osoittiwat, että hänen oli yhty-
minen ttioit aitititittitii katissa
Kotiinaalta;
Hiiiiiiiikttiiiuin sanottiin. (anitii).
Amonaiseksi jiilistettit: kappalais-
wirka Leuipäälässä haettaiva 90 päiwän
kuluessa iittialiskuun 10 päiwän jälestä. –—
Seuraawat astitivat alla mainittuihin wir-
koihin tiilewait toukokuun 1 päiwänä:
kirkkoherra A. R. M. Crentlein Paiiition
kirkkoherraivirkaait; iit-pastori K. H. Ek-
liloin Leiiiuii; w.—pastori N. I. ?! l-
iitark Nousiaisten; w. t. kirkkoh, "3. H.
Wehmanen Ftiiviiitaaii; iv.—pastori,
maisteri I. A. 3. Forss åvierikarivian;
kappal. A. A. Hellsten tiuorehtveden
ja iit-past. A. litter Tenholaii kirkko-
herraivirkaaii; iti. t. kappal. I. Sehiiti;
berg Sääksuiäen kappalaismirkaati; iv.-
past. A. A. A. leege Kirkkotiutnmen;
kappal. J. Jits lius Kiskott; kappal.-
apitl. K. M. Er eitiits Degerliyn; iv. t.
kappal. K. A. Trolierg Dragsfjerdiit
ja ui. "t. kappal. Fr. N o r d g r e it Iepuait.
Seuraawat pappismiehet inäärättiiii tu-
leivitit totikokttitii 1 p:stä hoitaiitaait alla
mainittuja wirkoja: iv. t. kappal. J. G.
Heleii i ns kappalaisivirkaa !naantalissa
ja kirkkoherrakunnan kirkkoherrait kanssa
kappalaisivirkaa Meritnaskussa; Mietoisteu
iv. t. kappal. E. Gröttd ahl seit ohessa
hoitainaait kappalaismirkaa Myiiämäen
eiiiiiseurakunnassa; kirkkoh. N. I. Almark
paitse oittaa ivirkaaitsa Noiisiaisten kappa-
laisivirkaa; iv. t. kappal. O. Törtnälä
Kullaaii kappalaiswirkaa; kappal. Kourad
Helenins oiitait ivirkaitsa ohessa Sä-
kyläit kirkkoh wirkaa; iv. t. kappal. J. A.
Leiw o Puiikalaituiiien kappalaiswirkaa;
to. t. kappal. Daivid Sireiiius Kiikois-
teit kappalaiswirkaa! iv. t. kappal. H. H e r-
in o ii e "n !ljtessttkylän kapp-".ilaistvirkaa;
protti. Th. S t r a ii d b e r g paitse omaa
mirkaaitsa kappalaiseiiivirkaa Karjalla; pap-
pisitties J. Kr. Mittler Suappertunait
kappalaisivirkaa; kirkkoh. A. Utt er paitse
omaa tvirkaaiisa Tenholan kappalaisiinr-
F
e
kaa; iv. t. kirkkoherrti A. E. A h l-
s t e d t Keitiiöii kappalaisivirkaa; iv. t.
kirkkoh. K- H. L i n d f o r s Kaitkaait:
pään kirkkoh.wiirkaa; saariiattiiraii-apnlai-
iteit K. J. R o r d l u ii d tekeitiääit kirkkoh.
ivirkaa Närpiöllä ja iv. t. kirkkoh. B. W.
S a ii d e ll saariiaivirait apulaiseksi siellä;
iv. t. kirkkoh. M. Eleiiiiis pitäjän apti-
laiseitivirkaa Maalahdessa; kappalaiiieit F.
W i l l etti it s Brotnarivin kirkkoh wirkaa;
iv. t. kappal. W. R. Jitguian Bergiiii
kappalaisivirkaa; w" t. kappal. J. A Kerp-
pola ’sietäseinäjoen kappalaistvirkaa; Lii-
puan kirkkoherrait apulaiiieu I. G ranö
oleittaait kappalaiseit apitlaiseiia samassa
paikkaa paitse oittaa ivirkaatisa; kirkkoher-
ran apitlaiiieit I. Kajanen iv. t. pitä-
jän-apulaiseksi Lestijärwellä, kappalaisen
apiilaiiteii Jliitajoellti F. O. B l o"mq iv i st
oletiiaait seit ohessa kirkkoh. apitlaisena siellä;
kirkkoherran apiilaiiten ?! G. Snell-
inan oleiitaait kappalaiseii apulaisetta Jtt-
lasjärwellä; Eiirait pitäjätt apulainen K.
W. Wuorinen hoitaiitaait seit ohessa
kappalaiseitivirkaa Honkilahdella, proto. K.
