Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
talotidellinen wäkiluku. Wiidenwuoden tati-
lujen tniikaan wuodelta 1875 oli Turussa
satiotttiita ivuonna 22,018 hengen wäki-
lukti kirkonkirjoissa. Taulut wäkiliiwun
muutoksista wuosina 1876—1879 osoitta-
wat että kaupungilla yhteensä tänä-aikaini
syntyneideit ja sisääittnuuttaneiden eitetti-
myydeit katitta kuolleiden ja ulosmuutta-
neideit suhteen oit ollnt 2,12:; hengen tvä-
enlisäännys, jouka wuoksi kirkonkirjoissa
oleivaii wäestön wiioittta 1880 olisi pitä-
nyt olla 24,141. Eroitiis tämän lutviiit
ja seit wälillä, joiika iviieitlaskit aittoi tii-
lokseksi, on jotenkin iitelkoiiiett, ivallaitkiit
kun otetaatt huoitiioon, ettii kirkonkirjoissa
oleivaan iväestööti ei kuulu Wenäjän sota-
wiiki ja mtitit heitkilöt, jotka eiwät ole Siio-
inett kansalaisia. Täytyy sett iviioksi olet-
taa että Turun kaupunginkirkonkirjoihiit
otetaait ttoitt 1,500 heitkeä, joilla ei ole
asutitoa eikä kotia kaupungissa: – asiatilaita
joka kyllä seltviiiä tarkkaan ulosmuuttojen
kirjaaiiitterkitseiitisen tvaikeudesta, kun niitä
tapahttiii sangen usein ennen edelläkäypää
ilttioititsta, ja tnuiitainissa tapauksissa, esim.
kun ne tapahttiii Wenäjälle, eiwät edes
laiit ittiikaati tiiata entisett kotipaikkaoiketi-
dett iiteitettiiiiiistäkääit. Ohimeunen tiutis-
tutettakooit että saman seikaii itiiitikääii
woi havinata Helsingissä, jossa emunkelis-
lutherilaiiten seurakuitta wäenltiku- ja wäen-
luivtiitittiiiitostaulujeti inukaan tulee sutirem-
iitaksi, kuin iväeiilaskun miikaan.
Pysyäksemme kuitenkin yksittotitaisesti
tosiasiallisessa iväkiliiiviissa hitottiaaintiie
;."t"taellessa sen stitirnutta wuosina 1870
ja 1880 ettii Tiirun wäestö iväliseitä wuo-
sikyminenenä oit lisäätitynyt 3,174 heitaellä.
Eitsinmainittuna ivuonita oli kaupungissa
nimittiiin 19,793 asukasta. Kuiteukin ott
tässä huomattawa että Raunistiilan kylää
ja Niiiiimen inäkeä ei silloin otettu laskuun.
Ios ivähettnetääii asukasluku näissä kylissa,
sekit laiwain ja iveiteideii wäestö (wäenlasku
iviioniia 1870 tapahtui talwella) supistin!
kaupungin tväettlisääntiys ainoastaait 924
heukilöksi. Tämä wähäineti wäenlisäännys,
joka oit suhteeton asiiiiithuonetisten ja asu-
iiiahiiottetteii sainaait aikaan eneittyiteeseit
lukutiu, on kuiteiikiti toisaalta myöskin suu-
reitipi, kuin niiltä se itäetiiiäisesti tuntuu.
Se on ititiiittäiii melkoisesti riippiiivaiiieit
siitä ettii Turun kaupunkiin majoitettu
Wenäjän sotawäki sillä aikaa on tuntuipasti
wähennetty. Wuottita 1870 oli kaupuugin
kasarmeissa 1,284 henkeä, waan tvtiontta
1880 aittoastaatt 438, Jollei sotaiväkeä
oteta liikuit oit wäkiluku Turiiii kaupungin
alalla kumpaisenkin wäenlaskun wäliajalla
lisääntynyt 1,766 liengellä.
Äidinkielen suhteen jakantuitvat Tu-
rtiit kaupungin asukkaat seuraawasti:
iv. p. ii. p. Yhteeitsä. 0/t; koko
wäkilnivusta.
