Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tettawaksi tämän wuoden kultiessa, nimittäin:
Uudenmaan läänissä 765,000 kannua, Tu-
run ja Porin 855,000, Hämeenlinnan
460,000, Wiipurin 169,000 Mikkelin
450,000, Kuopion 60,000. Waasan 325,000
ja Oulutt läättissä 115,000 eli yhteensä
3,199,000 kannua.
—— Turttn kaupungin mallitusmiehet
päättiwät wiime kokouksessaan tämän kituti
14 p:nä, että rahatoimikamarin ehdoitus
"Pikku Pukin" wuokraamisesta yksityisille
oli hylättäwä ja saari tästälähinkin pidet-
täwä kaupungin kaikille asujamille käytet-
täwänä. Eiisi kesäksi oli sen rawintola
annettawa arennille etiimtttäti tarjoowalle,
mutta tulematta talwetta oli saareti patie-
mitien uuteeti kutitoon — siihen sttuiitaati
kuin mekin n:ossa 12 ehdoititiittte — aloi-
tettawa. Tarpeellisista korjauksista oli ra-
hatoitnikatnarin tekeminen tiusi ehdoitus.
—— Samassa kokottksessa päätettiin, että
kaupungin molemmat waakatnestarittwirat,
joiden wiittieiset haltijat J. Mannerström
ja C. I. Bertistedt kiittipikin äskettäin oli-
wat kuolleet, wastedes yhdistettäisiiti ja
palkaksi ttiäärättiin 4000 markkaa" Täteti
säästyy kaupungin kassalle 1,800 tttarkkaa
wuodessa. —— Kaupungin kaikkien lääkärien
ehdoituksesta asetettawia kiertäwiä sairaatt-
hoitajia warteti tnyönttettiin wiiden wuo-
den kuluessa maksettawaksi 16,000 ttiark-
kaa ja tväliaikaiselle työhuoneelle anttettiitt
5000 markkaa tiliä wastaan käytettäwiksi
— kumpikin siitnttia anniskelu-yhtiön ra-
hamaroista.
— Turttti 8:teen yleiseen maanwilje-
lyskokoukseen ettsi kesättä saawat ttäytteelle
panijat maksuttomasti kuljettaa eläiiniä ja
näyttelyesiiteitä muiden innassa seuraawilla
laiwoilla: höyrylaiwoilla "Porthan, Aura,
Ilma, Leimu, Aino, iystad, Björnehorg
ja Salo. Näyttelyesineet owat tässä ta-
pauksessa lähetettäwät eniten eloktitin 21
päimää kokoukseett. (S. T.)
Kansantajuisen luennon suonten kie-
lellä pitää ettsi pyhättä k:lo 5 j. pp. ta-
wallisessa paikassa rehtori A. Helander.
Aine: weljeskansasta Suotnetilahden etelä-
rantialla. Tämä oit wiimeinen luento
tänä kewäätiä.
— .stitvttloisutts kaupungissa. Metineellä
wiikolla sairasti: watsa- ja suoliköhää 12
henkeä, kurkkuköhää 11 h., ritttaköhää 23
h., keuhkowihoa 10 h. ja wilutautia 22 h.
— Jjäkäs parikunta wihittiiti awioliit-
toott pari wiikkoa sitte Uudella kirkolla, yläit
ja morsiamen ijät kun yhteenlaskettuina sa-
notaan tehneeti likemmin 150, kuitt 100
wuotta.
– IIaantalista Huhtik. 13 p. 1881.
