Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
esimies oli julistanut asianajajain puheet
lnwallisiksi, aloitti prokuratori Murawjew
syytöspuheeusa, joka kesti 7 tuntia, 3:lla
lyhyellä keskeytyksellä, kello 5:een ja 40 tttin.
iltapäiwällä. Puhe oli erinomainen suu-
ren arwollisuutensa, asiallisuutensa ja sytj-
töskohtain taitawan yhdistyksen puolesta.
Sen tarkoitus ei ollut ainoastaan osoit-
taa syytettyjen rikoksellisuutta, waan myös
selwittää tuomareille, että joka kohta syy-
töksessä oli täydellisesti toteen-näytetty.
Puhe pidettiin yksinkertaisesti, lewollisesti,
ilmatt wähintäkään innostusta tai huomion
herätyksen haltta. Se alkoi loistawalla
esipuheella, jossa syyttäjä antoi kuwan ta-
pauksesta 13 p. tnaaliskuuta, selitti itse
rikoksett laadun, syytettyjen ja heidän puo-
lueensa opittkappateet. Lopuksi seurasi yleis-
katsaus ja sitten teki syyttäjä kysymyksen:
mitä on tuo Wenäjälle tuotu sosialinen
kysytnys saanut toimeen? Se on synnyt-
tänyt lewottotttuuksia, estänyt parannuksia,
fyössyt turtttioon suttrett joukott nuorisoa.
Mitä owat terroristit (hirmttpuolue) wai-
kuttaneet? He owat walmistaneet tnuuta-
mia räjähdysmiinoja ja tehneet tttuutamia
murhia. Sitten waati syyttäjä santaa ran-
gaistusta kaikille syytetyille, nitttittäitt kuo-
lemanrangaistusta ja osoitti lopuksi kansan
uskollisuutta hallitsija-sukua kohtaan, jota
eiwät tttitkään yllytykset ole saatteet horju-
maan.
Syytetyt kttunteliwat puhetta lewollisesti.
Sheljabow ja Kibaltshitslt tekiwät muuta-
mia muistoonpanoja, Perowska oli yhtä
kalpea, lewollinen ja kylmä kuin ennen;
Mihailow ttäytti hajatnieliseltä, nähtäwästi
oli puheessa paljon mitä hän ei ytnmärtä-
nyt. Sitten attttettiitt sauanwuoro ptto-
lustajoille, jotka pyysiwät 1½ tutttia was-
tataksettsa syytökseen. Sitten puhttiwat
kaikki wiisi puolustajaa syytettyjen puolesta
ja koettiwat, niittkttitt asiatt laatu maatiikin,
etsiä helpoittawia asianhaaroja tvähentääk-
settsä syytettyjen rikoksellisuutta. Puolus-
tus oli, niinkuin luonnollista, kun syytetyt
olitpat tunnustaneet syyllisyytettsä, melkoi-
sesti heikompi kttin syyttäjäu puhe.
Kello 8 ja 5;; tttiy. alkoi Sheljabow
puolttstttspttheensa, jota presidentti monta
kertaa keskeytti. Puhe kesti melkein koko-
naisett tunnin, jottka jälkeen wiimeinen
sananwttoro annettiin syytetyille, ja k:lo
10 ja 20 min. keskeytettiin istuttto puoleksi
tttnttiksi. Kello ½2 luki oikeus teketnänsä
24 kysytttystä syytettyjen syyllisyydestä
Kutt ei prokuratori eikä puolustajat tehneet
ttiitä wastaan mitään tnuistutusta, lähti
oikeusto salista neuwottelemaan. .skello 3
julistettiin lattsuttto, jottka luetttta proku-
ratori Murawjew teki tttuutatnia loppii-
tnttisttttttksia rangaistusmäärästä. Syytet-
tyjen adwokatit tekiwät tnyös tuttutautia
tnuistutttksia, jottka jälkeen oikeusto lähti
neuwottelemaan niistit. Kello 6 aatttttlla
julistettiin tttotttio, jottka tttukaatt kaikki
syytetyt tuomitaan kuolemaan ja sen ohessa
aatelissäätyytt kuulututtu Perowskan tuotuio
lykätään Keisarin wahwistettatttaksi.