Suomi 5,620 6,489 12,109 52,70/",.
Ritotsii 4,116 5,347 9,463 41,20/".
SuomijaRuotsi 47 48 95 0""/".
Wenäjä 777 112 889 3„",–/".
Sakfa 56 51 107 0,".","/".
Tanska ja Norja 73 7 80 0,;"/""
Enalaiiti 44 26 70 0,;;"/".
—Puola,Lättijn"e. 11 1 12 —-
Franska — 2 2 –—
Jtalia 4 —–— 4 —-
Wiro 1 – 1 –
Kreikka 1 —- 1 —
Tataari 1 —" 1 — "
Juutaiais-Saksa 60 54 114 0,".—,"/0.
Kieliilmoittantatta 8 11 19 0""/".
Vhiccnfiin 10,81!i12,148 22,9437 100"-"
Wäenlaskussa 14 p:itä maaliskuuta 1870
jakautiiiwat asitkkaat äidiitkieleii iiiukaait
täten:
henkilukti 7"" iitäkilitwusta
Suoini 9,589 48","
Ruotsi 8,561 43";
Suomi ja
9iiiotsi . 10 —
Wenäjä 1,285 6",
Sitksii 7!; 0"
Muni 269 1".
Suomea puhuwan wäestöit "suhteellinen
lisiiiiutiimiiteti itiikyy päiiasi.tllisesti silitty-
iteett siitä ettii iitto kaksi ylläitiaiitiittita ky-
lää ivitoitiia litit; otettiin iiiiieulaskuun.
Niiissä kylissii oli 1,491 Suoinea, waan
ainoastaan 321 :liiiotsitt puhtimaa. :tiiuissa
kaupitti"tiittosissa oli suhde tuittpniseiikiit kie-
liriilttuän wälillä jotenkin t-.tsaiuett
Seui"itaitutsttt ttiikyy iiskoittosuliteet wäes-
tössä sekit kuiitka ne owat muuttuneet sitten
edellisen wäeiilaskuii:
hetiki-liiku
ivnotiita 1880 wiiona 1870.
.Lutherilaisia —" .21,80t1 18,2843,
Reformeerattuja ja
tniiita protestantilai- "
sia uskontunnustajia 71 33.
.lkreikkalaic–oikeaus- ;
koisia . . . . . 928 1,221.
Kreikkalais-eriuskoi-
fia . . . . . 10 5.
Roomalais- katholi-
keja . . . . . 37 172."
Iutitalaisia . . . 120 59.
Muhainettilaisia , 1 17.
Yhteensä 22,967 19,793.
Lutherilaiseen kirkkokiiiitaati kiiuliitiiatto-
main luku Tiirtisstt siis ei ole erittäiti iso.
Wnonna 1870 teki itiidett luku 8„;"/" ja
wuonna 1880 5, "7" koko wäkiliiiviista.
Wälieutyminen ott jo yllä ttiaitiitiitt kati-
punkiin majoitetun wenäläisen tvartiatväeit
iväheiiiiykseit katissa yhteydessä.