Tästä pikkukaupungista ei ole wielä Au-
rassa ollut aitioatakaan kirjoitusta; ja syy-
nä siiheti ttiahtaa olla se, että me etuine
huoli mitille iltnoittaa mitään kaupunkimtne
oloista, yhtä wähän kuin huolianne siitä
mitä muualla tnaailittassa tapahtuu. Me
olemmekin, waikka asutntne aittoasti 16 we-
näjätt wirstaa Turusta, jääneet aiwan ta-
kapajulle ajan riennoista. "Naantalista
aikaa saa", sanoo tutinettu sananlasku; ja
aika on todellakin täällä hywin huonossa
hinnassa; sentähden itte annamtnekiit sen
mennä aika lailla eteenpäin, siksi me kum-
mastuksella ja hämmästyksellä huottiaamnie,
että se on jättänyt itieidät kauas taaksettsa
ja rientänyt siwuitsetnine. Niin on meillä
keskiajasta wielä jälellä se tapa, että jokai-
sella talolla tahi oikeastaan tontilla on tii-
mensä, jolla myös usein talott omistajaa
nimitetään, aiwan kuin maalla, silloittkin
kun hänellä ott oma stikunitni. Muutamat
näistä ttimistä owat kyllä sopiwia, esim.
Ojala, Mattila; toiset taas otvat hywin
kummallisia, esim. Spanski, Hatidelus j.
n. e., inuutattiat owat latinaisiakin, esim.
Filius, Antonius. ——
Keskiajasta itiitistuttaa myös se, että suu-
rella osalla kaupunkilaisista, niilläkin, joilta
sopisi waatia paretnpaa ymmärrystä, on se
ajatus, että Suotnen kieli ja kirjallisuus ott
jotakin, joka ei etisinkään heitä koske. -Pel-
kääpä joku, että ttiistä, jotka suomalaisuu-
den asiata ajawat, wielä taitaa tulla nihi-
listejäkin.
Yhdessä asiassa oletnme sentähden seu-
ranneetaikaaitiiiie, nitn. miina-asiassa. Kau-
pungin wieressä olewa wiittapolttitno wal-
mistaa wuosittain tuhansia katiniija ttiota
turmiollista juomaa, ja nykyään on niiden
kapakkain lisäksi, joita jo on koko joukko
täällä, tullut yksi noista uusimman ajan
armeliaisuuslaitoksista, jotka sanotaan wii-
nanmyymis- osake" yhtiöiksi ja joiden tar-
koitus sääntöjen sanojen ttiukaan on "wä-
hentää wiinan ylenmääräistä juomista"
Tarkoitus on hywä, mutta pahasti pelkään,
ett’ei sitä sillä lailla saawuteta. ——
On meillä kuitenkin toisellaisiakin siwis-
tyksen wälikappaleita, kuin edellä mainitut.
Laiitakirjasto, yhteinen kauputtgille ja maa-
seurakunnalle, on ollut pari wuotta wai-
kuttamasfa. Sitä on ylläpidetty osaksi
tnaaseiirakunnan antamalla raha-awulla,
osaksi yksityisten lahjoilla. Sen suosijoista
ja kannattajista tnaitiittakoon erittäin kaup-
pias O. Marjanen, meidän kolmesta kaup-
patniehestä etewitt. ——
Kirjoja on ruwettit yhä suuremmalla ha-
lulla lukemaan. Sanomalehtiäkin ltietaati,
waikk’ ei kowitt suuressa määrässä. "Au-
raa”” tulee tänne tietääkseni 6 kappaletta.
Luultawasti se saisi enetnttiätikin tilaajoita,
jos se ilmestyisi useampia kertoja wiikossa,
ttiinktiin se toiwottawasti tulewan witodeti
alustas tulee. Lehden ilmestyspäiwä on
myös meille sopiinatoti. Täiitte tulee ni-
ttiittäin posti Tiirusta perjantai aatttuna, ——
ettitnekä siis silloin wielä tuoi saadit Auraa,
entienkuitt wasta tiistaina, jolloin posti
taas tulee tänne Turusta; se on siis sil-
loitt jo hywin wanha. —
Läänin Herra Kuwernööri käwi wiime
lattantaina ottatnassa uskollisuuden malaa
ensin raastamassa kaupungin wirkaitiiehiltä,
sitteti kirkossa kaupungin tuitilta miehen
puolisilta jäseniltä. Muutamat kaupunki-
laiset söimät sitteti päiwälliset herra Ku-
tvernöörin kanssa rawintolassa.
Olkoon siinä nyt täksi kerraksi Naanta-
lin uutisia. W.