P. Grönroos hoitaiitaaii paitse oittaa
ivirkaaitsa Leinpäälän kappalaiseittvirkaa;
iv. t. kappal. I. H a u iti o tt e it hoitaiiiaait
Perhoii kappalaiseitivirkaa; iv. t. kappalai-
nen P. A. C a r l ste d t Nuoivedeii kirkkoh.
apulaiseksi. –— "8 "pastori C. P. Carl-
li erg’in kiwiiloisiiiideti tähden inäärättiiit
Iitkooii iv. t. kappal. E E. Lundell
Hiittisten kappalaisen apitlaiseksi.
—— Rnkoushetki, joka wiime perjaiitaiita
ivietettiiit tuomiokirkossa Keisari-ivaitiajan
kuoleman johdasta, oli koottiiitt wäkcä
tvaiihatiit temppeliiiitiite aiivatt ahtaalle.
Kansa oli syivästi liikutuksissa ja kuunteli
hartaasti niitä iititistosaitoja, jotka suotueksi
lausui prowasti G. Dahllierg ja ruotsiksi
tiioiitiopromasti T. T. Renioall. Kirkonine-
iioti aikaini oliivat kaupungin kaikki puo-
dit sttljetitt ja muitakin yleisen sitriiit
iiterkkiä iiähtiiii
— Tiiritii käsiiiiöläislilidistykseii jäseiiet
olitvat kuteit S. T. kertoo, kokouksessaan t. k
16 p:nä, koskema yleisen sttoiitalaiseii teol-
listtiideii harjoittajien kokouksen toititeeii
panemista Tampereelle tulemaksi kesäksi,
yksimieliset seit tarpeellisuudesta ja myös-
kin sitä ivarteit walitusta paikasta. .ikui-
teitkiii pidättiwät itselleeii oikeuden saada
kokouksen mietittäwäksi ja päätettäiväksi
esittää iiiuiitatitia kysymyksiä, joiden tutil-
iitistaiitista ivarteit walittiin ivaliokitiita.
—— Yleiiieii kokotts siioinalaiseii sent-iiii
perustamista watten Waasassa pidettiin
t. k. 16 p. Suoiitalaifeu .stirjallisuuden seit-
rati 50—iviiotiseitii tititistojuhlapäiiväiiä.
—— skiiolliii. Toispäimänä kuoli Turussa
ivaltioagroiigiiii Heiiry Gilisou. Waiitaja
oli, kuten A. 11. kertoo, syntynyt Skot-
laittiissa iv. 1822, ja oit wuodesta 185;;
olliit waltioagronoiitina Sitotiiessa.
—— Mattarahejii. K. senati oit 2. p.
maalisk. ittyöutäityt Siioitieti Taloitsseurait
sihterille E. tjtötinbiickille 700 markanapu-
rahan saattaksensa häntä tilaisuuteen käydä
1881 ivitodeit teollisints-näyttelyssä Mosko-
ivassa.
—— Siiouiitlaisen Kirjtillisuuden Seiii-tin
perustajista owat elossa aittoastaaii seuraa-
wat: kaitsliaueutvos E. Löuiirot, piispa
R. B. Frosterits, ivitoriiteutvos G. LaurelI,
prosessori N. A. (8;yldi3ii, katiireri A. V.
Begelius ja tohtori B. S. Schildt.
"7– Lähetysl’nutaiia owat Helsinkiiit saa-
ptttteet kirkkoherrat A. F. Äkerliloin ja K.
E. Iäriieselt sekä tohtori A. H. K. Neontius,
joiden ott toititeiia hallitukselta aitoa," että
:noensuun neliluokkainen lyseo laajennettai-
siin täydelliseksi lyseoksi. (11. S.)
— Koitliil’otoiitsesta Ttiiupereella, joka
pidettiin wiime iitaaiiaiitaina, kertoo T. S.:
Tilaisuuteen oli saapunut lukuisasti sekä
kaupunkilaisia että iitaalaisia, itaisitikiit inel-
koiiteii joukko, mikä jo eititeit kokouksen
alkiia osoitti, että aikomus oit yleti tärkeä
paikkakutinan kaitsallisittieliselle wäestölle.
lkokottkseii tinttisi kuititallisiieiiivos Meur-
matt puheella, jossa htiotiiaittti eitsiit sitä
ikäivää, raskaasti sydäiitelle sattitivaa tapa-
usta, joka äskettäin oit saatu kuiilla Pie-
karista ja leiviää nyt nuolen nopeudella
ympäri koko siwistyneen iitaailiiiait. "Kun
isä iitakaa paareilla", satiot pithuja, "näyt-
tää titelkeiii mahdottomalta että poika tai-
taa silloiii jotaiit toiiuiiiiaait rhhtyä. Eii-
siiittitäiiieii ajatus olikitt, ettei kokouksesta
nyt tule mitään. Waati sitteiiititiit, suu-
rittiiitasttt häittiitästyksestä toiiiititttua, on
kniteitkin mähittäin makaantunut se iitieli,
ettii tämä ivuosikausia eläiiyt toiwo saate-
taan wihdoinkin jonkinlaiseen piiätökseeit.