Kun oikeusto k:lo 2”/2 wiitneisen kerran
lähti salista, atttoi Kihaltshitsh puolustajal-
lensa keksitnänsä iltnalaiwatt piirustukset,
pyytäett käyttätttään niitä tieteet! hyödyksi,
jota hän, Kibaltshitsh, luuli myös edistä-
neettsä räjähdyspottttttien keksitttisellä.
Keiiarin-murhaajain hirttättti-
neu tapahtui wiime perjatttaitta Setttetto-
watt kentatlä Pietarissa. Edellisenä päi-
wänä lähetettiitt pappeja tuomittujen luokse
Rissakow keskusteli kattatt papitt kaussa
ja ttautti pyhää ehtoollista sekä luki raa-
tnatttta. Mihailow puhui myös paljot! pa-
pin kanssa, teki synttitttuttnustuksen, totutti
ei huolinttt Herran ehtoollisesta. Kiltalt-
shitsh wäitteli kaksi kertaa papin kanssa,
waan ei huolittut ripistä eikit Herran eh-
toollisesta. Sheljahott; ja -Perowska kielsi-
wät pappeja kokottaatt tuletttasta luoksensa.
"2lön wiettiwät he erillään kirjoitellett kirjeitä.
"Perowska ja Kibaltshitsh oliwat rauhallisint-
tnat, Rissakow kowasti lewoton. Aamulla
kello I/.",9 aikaatt wie" he kaksilla mus-
taksi tnaalatuilla rattaitta hirttopaikalle.
He istuiwat rattailla takaperin kädet taakse
sidottttitta ja jokaisen rinttalla oli taultt,
jossa lttettiin sana "Keisarin-murhaaja".
Einsimmäisissä rattaissa istui Rissakoty ja
Sheljabow, toisisstt Mihailow, Perowska
ja Kiltaltshitsh. Tunnettu pyöweli Froloto
oli apulaisinensa jo aamusta warhain lai-
tellut sttrtnasiltttttkkansa utaliniiksi tuestans-
lawalla, jossa jo oli atalmiina myös wiisi
mustaa arkkua. Hessa Helstnan’in hirttä-
mineu ott nimittäin lykätty toistaiseksi, koska
on huotnattu, että hän käy raskaana jo
neljännellä kuukaudella. —— Sotawäki altasi
koko tien, jota pahantekijät kuljetettiin, niin-
myös oli mestauspaikka sotawäellä piiritetty,
jota komensi kenraliluutnantti Driesen. Kun
pahatttekijät oliwat wiedyt mestaus-lawalle,
lähesttji kolme pappia heitä; he suuteliwat
hartaasti ristiä ja ottiwat toisiltansa jää-
hywäiset. Sitten heitti pyötveli jokaisen
ylle walkoisen liinasäkin, joten kaswot peit-
tyiwät. Jakkara asetettiin silmukkain alle;
Kibaltshitsh ttottsi sille ensin, nuora pantiin
hänen kaulaansa ja jakkara tetntnaistiitt
alta pois. Toisena oli Mihailow’itt wuoro,
tnutta kun jakkara tetntnattiitt pois, ei nuo-
ra kestättytkään, waati hirtettäwä putosi
alas ja kawahti pystyyn, waikka kädet oli-
wat taakse sidotut. Toinen nuora pantiin,
mutta sekin katkesi. Kolmaskin oli wältällä
katketa, tnutta wahwitteeksi pantiin wielä
neljäs nuora. Sitten hirtettiin järjestyk-
sessä Perowska, Sheljabotv ja Rissakow.
Ruutniit riippuitvat noin 15 minutia hir-
ressä, jonka jälkeen ne laskettiin arkkuihin
ja lääkärit tutkiwat että ne oliwat henget-
tömiä; sittett wietiin arkttt hattdattawiksi.
–Kansaa oli kytutnettiä tuhansia tätä ka-
tualaa ttäyteltnää katselemassa ja muuu-
tnuassa huomattiin paljon ylhäisetnpiin sää-
tyihin kuttluwia naisia, jotka merkillisellä
mielentyyneydellä kaikkea tätä katseliwat.