— uudenkaupungin maaseurakuntalaiset
pitimät wiime lauwatttaina kutitakokotiksen
kansakoulun perustattiisesta ttiainittuun kutt-
taati. Kuntalaiset oliwatkin :tiiti kansa-
koulttn hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta
wakuutetut, että ktikin tahtoi sett perustaa
otttait peltonsa aidan taka; mutta kun tä-
tnä oli mahdotonta, niin ei tuuttiasta tällä
kertaa woinut tulla ttiitääti, waati lykättiin
asian ratkaiseminen wielä tvttosi edemmäksi.
Kutita on kuitenkin enemmän kypsi kansa-
koultta käyttämään, kuin ttioni intin ttiaati-
ktinta, jolla jo on kattsakoitlti. Sitä todistaa
sekin seikka, että maaseurakuntalaisia, erit-
täinkiti Wuohensaaren ja Oksalanpään ky-
listä, on tnelkein joka wuosi miltei Uudett-
kaupungin sunnuntaikoulun perustamisesta
asti käynyt oppilaina mainitussa koulussa,
pitättiättä sitä ttiinäkäätt että heidän näiden
parin oppitunnin tähden ott ollut iioiti 4";
penikitlnian itiatka käweltäwä edestakaisin,
ja juuri itätttät oppilaat owatkiti käytieet
koulua paljo säännölliseitimin, kuiti moni,
jolla koulu ott kotonurkassa ollut. Myös
liudeukaupungin alialkeiskoulussa käwi ai-
kanansa maaseurakuntalaisia ja itykyääit käy
niitä Utidenkaupungin kattsakoulussa, waikka
lukukaus-maksu heille ott 15 tnk. Toitvot-
tawa sentähden on, että kunnan jäsenet,
siksi kun taas ottawat koulu-asian keskus-
teltawaksi, owat ehtineet huomata, että yh-
teinen paras myös on yksityisen paras ja
siis rakentamat kirkon keskelle kylää "
K.
– Merimasktista kerrotaan, että siellä
wiime ttiaaliskutiti 24 p. kaksi poikaa tap-
peli keskenätisä sillä surullisella seurauksella,
että toinen heistä heitti hetikensä. Ei kii-
kaan sitä nähnyt; wasta ttinutatttia päiwiä
jälestäpäitt löydettiin murhatun ruumis
lutnett alta, johon toitien oli kätkenyt sett.
Murhaajaa ruwettiin epäileniään ja saatiin-
kin wiimein tunnustamaan kauhean rikok-
sensa, josta hän nyt odottaa rangaistusta.
Hän ei ole wielä täyttänyt 15 wuotta;
toineit, hänen uhrinsa, oli 13 w. wanha.
–— Sen osuuden lunastamisesta Niilii-
ntäeu — Pietarin rautatiessä, joka nykyään
ott Wenäjätt waltiowarastoit ottiatia, anne-
taan ensi waltiopäiwille keis. esitys. .sluten
tietty atitiettiitt Wenäjätt waltiowarastosta
tiiaitiituii ratttatieti rakentamiseen 10 ttiil-
jonaa markkaa.
Muutoksia Kansakoulu-asetuksessa.
Arm. julistukseti kautta, ott Keis. Majesteeti
nähtiyt hywäksi ntäärätä, että 118 ja 129
§ arin. asetuksessa kattsakotiltitoittiesta Stio-
itten Suuriruhtinanmaasstt pitää ttinutetta-
man muutamissa kohdin toisin kuulumiksi,
niniittäin seuraawalla tawalla:
118 §:ssä: Loppulause: "mutta jos sa-
nottujen oppilasten luku, sittenkuin koulu
on waikutuksensa alkanut, alenee wiideksi-
toista tahi sitä wähemitiäksi, olkoon Ylihal-
lituksen mallassa asianhaarain mukaan tut-
kia ja määrätä, onko palkka-apu edelleenkin
maksettawa waiko lakkautettawa, jossa jäl-
kimmäisessä tapauksessa Ylihallituksen tulee
asianlaidasta Keis. Senatin Talous-Osas-
tolle ilmoitus tehdä".