Kotiinaalta;
—– Kahdeksauuen yleiset! maanwiljelys-
kokouksen toittiikuuta oit kirjeessa, joka ott
lähetetty myöskin Atirait toimitukselle, ke-
hoittanut meitä lehdessilmine kattitattatiiaatt ja
elähyttätnääit yleisön halua tähän kokouk-
seett. Toimitus ott tietysti teketvä tämän
asiati puolesta, mitä seit ivoitiiat ja lehden
tila iiiyötää, ja painattaa siis nyt ensiksi-
kin seuraawan otteen ylläiiiaiiiitiista kir-
jeestä:
"Toiinikiinta pyytää myös saadakseitsa
huomauttaa siitä, ettii, niinkuin jo tietty oit,
tähän maauiviljelyskokoukseen tulee ulko-
maalta useampia utaaitwiljeliöitä kuin tnitä
edellisessä vuollut, ja sentähden otikiit wer-
rattaiii tärkeiimpi asia kuin intititoiit, että
itäyttelöt kaikkeitt kansaluokkien yhdistetyillä
woimilla saadaait sisiiltötisä puolesta ttiiit
eteiviksi, että tie ulkomaalaisille woiwat to-
distaa, että itiaattiviljelykseiitttie sekä sett
siivu-elinkeinot otvat hywällä katittalla ja
seuraatvat meidän aikamme edistystä tässä
yleisen wiljelyksen osassci, itiiiiktiiit myös
että meillä ei aittoastaaii isompain tilaiii
omistajat ole tämän hywiin kaitttaii edits-
tajia, waan että semmoisia löytyy talon;
poikainki syivissä ritveissä" Muistettawa
on iiiyöskiit, että Yleinen Riiotsiin Maan-
tviljelyskokoiis Malmö’ssä tapahtuu jtiiiri
ivähää eniten meidän kokoustamme ja siis
atttaivat aihetta wertauksiin, joidett pitäisi
oleman ineille niin edullisia kuin maanwil-
jelysolottitiie ja iväheiiitiiät waratittne myön-
täwät. Ja toittiikiitita puolestansa oit wa-
kuutettu siitä, että, jos waati jokaitteti Suo-
iiteit kaitsalaiiien pitää sett isäittuaallisena
welwollisuutenansa tvoittiieitsa takaa tvaikiit-
taa tämän asian hyiväksi, itiin tiiaamme
kunnialla ja tuletvaiseksi hyödyksi ivoi kes-
tää ivertauksia, jotka iituiitoiit woisiwat olla
titeille ansaitsematta alentaivaisia. Iottt
sisältäiväititniksi ja hyödylliseiiiiniksi ne tti-
letvat – ja se on hywin tiirkeii asia ——
myöskin oinille ttiaanmiehilleitinite, jotka tti-
lewat kokottkseeti, sieltä kotia ivieivät sekä
siten ympäri itiaata leivittätvät sietitettiii
iitaaiiitne pää-elittkeiuon yhä korkeanipaatt
edistykseeit".
— Ruumiiupoltio Tnurin tilalla Ktitis-
luodon kappelissa oit nyt olltit keräjäkiiti-
nan oikeuden tiitkittawana. ".Lapsensynttyt-
täjä, Aiigtista Wilhe.lmina Wahlgren, ko-
toisiti Ttirusta, tunnusti tilanomistajan,
kettraaliittajiiuri Frit,t Bureustautin katitta
syitnyttäiteensä lapsen taitiinikiiiin 2() p itä.
Synnyttämistä ioarten oli herra B. iiiie-
nyt hänen otitaan kaittiiiariiiisa ja sallinut
hänen laskea iitakaatitaatt omaan sänkyynsä.
Herra B:n ollessa wiereisessä huoneessa
synnytti häit täällii lapsen, joiika hiin tiiitsi
eläwän, ivaikkei se mitään ääntii aittaiiiit.
Kuinka. se sitteit oli kiiolltit, sitä hän ei
tietänyt, ivaatt seniittoisena se siiilytettiiit
kiitkettyiiii toisessa sängyssä aina 26 p"
tammikuuta, jolloin herra B. sett poltti
huoneen tulisijassa. Tiiinän tuuttiis-
titkseti, joiika todistajitt ja asianhaarat owat
itiiyttiiiieet todenmukaiseksi, omisti myöskin
herra B , paitse ett’ei hiin tiennyt lapsessa
olleen henkeä.
Syylliset tuomittiin molemmat yhdeksi
wuodeksi waitketiteeit, jota warten he jo
owat tuodut Ttiruii linttaan, ja asia me;
itee wielä holvioikeuden tutkittani-.tksi
—- §kansantajuisia luentoja maaseudulla
panee kausaiiwalistiisseurait haara—osäoto
Tuiiissa toititeeit p ii iisi iiistit a a ii a iita i-
it a" P ö y t y ä l l ii, .li ii y i" ii s s ii, M y-
nämä e s s ii, Liedossa ja P i i k k i ii s s ii
Luettto pidetään "liitiirässä k:lo 4 ja tuttissa
paikoissa k:lo 5 j. pp. :lirivoisaa papistoa
mainituissa seuduissa pyydetään näitä luen-
toja kirkossa ilmoittamaan.