Kun sotawäki oli lähtenyt pois, tunkeutui
kansa pyöwelin ympärille ostelemaatt häneltä
mttistoksi hirttonuoran pätkiä.
Hirtettyjen wiitneisistä het-
kistä kertoo "Golos" muutamii! kohtia.
He wiettiwät ne ttttkintowankettdessa, mi-
hinkä edellisenä iltana sekä mestaaja Fro-
low että ne papit, joitten tuli olla kuole-
man tuomittujen apuna, olitpat saapuneet.
Nyssakow wastaanottipapin, puhui kauan
hänen kanssa ja ttautti Herratt ehtoollisen.
Hän oli kyyneliin liikutettu ja luki paljon
raatnatttta. Myöskiu Michailow keskusteli
kauan pappien kanssa, tunnusti sytttinsä,
tttutta ei huolinut Herratt ehtoollisesta.
Kibaltschitsclj wäitteli kahdesti papin kanssa,
ttttttta ei tahtonut kuulla ripistä eikä Herrtttt
ehtoollisesta. Seheljabotv ja Perowska
eiwät ensittkään wastaanottaueet pappia.
Yön wiettiwät he kukin itsekseen. Pe-
rowska tuetti lewolllle k:lo 11, .liibaltschitsch
myöhetnmin, hän kirjoitti weljellensä, joka,
niinkuin puhutaan, oleskelee Pietarissa.
Myöskin Michailow kirjoitti sukulaisilleen
Smolenskin tnaakttuttassa. Kirje oli täyttttä
kirjoitustpirheitä sekä ei tttissäätt kohdett
eronnut taloupoikaitt tawallisesta kirjetttuo-
dosta. Perowska oli jo tttuutatnia päiwiä
kirjoittanut äidillensä. Scheljahow kirjoitti
tttyöskin kirjeitä ja tuetti leivolle k:lo 11.
useista ttterkeistä huomattiin, että Ryssakow
oli wiettänyt yönsä lewottotnasti. Perow-
ska ja Kiltaltschitsch oliwat lewollisimtnat
yöllä, ttiinkttin myös tnestauspäiwätt
aamulla.
K:lo 6 herätettiin kuolemaan tuomitut
ja saiwat teetit. Sett jälkeen wietiin he
yksi erällänsä wankeushallituksen luo, missä
he erityisessä huoneessa saiwt toiset waat-
teet: liinawaatteita, hartttaat housut, liitoi-
tttrkki, sett päällä tnttsta arestanttitakki,
saappaat, lakki iltuatt lippua olitpat miesten
puku. "Perowska puettiin nais-arrestant-
tien kirjawiitt waatteisin, liiwiturkkiiu ja
tnttstaatt hattteesen.
"Pihalle oliwat sillä aikaa rattaat aja-
neet. Mestaaja sitoi tttestattawat ja lähti
sett tehtyä aputttiestettsä keralla.
Katumeteli syntyi hirttätttisen jälkeett
läheisellä chuigorodskaja kadulla. Polisi
oli hirttätnisen ajalla wauginttut 3 heukeä,
jotka oliwat surkutelleet hirtettäwiä, ja tah-
toi wiedä heitä polisikonttoriin. Mutta
kansa, joka jostakitt syystä luuli, että toan-
aitut päästettäisiin irti, tahtoi saada heidät
käsiinsä. Suojellaksensa heitit weiwät sota-
miehet heidät ettsitt erääsett litheiseett taloon.
Mutta wäki tunki perässä ja harjoitti kai-
kettlaista tttallattoumutta, joka päättyi wasta
sitten kun kasakat ja komppania jalkawäkeä
hajoitti joukott, muodosti piiritt wangittu-
jen ytnpärille ja saattoi heidät siten polisi-
konttoriin.
Lewottomuuksia. Rybinskistä kirjoi-
tetaatt että äkkiä tuttutautia päiwiä takape-
rin kutsuttiin siellit sotawäki aseisin ja muu-
tatnia tttntia myöhemtuiu lähti pataljona
täydessä sotawoimassa ratttatietä myötett
erityisellä junalla Bjeshezkitt asemalle, josttt
se pikatttarssissa lähti 4(; wirstatt päässä
olewaan .tkrasui-Kholtnin kattpttttkiitt. Ker-
rotaatt että siellä ott tapahtunut pahoja
lewottomttuksia keisarinmurhan johdosta.