129 §. "Opettajaksi ja opettajattareksi
saa koulunjohtokunta, soweliaimmaksi näky-
wällä tawalla, kutsua tawoiltansa nuhteet-
toman hengen, jolla, sen opin ja koketnitk-
sen ohessa, jota wiran oikea toimittaminen
waatii, on ttuorison ohjaamiseen sopima
mieletilaatu. Kansakouluun ttiaalla, joka
ttauttii rahatttnääräystä yleisistä waroista,
otettakoon wakinaiseksi opettajaksi tahi opet-"
tajattareksi ainoastaan se, joka on läpikäy-
ttyt kansakotiluu opettaja" tahi opettajatar-
settiinarin, taikka myöskin ynnä todistus-
kirjan kanssa asianottiaisesti hyiväksytyistä,
seminarin opettajakunnan edessä suorite-
tuista opitittäytteistä kaikissa täydellisen
seminarin kurssiin kuulutuissa aineissa esiin-
tuo seminarin johtajan antamait todistuk-
sen siitä, että hänellä on tarpeellineii taito
kattsakoultiti hoitamiseen, osoitettti täytetty-
jen harjoitusten tahi suoritettujen näyteit-
tett katitta seminarin tnallikottlussatt.
-— Tiirkeä uutinen. Luotettaivalta ta-
holta kertoo W. T. kuulleetisa, että tnajoi-
tuskysymys ott nyt lopullisesti ratkaistu
sitett, että Wettäjäii krtiuttu wastedes tulee
tnaksattiaatt majoitusmaksut Suotnessa ma-
joitetusta sotawäestä. Ainoastaan läpikiil-
ketoista sotajoukoista kasakoista, tykit-komen-
tietitista tipsereista sekä sota-oikeustoista
suorittamat kunnat majoitus-maksut.
—— Porin suomalaisen yksityislyseon joh-
taja ilmoittaa, että kouluun otetaan utisia
opinlaita ettsittitnäiseett, toiseen ja, tulematta
wuonna perttstettawaan, kolmanteenkin luok-
kaan.
— Sanomaleltti "Ahtilt on kuollut ja
sen tilaajat saawat takaisitt kolttie neljän-
nestä tilaushinttasta.
—— Seurattawa esimerkki. Waraagro-
tiomi Waasan läänissä ott Seinäjoen seu-
rakttttnassa, jossa hän asutttonsa on otta-
tiut, useampina pyhä-iltoiita pitänyt kansa-
koulutilalla luentoja maanwiljelyksen tär-
keimmissä opintohaaroissa. Luennot, jotka
owat kestäneet toistakiti tuittia, on stitirella
itiieltytnykfellä otettit wastaan, joka siitäkin
tiäkyy, että keskimäärin noin 30 tilan-oittis-
tajaa ott niissä ollut saapuwilla. Nyt kesän
tullessa täytyy ne kai lakkauttaa, waati
tulewana talwena ott toiwottawa että niitä
pitkitetään. Seinäjoen ukot! Käyttäkäät
hywäksetitie tie opetukset ja tieuwot, jotka
näissä luennoissa saatteet olette itiin saatte
nähdä knittka wiljamat mainionne yhä wil-
jawammiksi tulemat. (11. S.)
—— Jgttatei Worttanen, se kuuluisa met-
säitties Korpiselän pitäjästä Wiiptirin lää-
nissä, joka hallitukseti pyynnöstä wiime
syksynä kahden poikansa jakoiriettsa kaussa
lähti Länsi-Suomeen susia ja ilweksiä aja-
maan, käwi toispäiwänä täällä kotimatkal-
latisa. Se Wornanett, josta sanomalehdissä
äskettäitt kerrottiiti, että hän kotimatkallaan
oli Lappeenranitan setiduilla kolme sutta
tappaitut, ei ollutkaatt tämä Ignatei Wor-
tiatieii, waati eräs hänen sukulaisiaan,
joka oittitt ehdoin oli petoja pyytätuässä
kulkettut.