-—— Tut-uu ja Poriu lääuiu l:seeu kul-
suulapiiriiii kuulumien asewelwollisten kut-
suutapäiwäl:
Kokotis- anun kaup. keskiw.20p.huht.k.9e.pp.
puikkii. Piikkiö
Kiiiislnoto
ilmiriita " 27 p" " "
liat-:tkerta
Turussa 933;?; ?
etit. seura: ;, ’ tiiorst.28p. ,
huonees-" "—uuhtu " "
" :lionsiaiuen
" ".Naaria
Paattinen
:ltaisio perj. 29 p. " "
:liaantal kaup.
s—a maasetit-nk.
:tieto lauant.30p. " "
Pertteli
.tiisko keskiw.4p. toukok. "
Siioinusjärwi l
"tiikala
S,Jjon Se.uwo ’titot-st. 5 p. " "
kauppa; Isllrunia -
lassa les; Pökniö ; ; -
kironiva. Ii-LIllbll peej" 6 p" " "
Löun- ? ? l!
beeguu Muurla "siunans 7 p. " "
luona. H;l!ikkö
:llitgclnieitii imauu" 9 p" " "
.lketuiö
Traassjerdi silisi. 10 p. „ „
!Westaitsjerdi
Paiuito keskitv.11p. " "
Laitila
.tiustawi Kmaau. 16 p" " "
Iniö
:llitiitiimiiki .. "
nurjala !mst’ 1" p" " "
Taitvassalo
Uiidessa- "liiettiin
"kaupun- Lentii keskiiv.18 p. " "
gissaWal" :li-.ikainen ;
lilIIäEII Pll-" Mietoitieu
tviljoit- Wehtuaa .;
gigfcl, Lotuinuu §tuot-ot. 19 p. " „
:stiiliiitiuta ;
i.a luotoseurat. perj. 20 p. " "
itusuu-no ;
Uiid k. kaups ;
N s:ti inaaseurak. iluuuut’ " p" " "
(ulmon .ikiseppo " " "
iiris-iii" HOU,siäri siasi. ; p. kefai. "
litssaottet- (niitinen ;
titjtttileskt" —"iinuwo keskity, 8 p. " "
M. Steni- "linttainen ;
l;0111’i11 :lititttättylii ; (
luona- "iiicrimastu iinoni 9 p" " "
Hatitmarlauti
Efköriö" " keskitv. 15 p, " "
"„ " , I-iitstromi
5"!nstronit- Mtu ;
I;71;1"(?3d- :llitiariaiihaild
" -. Jomala "
!3317:321- Lttnlatiti 3tuor5t’16p" " "
;. "" ; ttrltiiti
D, Liiide; §132113 (
lmuu;;";1;" .slitkari (perj. 17 p. " "
.Uuutkl äk" Saltwiiki l
soit ia a. Suuii
"wartio k
.tliiittlinki laitatit. 18p. " "
Brändö
1E-Jotttiniga
(S" .
— Ttirun säästöpattkki; Nykyisin kii-
liiiieella maaliskuulla oit pankkiin tuotu
talletuksia S.iit. 90,346: 22 sekä sellaisia
ulosotettu S.iii. 58,895: 67, siis ulosot-
tojen yli tehty talletuksia S.m. 31,450:
55. Wuodeii nyt kuluneetta eitsiiiiäiseitä
iteljäkseitteitii oit säästöpattktiin ttilltit tal;
letuksia S.iu. 121,53;2: 13 enemmän kiiiit
satiialla ajalla ou pankista ulosotettu. Sel-
ivästi osoittawa seikka tiiiitäkin, ettei paik-
kakiiiiitalla tätä itykyä rahanpuute wallitse.
— Hiidänalaisille Wenäjällä ott Uudeii-
kirkon Hakoisteit ja .siankolan lukukunnista
koottii yhteensä 18 ink 8() p., jotka jo
oivat jätetyt seurakunnan kirkkoherralle lii-
hetettäwiksi asiaiiotiiaiseeii paikkaan. :—"ierii-
yslistan saapi nähdä rahan kerääjäu S.