Epu utuks ia. ug. gött. russe waroit-
taa luottatnasta kaikkiin huhuihin, joita tätä
nykyä liikkuu. Muun muassa on kerrottu,
että talwipalatsissa oli löydetty dynatttitilla
täytettyjä kynttilöitä. Siinä on sen werran
perää, että jo kuukaus takaperin siellä löy-
dettiin onteloita kynttilöitä, tnutta ne oli-
wat sellaisia, joita eräs – silmänkääntäjä
oli temppuihinsa käyttänyt. —— Myös was-
tustaa sattta lehti sitä huhua, että Kobosew
ja Hartmatt olisiwat sama henkilö ja että
tämä mies olisi wangittu Odessassa. Hart-
matt on Lontoossa ja Kobosewia ei wali-
tettawasti wielä ole wangittu. Muutoitt
kerrotaatt että Wenäjän hallitus aikoo Eng-
lattuin hallitukselta pyytää Hartmanin ulos-
antatnista.
"kklkoutaaltm
Tunis in asiasta näyttää tulewan
jotakin enempää, kuin waan pieni rajaso-
ta raakalaiskansojen kanssa. Melkein epäi-
lemättötnältä näyttää, että Ranskau hal-
lituksen sotawaltnistukset tarkoittawat suu-
retnpaa sotaretkeä, koko Tunisin maan wal-
loittatnista. Ja kaikki suuriwallat kuulu-
wat jo antaneenkin suostumuksen siihett.
Wenäjä tietysti suo mielellänsä, että Rans-
kan walta Wälitnerellä kaswaa Ettglannin
rinnalla ja siihen yhtyy myös Saksa, joka
sitä paitse kernaasti toiwoo, että Ranska
käyttää suuria sotawoimiaan muualla kuin
itäisellä rajallaan. Englanti jo näyttää
kyllästywän suuriin sotakustannuksiinsa eikä
ole halullinensekaantutnaan tähän asiaan
ja woitnattotnana Jtalia puristaa kateu-
desta nyrkkiättsä, waikka tietysti waan salaa
taskussaan. Uusi sota on siis taas odo-
tettawana, joka kuitenkaan ei tttle mitään
waikuttamaan meidän oloihin.
Kreikka on suostunut siihen tttaan-
luowutukseen, jottka suuriwallat Turkin puo-
lesta owat sille luntanneet. Kuitenkin wa-
littaa se, ett’ei se saanutkaan ttiitt paljon
kuin ennen oli luwattu, ja pyytää waro-
waisesti, että suurintallat tekisiwät wielä
sen hywän, että atttaisiwat todellakin tä-
tnätt maan, sillä Turkin lupauksiin se ei
lttota. Sentähden kutiluu ehdoiteltawan,
että joku suuriwalta etisin wastaanottaisi
tämän maan Turkilta, tnutta saa nähdä,
tahtooko ja tooiko Turkki nytkäätt lupattk-
siaan rehellisesti täyttää.
Ettglannista ott tullut sanoma,
että sen entinen päätttinisteri Beaconssield
on kuollut. Wiimeisen Turkin sodan aikana
tttatkaatt saattoi hän paljon lewottomuutta
kunnianhimoisilla wehkeillättsä, tnutta suu-
ren taidon ja neronsa kautta on hän ktti-
tenkitt ollut Englattnin etewitnpiä tniehiä
ja on loppuiällänsä nauttinut wastapuo-
luelaistettsakitt kuttuioitttsta.
"
Hirtettäwii.
(Jatk. 14 n:roon.)