Jgnatei Wornattett ja hänen poikansa
owat tällä matkallansa Länsi-Suomessa
tappaneet yhteensä ka ksi k y ttt ttt e ti t ä k o l-
itte ilwestä, ttimittäin ts.syhäiiiaassa 9,
Rauttian seurakutittassa 5, Laitilassa 4,
Mytiämäessä 3 ja Eurajoella. 2. §heitä
kohtasi kuitenkin se paha otitti, ettii tuoleitt-
iitat koirat, jittiri kun paras pyyntiaika
oli käsissä, helmikuulla jouttiiwat eräätt
talollisen ulospanemani myrkkyjen uhriksi.
Koirien wirkaa oliwat sittemmin pojat saa-
neet toiitiittaa, ja waikka nämä kyllä reip-
paasti tehtäwänsä tekiwät, petojen jälkiä
hiihtäett, eiwät tie kiiitettkaan koirille toeraja
wetäneet. "Ios eiwät koiratti olisi kuolleet",
walitti ukko Wornanen, "ttiiti kylläpä "Län-
si-Stiomalaiset muistaisiwat Wornasten
siellä käyneen".
Runsaan rahasaaliin ttiiewät Wornaset
sittenkin kotiansa tältä matkaltaan. Wal-
tiolta saawat he "200 markkaa jokaiselta
päältä, eli yhteensä 4,600 markkaa, ja li-
säksi 300 markkaa matkarahaa. Kuntieti
suoritettatvia tapporahoja on heille maksettu
Laitilasta 400 ttiarkkaa, Myitätttäestä 150
ja Eurajoelta 12t") markkaa; Rautttan sett-
raktitinasta ja Pyhäittaasta maksettawat
tapporahat oiotit wielä suorittamatta, ja
8!kyljilttiaalaiset kuuluivatkin wertikkeita tve-
täwän, wäittäen että "ulkolaisille ei tappo-
rahoja titaksetakaan", jotka joutuwat werruk-
keet eiwät kuiteukaan atittatie. Jos siis
otaksumme, että näistä kahdesta kuittiasia
(tapporaha Pyhämaassa on 70 markkaa
päältä) tulee yhteensä 880 tnarkkaa, niin
tulewat Wornaset saamaan talwiwaiwols-
taati kaikkiaan 6,450 tnarkkaa.
Wornasten makuutuksen ttiukaan ei Länsi-
Suoitiessa susia olekkaan, pelkkiä ilmeksiä
waan; yhden ainoan suden jäljet oliwat
he nähtteet ennen jotiltia. Myrkyti ulos-
panemista katsowat he aiwan turhaksi pyyn-
ti-tawaksi (11. S.)
Weljenttiurhasta Kangaslatttttiella
antaa H. D. seuraamia likempiä tietoja:
."Kappalaineti Oskar Waldetitar Hofströtn,
joka" murhasi weljetisä, on aina ollut hou-
rekitwa ja pitkäti ajati sairaatta ja sureile-
watia. "Puoli wuotta takaperiti oli hänen
päähäniä iskenyt se ajatus, että hänen ra-
kastettu weljensä ei tulisi atttttaaksi, ellei
hän kohta kuolisi. Hän päätti siis tappaa
hänet. Sitä warten läksi hän kotoa Ji-
salmelta Kangaslamttielle ja teetti Kuopi-
ossa eräällä sorwarilla ntiijan, jonka hän
otti kapfäkkiinsä.
Perjantai-iltana tuli hän weljen taloon.
Heidän wälitisä oli ystäwällinen niinkuin
!veljesten aittakin. Laitatitai-aamuna, kun
uteli istui kirjoituspöydän ääressä, otti hän
toisen huomaamatta ttitijan esille ja iski
sillä weljeääntakaraiwoon. Arndt-weli lensi
paikalla tainnoksiin, jonka jälkeen hän wielä
löi useampia kertoja, ollakseen wakutitettu
weljen kuolemasta. Sen perästä tneni
itturhaaja saliitt ja kertoi kälylle, ttiinkä
hän oli tehnyt, sanoen: "Arttdt on nyt
autuas”.