H. .Liiidqwist’iii luona.
Taloiikauppa. Neiti Wilheltuiiia
Blouilterg oit 1,800 iitarkalla ostanut l/"
osan talosta 9i:o 3 ensimäisen kaupungitt-
osaii 22 kortterissa. — Saniioitt oit kaup-
pias Ioh. Bloiti näittä piiiivittii 16,00"
markalla ostanut iini-.ikainestari "3. Man-
nerstriimiit perillisten oiiiistatitait tiiliteh-
taan .liatuttaan ituintiiella
Stiotnalaiseu kansantaimien liiettitoii
"S-
pitiiii ensi siititiuiitaiita k:lo 5 j. pp. maist.
3. C" Sararen. :itine ott: sii likiistii.
—- LLärisokeiideslit täkäläisett sitomalai-
sen lyseon oppilaissa on nisiisi. "3. C"
Sarareu tehnyt" tutkimuksia ja hawainnut,
ettii 81 oppilaasta 1 on wiheriä-sol’ea ja
koituella oit heikko !viittiieroitus-itieni.
— .låtiviiloisiiiis kaupungissit. :vientieellä
wiikolla sairas:i w a t s a- ja s u o l i k ö-
h ä ii 16 h., kiit"l’ktitiiiiiiii 2;; 1)„ ritt-
ta k ii h ii ii :isi h., ke ii h ko w i h oa 8
h., ja w i l ii t a ii t i a 24 h e ii te ä.
—— Tiiitiit siiottieiikieliseti yksityislyseon
johtokiiitiiait nuotituksen johdosta oit keis.
senati myöntänyt tässä opistossa palivele-
wille opettajille yhtäläiseii oikeuden wirka-
ivtiosien lukemiseen kuin waltiokoulujen opet-
tajilla oit (11. S.)
—— Kuollul. Assessori Porwooit tuotitio-
kapitulissa, prowasti A. F. B orenius
ktioli wiime siittiiiititaina 79 iviiodeit ikäi-
settä. Uutteralla ja ansiollisella työlläitsä
sekä opettajana Porwoon lukiossa että ylei-
sissä toitttissa, etenkin ivaltiopäiwäiniehenä,
oli wainaja woittanut kansalaistensa stitirta
kunnioitusta.
—–— Jlkeälä lväkiwaltaa. Ä. —P. kertoo,
ettii yöllä wasten eilispäiwää kalitie tiitt-
teittatoiita heitkeä täällä ajoi iswosikalla ko-
leerahautatistitaati lähelle, jossa he hyökkä-
siwät ajuripojan päälle, ottiwat hänen tvä-
hät rahattsa, koittiwat kuristaa hänen hih-
nalla ja jättiiviit hänen, pahasti lyötynä
ja weriseitä, iiiakaatitaatt hankeen, johon
he oliwat hänen tallanneet; itse ajoiwat he
takaisiti kaupunkiin ja jättiioät heivoseti
Birgeritikadulle. Rääkätyn pojatt tila kiiu-
liiii oleivan ivaarallitiett. Sittettiiiiin
tulleet tiedot kertoivat, että kolttie kasakkaa
tästä ilkityöstä oit paittti kiini.
—- Kii-kl’oheri-atiwaalissa Häineeuliiinassa
wiime sunnuntaitta sai Turun kappalaiiten
past. Liljefors äättiä 20 in. 76 petiitin
edestä, Ttirun kappalaiiteit past. Malin-
ström 198""ttt. 9t; p. ja Espoott kappalai-
iten past. Oller 1,349 tii. 93 petiitin edestä.
(11. S.)