Pahin seikka uhkasi kaiken tämän lisäksi
neuwostoa loitommalta päitt. Kaakkoiselta
kttltttalta, Regensburg’ista päin, ttousi tti-
tuittäiin ankara waltiollinen ukkosiltna. Ma-
ria Hollitt ei ollttt mikään kadu ta kaapat-
tu, waan Ulmilaisen wirkamiehen tytär, ja
hänen arwokkaat sukulaisensa tässä waltio-
kauputtgissa oliwat, makuutettuina syytetyn
rotattomuudesta, saattaneet Ulmin tttais-
traattia hänen hywäkseen puhutnaan Nörd-
tingin neutoostott luotta. Tästä ei toki
ollut stturtakaan hyötyä. Sillä kattpun-
gittkirjuri arweli, että oikeuden arwollisuu-
delle olisi waarallistct kiduttaa jotakuta tviisi-
kytntneneu ja kahdeksan kertaa, uskaltamatta
lopuksi kertaakaan häntä korwentaa, poltta-
misesta puhumattakin. .Waatt Ulmilaiset
eiwät antaneet mitään rauhaa. Regens-
hurgissa pidettiin samana wuotttta tärkeät
waltiopäitttät ja keisari Rudols II oli itse
läsnä; Ulmin lähettiläs oli kaupungiltaan
toittteksi saattttt Nordtingiu lähettiläätt ltto-
tta wälittää rouwa Hollin’in puolesta, ja
kttn hänelle nytkin alussa käwi huonosti,
ttiin hän uhkasi yllyttää keisarin ja wal-
takuttttatt wihaa Närdlingin lainkäytäntöä
wastaan.
Waikka romoa Hollitt ei tarkoin tuttie-
ttutkaan tätä asiantilaa, ttiin hän kuitettkin
tiesi mahtawain ystäwäiu olewan toitttissa
hänen hytttäksensä, mikä wakuutus teki
hänen mielensä wasta oikein kiwen—kowaksi.
Sitä tarkettttttin taas tuomarit tunsitvat
asianlaitaa ja koskit eiwät woineet käydä
eteenpäin eitvätkä tahtoneet tttettnä taakse-
päitt, ttiitt he jitiwät seisomaan, jättitvät
riitajutun olemaan sillänsä ja kaikki wan-
gitttt koppeihinsa. Erilaisten tvoitnain was-
takohtaisesta waikutuksesta piti oikeus Nörd-
lingissä äkkiarwaatttatta wasten tahtoattsa
joutoaikaa.
Yrjö Muckenhuberiin rouwa Hollinin elä-
mänwaiheet tekiwät mahtaman waikutuksen.
Tuomareinsa edessä hän tähän asti oli
tuntenut itsensä sankariksi, tämän todelliset!
sankarin edessä hän mielestänsä oli kuin
pahankurinen poika. Uhalla ja kopeillen
hän oli niiltä salannut todelliset elämän-
waiheettsa; tältä wainiolta hän ne salasi
häweten. Kuitenkaatt hän ei ajan pitkään
woinut pysyä kowana tuntemattoman kump-
pattinsa wakaata, sääliwäistä ääntä was-
taan. Useinkin se hänelle soi kuin joku
äätti taiwaasta, sillä se oli oikea ihmisääni,
ja tämä oli hänelle wielä tähän asti niin
outo kuin itse taitoaskin.
Näin tuli hän wihdoin kesyksi ja alkoi
tunnustaa wanhukselle todelliset elämän-
waiheensa, ja waikka hän hywin tiesi, että
tutkijat mielellänsä asettawat wankeja urkki-
maan salaisuuksia paatuneilta kumppaneil-
taan, niitt hän myöskin tiesi, että rouwa
Hollin säilyttäisi hänen tunnustuksensa ttiin
uskollisesti kuin satumakot, jotka kuunteli-
wat tuolla alhaalla liejussa. Hänestä oli
waan niin waikeata päästä oikeaan alkuun.
Ensiksi kysyi hän, oliko hän koskaan näh-
nyt kaksi toisiinsa kiinni purrutta koiraa,
jotka oliwat laskeneet hampaansa niin lu-
jasti toisiinsa, että he pusersiwat ne waan
yhä lujemmin kiinni, jota enempi tahdottiin
heitä pieksimällä erillensä. Hän ja hänen
tuomarinsa oliwat pari tuollaisia kiinni
purreita koiria. Kattpunginkirjuri yksinään
oli kelpo neuwon antanut, kun hän kohta
ensitnäisettä päiwänä oli peukaloruuweja
ehdoitellut. Silloin hän kai olisi tunnus-
tanut. Mutta kun hän kerta oli tuoma-
reittsa kanssa purrut yhteen, niin oli ki-
duttamisesta yhtä wähän hyötyä kuin pieksi-
misestä kiinni purreelle koiralle. Eipä
toki, tämä ei ollutkaan se oikea alku.