Täällä watikeudessa on Hofströttt lewol-
litieu, ott warmasti wakuutetttt siitä, että
tämä on Juttialalle otollinen työ, waikk’ei
ihmisille.
Tietoja Pietarista.
Waugitsemisesta Furstadskaja-
kadulla kertoo "Russ Corresp.” : Wiiitie
sunnuntaitta kello 4 aatnulla wangittiin
kokonainen seura kapittallisia eräässä talossa
Furstadskajakadun warrella. Sotawäki oli
piirittättyt taloti, tiiutta kuitenkin onnistui
useille watigituille wäkiwallalla tunkeutua
läwitse, sillä polisi ei ollut ryhtynyt riittä-
wiiti warotoiittiin. Huotteessa löydettiin
20 naulaa dyttatnitia. Oikeus-palatsissa,
jonka taka-huoneissa keisarin-ttiurhasta tuo-
ttiitut pidettiin wattkina, tawattiiti kello 9
aatnulla kaksi henkeä, mies ja waimo, jotka
oliwat remolwereilla ja tikareilla warustetut,
ja he wangittiin aiwan sisäänkäytäwäti lä-
hellä.
Keisarin kesä-asunto. "R. C."
tietää, että keisari ei ai’o, niitikuin enneii,
asua kesällä Tsarskoje-Selossa, waati wiet-
tää tämän wiioden-ajan lähellä Lugaa,
jossit sitä wartett on ostettti huwilintia.
Wartija-sotaniiehet, jotka keisari-
mainajan hatidalla toimittiwat mahtipal-
toelttsta, sekä kaikki, jotka keisarin ruumista
kirkkoott mietäissä seisoiwat rintamassa,
owat saaneet ruplatt mieheen. Wahtipal-
welusta Anitshkotvan palatsissa toiittittawat
wielä Pawlowan hetikituartija-ryktiientin
kottippattiat. Se ktinttiahetikiwartija-joitkko,
josta ennen olettttue ttiainintieet, sijoitetaan
myös Attitshkowati palatsiin, koskit sett lä-
heisyydessä ei ole kasarttiia, josta tarpeen
tullessa woitaisiin apua saada. .skunnia-
wartion jäsenille tnyönnetään siittria ettija.
Kapinallisten wehkeistä Kio-
wassa kirjoitetaan sieltä erääsen wenäläi-
seeti lehteen: Maaliskuun 14 p:stä saakka
ilmaantuu täällä .ikiomassa melkein joka
päiwä julistuksia, milloin "Etelä-Ltsetiäjätt
työmäett liitolta", milloin "Setnlja iWol-
jan salaiselta weljeskunnalta". Iulistusten
sisältö ott terroristien kaaman mukainen
ja ttiitä painetaan luultawasti suurissa
itiäärissä, koskit niitä oit lewitetty talon-
poikaiseen katisaatt stiotvatt, Wolhynian,
Tshernigowan ja Podolian kuwernettietiteis-
sa. .ikioman oppilaitoksiinkin tulee sellaisia
postissit ja kaupungissa lewitetäätt niitä
kaikilla mahdollisilla keinoilla, leipäitt sisällä
j. ti. e. Otipa ttiitä tawattti kiitinitettyttä
nukkuneitten wahtisotattiiestett selkäänkin.
Tähän saakka ei ole aittoatakaait näiden
julistusten lewittäjöistä saatu kiitiiti.
Oikeudenkäynnistä keisarin
murhaajia toastaaii kertoo ":ltuss.
Corresp,": Wiimeittett istunto tässä ju-
tussa aloitettiin kello 1/;11 lauantaina.
Siili oli tungokseen asti täytittä. Läsnä-
olemien ylhäistett hettkilöideti joukossa oli
Oldenburgin prinssi, sotaministeri Miljutiti,
kreiwi Barantsoff, ynnä ttiuita. Oikeus-
itiiuisteri asettui tuomarien taakse. Salii:t
astuessaan pudistiwat 6 syytettyä toistensa
käsiä ja istuiwat paikoilletisa. Pöytä, jossa
oli todistuskappaleet, wietiin pois. Kun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