—- uusikaupunki, htihtikutin 5 p. Wii-
me tuorstai oli meille Uusikaupiinkilaisille
itiitä päiwiä, joiden iittiisti ihtitistä setiraa
aina eläiiiän lopptiuii iisti, niitä kun ivanit
tvoi olla korkeiittaati pari koko ihtiiisijässä
ltiotiitoii jiirjestykseti mukaan; –— ja estä-
kööit Kaikkitvalta, ettei iiiikäiin itiuti järjes-
tys sitä koskaan saisi tuutittaa toisin! –
Kaikki iityytiiälät oliwat kaupungissamme
stiljetiit k:lo 11 —1; kouluilla oli lupa, ja
k:lo 11 ja 12 wälillä meidän hiljaisilla
kadiiillamme, joilla, iiiiitkniii pikkukaupun-
geissa aittakin, arkiopäiiviiiä harwoiit tiiih-
dääii siittreiiipaa wiikiliikettä, oikeiit tiil-
tvalta liikkui iiitistaait juhlapukuun puet-
tiia kansaa. .lkaikilla silloiit oli yhteinen
itiatkait perii: kirkko; itiiitta toiset waati
pääsiwät sisälle heti, toiset eiwät: nyt oli
miespuolen tviioro päästä etisiit, iiaisteit
wasta sitte, kiiti iiähtiiii, oliko tarpeeksi
tilaa heillekin. Kauptingin porwaristo ja
ttiiitit iitieiiiset asukkaat oliwat kutsutut te-
keittäätt uskollisuuden walait Siiotitett uii-
delle Suiiriruhtittaalle Aleksanteri IlI:lle
sekä Häiieii korkealle Periiitörtihtiitaallensa.
K:lo 12 saapui liiäititt herra maaherra seu-
ralaisiitettsa kirkkoott ja jottkiiit saitait lau-
stittiia ruotsin kielellä sekä wara lääninsih-
teri Satvaitder’iu luettua Aleksauteri 1lI:i’i
autaina hallituswakutitus sekit jiilistiis Suo-
iiieii Keitraalikuwernöörille, otettiin iiskol-
listiiideti wala etisin ruotsalaisilta ja sitte
myös siioittalaisilta. Sitä eittien oli tuaa-
herra raatihuoneella ottanut ivalait wirka-
uiiehistöltii, paisi telegrasiwirastolta, jonka
jäseitet sett oliwat tehneet jo edellispäiwättä.
Suurirtihtiiiaaiitttie täittäitpäiiväiselle
edusmiehelle, kreiivi Creiitz’ille piti kaupunki
sitte, ittaistraatiusa ja ioaltiitisittiesteitsä
edustamatta, k:lo 3 j. pp. alkawat jtihla-
päiniälliset, joissii alaitiaisiiudessa iitaljoja
esitettiiit ja raikkaiden hiirra-hiiiitojeti kai-
kuessa tyhjennettiin .storkeait Suitririihti-
nasparin onneksi"
Jiihlallineit, painanta ott hetki kansau
eliitiiässä, joiut hallitsia ja kansa keskettiiitsii
tekewät liitoii i-lla toistensa tiirwatta ja
tuketut itäiii yhdistettyiitä taitaaksensa rati-
hassa ja turmallisuudessa iitaansa ja siten
koko ihiniskuttnaitkiu parasta edistää. Sii-
diiiue syttiyydestä tunkee harras huokaus
.litt alilaati istuimen eteen, ettii "Tiiiit
liiton siunaisi ja tekisi seit hedelitiiiii kait-
tawaksi. li.
—" Taide- ja teollisuusnäytter Mos-
kowassa on ittiiiirättii lykiittiiwäksi
tulew aati wuoteen 1882. Tästä sutis-
tii lakkautetaan toistinseksi kaikki näyttely-
kalujeit liihetys ällio":;koivaan.
Tiitä lykkiii,istä kituliimat tvaatineeii useiin-
iitat iiiiytteillepaiiiint :lliiwkoivasta ja Pie-
tarista, aineellen että itätiitely tulisi; iiiiiit
lewottoiiitttia aitana huonosti nieuestttiiiiiiiit,
niittiinkin kiin ei itiitiiiiit itleisiii jtilil-.tlliisutik-
sitt saataisi’ pitää iiliiettdessä ttiiiitteliiii lundsit"
"liittotiu-.i 882 tast-.tiitiittee tuntis keisarit!
kruunaus :tiiosktuiiassa. (11" S.)
Ltleiiäjiitt ketistilaiit. .niiten 531. ?.
kertoo on Suoineu titeriliikkeett edi;:;tiiutiseksi
taftituli-"5 tto":;tetlu siitä, että Weitiijiitt kon-
siiliwirastvihin iilkottiaait salaatissa asetet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