Kutt Muckenhuber tämän perästä jälleen
oli kauan tttiettinyt, kertoi hän rottwa Hol-
lin’ille, että hän lapsuudestaan saakka watt-
hempainsa kanssa oli wiettänyt julkeinta
maankulkija-elämää sekä nauttinut tuollai-
sen !emottomasti ympäri häälywän tyhjän-
toitttittajatt kaikki hurjat rietnut, tttutta myös-
kin kaikki waiwat, puutteet ja häpeän.
Murhannut hän ei ollut milloinkaan, eikä
tnyöskään roswonut eikä warastanut, ai-
noastaatt ottanut, mitä oli tarwinnut.
Tuollaiseen elämään kyllästyy pian. Hän
oli joutunut riitaatt sukulaistensa ja ystä-
wäittsä kanssa ja oman itsensä kanssa.
Hän ei tahtonut enään kuleksia ympäri ja
paikallansa hän ei woinut pysyä. Elämi-
tten inhoitti häntä, waati itsensä tappatni-
tten, jotta hän tvedettäisiin tvedestä taikka
löydettäisiitt tnetsästä kuin joku eläinraato,
se ei tttyöskään ollut hänelle mieleen.
(Jatk—)
K ur s sit;
Suomen Pankki Htthtik. 20 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 259: – 251: — 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: —— putt-ta st.
Parisi 90 p. . . . . 99: 20 98: ——
Hautpuri 00 p. 123: 30 122: 60 100".
Amsterdatn ..... 207: 50 206: —— " ’
Tukholtna 3 p" . . . 139: 10 138: 40
L a i w a l i s t a.
Maasluiis, huhtik. 5. Jhatta, Engblom, Bal-
titttore’en.
S h i eld s, huhtik. 2. Freda, Lindblom, Gent’ista.
F ort M ouro e, maalisk. 21. Osmo, Jaeobsen,
Oueenstown’iin.
B a l t i ttt o r e, maalisk. 21.
sterdam’iin.
P h i l a d e l p h i a, maalisk.
walmis Qtteenstowtt’iitt.
C a g l i a r i, maalisk. 26.
teenkaupunkiin.
B a l t i tn o r e, maalisk. 23.
walmis Aberdeen’iin.
S eilly, huhtik. 10. Lähellä: Alku (kotosin U:kau-
pttngista) Philadelphiasta Kyöpenhaminaan.
C ard i sf, huhtik. 0. Aimo, Smitslnnd, Gree-
ttoek’ista. "
P ortlattd, huhtik. 11. Jmperator, Stttanstrdm
(kotosin Turusta) Betticarlo’sta Jlttaweltttt.
P ly ttt outh, huhtik. 12;. Storsursten, Petrell,
Adelaide’sta.
Qtte ett sto tv tt, huhtik.
"lihiladelphiasta Cork’iin. " "
F o r t M o tt r o e, maalisk. 27. Etntl, Holmstrom,
Aberdeett’iin. " "
P hilad elp hia, maalisk. 29. Delphtn, Wt-
kattder, Poztuoli’hitt.
Waltikka, Hjelt, Am-
29. California, Blom,
Leo. Söderluttd, Uu-
Emil, Holmström,
12. Caltsornia, Blom,
Toribintoja;
anttssa. Nisut 37 ttt. t. Nisujauhot 4 m.
leiw. Rukiit 28 m. tynttyri. Rut-Jjatthot 2
ttt. leiw. Ruisleipä 2 m. 50 p. leiw. Ruismaltaat.
l ttt. 20 p. kp. Ohrat 1 ttt. 70 p. "lenv. Ohra-
ryynit 1 m. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
ttt. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 m. kappa.
Kaurak 1 tn. 40 p. leiw. Kaurajauhot 1 m. 50
p. l. Kturaryynit 1 tn. 10 p. kappa. Surwomattomat,
s:mat 1 ttt. 20 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 m.
kappa. Walkoset 1 tn. kappa. Nuskeat 80 p. k.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