.sinikki seit hywin tiedämme, että H. M.
.iteisari sitosi intialla kansan ivalistitsta, ja
Suomeu kansan kotilitjärjestelutä oit siiu-
ritiiiitaksi osaksi luettaiva jaloit wainajan
ansioksi. Woiiitme siis nyt puithassa ole-
ivan koitlitii perustaa ikuiseksi iitttistopat-
saaksi Häneii Majesteettinsa haudan päälle.’”
Alkupnheen pidettyäiisii esitti hra M. ko-
koitkseit pitheeiijohtajaksi kauppias F. Su-
tiielius’eii, joka siihen toiineett ei tahtonut
sitosttia, ja kokotts sitteit yksimielisesti iva-
litsi kunn-neuwos Meurtuan’iit. Sittenkuin
pitheeiijohtaja esitti tietojensa itiukaan Tain-
pereeti kotiliipitulian-historian, kysyi hän
olisiivatko paikalle saapuneet siitä mielestä,
että yksityinen lyseo kansalaisten ivapaeh-
toisilla uhrauksilla perustetaan eiisi syksynä
Taiupereelle, jollei hallitus myöitny anta-
iitaait waltiokoulita. Tähäii suostuttiin
iiiiitktiiit yksi mies: ei aittoakaatt kokouksen
jäseiiistä ivastustaitttt yritystä. Todistuk-
seksi, että oppilaitoksen perustatuista puo-
liistetaait hartaasti paikkakunnalla,dli tisea
yiitpäristiillä sijaitsema kitnta ivartistaiiut
kokoukseett ivaltakirjalla erityisiä hetikilöitä,
joilla kunnan iiiiiiessä oli oikeus edistää
asiata ja ioakitiittaa ivapaaehtoisteii lahjain
saannista koululle. Muutoiii oli ivaltakir-
joissa kouluhankkeen menestykseksi iitiiok-
kaita pitheita ja toitvotttksia, jotka eiwät
tarwitsisi häivetä julkisuutta, jos lehtemme
tila sitä iiiyöittäisi. Paitsi näitä edusti
tuttutautia seurakuittia jotkttt yksityiset heti-
kilöt, ja tie uiiitikään tvakituttiivat kiintaitisa
suosiota, ltiivateit aiiteellistakiii kannatusta.
Kuit edelliiieit kysymys näin tyydyttä-
ivästisiioritettiiii, heräsi luonnollisesti kes-
kustelun aineeksi oliko ajotina kottlua ivar-
teii saatu jo niin paljon waroja kokoon,
että seit atvaaminen yhdellä luokalla tule-
matta syksynä oii tyydyttäivästi tnrivattu
Silloin läpikäytiiit listat, joihiit rahain lah-
joittajat olitpat kirjoittaneet sitotiiiitiksensa
ja tie osoittiwat ihastuttamia johtopäätöksiä.
Listoilltt koottit ivarat tekiivät 9,976
iitarkkaa, kokouksen ajalla karttui 365 ja
hra A. !liijlierij Hämeettkyröstä lähetti
kokoukselle kirjeen, jossa lupasi antaa
500 ui:kaa. Konliiii tvarat itykyään teke-
ivät siis liki 11,000 markkaa, kun kttikki
listat eiwät, niiet, ole wielä takaisin saa-
pitiieet. Listoja ottiwat kokouksen päätet-
tyä useat maalaiskuntain jäseiiet, kootaksensa
itiillä apitrahoja koululle.
Jsäniuaallisen innon elähyttätitiseksi saa-
tiin kokousessa litkea koltiie sähkösanoinaa:
— Titrusta ja Helsingistä.
Warsittaifen kokotiseii päätettyä walittiin
kotilttjohtokttiita, jonka ettsimtiiäisenä ja
tärkeiiitpäitä tehtäivättä oit alaiitaistiiidessa
luwait pyyntö hallitukselta opiston atvaa-
miseksii eitsi syksynä. Iohtoknnttan jäseitiksi
tuliwat hrat kauppias G. Selin, teh-
tailija A. Somtner, kaitsakotilitii opet-
injll I- A- Pelkoiten, itiaaiiiviljelijät E.
Iohiinssou Pirkkalasta ja K. B.Palander
Leiitpäälästä, sekä ivarajäseitiksi hrat A.
Wuoriiiieit ja ’3. :liikala
, , " ,2
Hyynittäwana,
siesiikmut 1 p:stä htiyrätääii yksi huone ja kyöki
1 sekä, jos iiiiti halutaatt, talli ja ivaunuliiteri;
asunto sopLiva katiputtkikorieriksi, Jtäiiieit Pitkiikatu
N:o 34.
; — ,.,———"— ———-..— .— . —,——."
Turun Kirjapainon Osakeyhtiö 1881.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
