Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tunitot tomana seljällänsä, ja kaikki herätys-
keittot owat olleet ttirhia. " Hänen hengi-
tyksettsä on tuskin kuultama. Kolme kertaa
owat hoitajat huomannet, että hänen hett-
gityksensä ott kokonaan lakannut. Hywin
ioähätt oit joskiis walettu lieittä hänen
ktirkkuunsa. Silmänsä otvat painuneet sy-
tvetttmälle ja huulet kuiwaneet, mutta ututi-
toiii ott hänellä terween karwa" Lääkärei-
tä ott tullnt kitukaa tätä kummallista tiuk-
kujaa tutkimaan. Koetettua herättää häntä
erinoitiaisen woittiallisella sähköpatterilla,
hätt aioasi silmättsä ja haukotteli, mtttta
nukkui piati jälleen. (A. S. L.)
—— Gamlietian vääsiäis-lahja. Eräs
parisilaitteti lehti kertoo, että Gambetta
wähää etinen pääsiäistä sai eräältä hetiki-
löltä, joka satiot itseänsä kanturi-neitsyeksi,
waati ei ilmoittanut nimeänsit, pieiteit so-
man nelikulmaisen rasiait. Gambettan mie-
lestii oli kappale wähäti epäilyttäwä ja
hän autot atvata sett warotvasti. iltasiassa
löydettiitt toitteii pienempi samanlainen ja
seit sisällä seuraawat kappaleet pienois-ko’-
ossa: tikari, piswoli, ttiestattskotie ja pullo,
jonka syrjäitn oli kirjoitetttt "siniinyrkkyä".
Wieressä oli paperipala ja siinä kirjoitus:
"Ennen tulemaa wiinin-korjuuta teet tiitta-
ntiiutta jonkutt kanssa näistä kappaleistnil.
Gambetta lithetti tuon sottian lahjati poli-
sipäällikölle.
Tietoja Pietorista.
(U. S. mukaan.)
Hessa Helfmann ei tuhtotiut uskoa,
kitti hänelle kerrottiitt hänen rikoskumppa-
itiettsa rankaisemisen toititeettpattosta, sillä
hätt oli lujasti wakuutettu, että ainakin
Perowska tulisi arttioa saattiaati. Mutta
kiiti hänelle aintettiin saitotttalehtiä, joissa
hirttätitisestä kerrotttiti, ja hätt oli niistä
saattitt tietää likentpiä erityisseikkoja, itteni
hän tainnoksiin. Kun hän jälleett wirkoi,
ilmoitettiin hänelle, että hän täydelltsen
tiunulotuksen katitta woi wälttää satiiatilai-
sett kohtalon. Hiin pyysi miettimisaikaa
ja sattotaait sitten aittaiteen tärkeitä ilmoi-
titksia, jostii seurauksetta oli että wangit-
tiitt eräs salaliitott etewititniistä jäsenistä.
Juittalaisten wainoa. "Rtiss
Correso" tietää että Odessan kenraliku-
werttöriltä ott tullttt sähkösaitoutia, joissit
kerrotaan juutalaisen mäestöit wainoomi-
sestu tiseissa kaupungeissa etelä-Wenäjällä.
Eräs yksityinen sähkösatioitta Jelisawetgra-
dista iltitoittaa, että synagoga ja useita
juutalaisten asuntoja tässä kaitpttttgissa
häwtettiiii ja rutistettiin ja että ne 2 ryk-
ttiettttiit sotawäkcä, jotka kattpititgissa iita-
jailewat, eiwät riittäiteet järjestyksett pala"-
uttaniiseen, jonka wuoksi oli pyydetty apua.
Lähempiä" tietoja ei ole saatii, sillit sith-
kökotittori siellä ei ota wastaan yksityisiä
sähkösanomia tästä asiasta.
Owerstt Dworshetskiti re’-
estä, jossit haawoitettu keisari kiiljetettiitt
Talwtpalatsiin, on seit omistajalle tarjottu
5,000 ruplaa, tnutta öwersti ei sitä myy,
waati tahtoo seit pitää itse.
Wäliaikainen kappelisilläpai-
kalla, jossit keisari Aleksatider II sai stir-
itiattsa, ott nyt walmis ja wihitttiit suurella
komeudella 29 p. wiime kuuta. Kappeli
itse ott tiiitt pietti ettei siitite yleisöä päits-
tetty, itttttta hopealla silatttit lasiowett lä-
witse woi kniteitkiti nähdä sisällä oleioaa
komeutta. "Peritllä on kolttie kallisarmoista
pyhäittktiwaa, joiden edessä keskitttitisellit
kolmesta alttarista, palaa ääretön jolikko
kyttttilöitä. Alttarit owat peitetyt walkoi-
sella atlas-kankaalla. Katosta ritpptiit kiil-
lattit pronssi-lainpiin, puhtainta wenäläistä
työtä. Alttareilla ott kirkollisia astioita ja
itiiitta kaluja kiillasta ja hopeasta. "Owella
oit kaksi kettilit-laatikkoa pitällekirjoituksella:
"Temppeliit ylläpidoksi".
M o s k o w a s s a löndettiin pääsiäisyö-
itit kadulla puisia piiiisiätk-mnnia, joidett
sisällit awattaissa löydettiin "Narodnaja
Woljatt" kapittallisia julistuksia. tiituilta.-
inat näistä oliwat kultakirjaimilla painetut
P y öitt eli F r olo to, jota nihilistejit
hirtettitissii toimitti tehtiitoiiitsii niin keh-
nosti, sai rangaistukseksi siitä 250 lyötttiit.
Hiin oli ennen hirttittuistä jitottiit itsensä
päihitisä. .ikiin lititkiiri kehoitti häntä aset;
tattiaait ttiioraa toisella talvitila §liissakowtn
katilaatt, wastasi hän: "Ei se tee ttiitäitu,
kyllit se käy kuitenkin laatutiu. .linn kerran
sinita hirtiitt, niin asetan tittorati toisella
tawalla".
" " 1llkoinaalta.
".-e ii n i ; tss a käytvät ranskalaisten so.-
tiiunsa toisen kaupungin toisen perästä.
Menestytnistä heillä siis. on ollut, mtttta
kuitenkaan he eiwät wielä ole woittaneet,
mitä Ranskan kansa epäileitiättä ikäwällä
kaipaa: sotaista kunniaa. Sillä kun he
tulewat suureti kaupungin edustalle ja juitri
otvat walttiiina teketnään loistaman ryit-
uäkön, niin annetaan kaupunki iltttankitt
heidän haltuunsa. Tätä käytöstapaa on
ntaait hallitsia käskenyt waarinottaa wi-
hollisia wastaan, nähtäwästä syystä että
hän tahtoo itse näyttäytyä aiwan wiatto-
ntalta. Tällä tawoin häti luulee, ttiiitkuiit
hän jo ott koittanutkin, saawattsa Euroopait
suurimaltoja wälittäjänä sekaantumaan
rattskalaisteit toitittin. Eikä hänen toitoattsa
liette raukeaman tyhjiin, sillä paljoo ei
ttiohon tarwita, ettiteiikuin Englatinin hal-
litiis hiiotttaa, että sillä on täällä etuja
walmottamana; aittakiit on se jo riiioetiiiiit
iteuwottclnihin Jtalian kanssa, jossa kai-
kesta sydätiiestä suodaan Ranskalle tässä
sodassa itiin paljott kiusaa ja wastuksia,
kuin waati mahdolltsta ott.
Englatinin hallitus ott päiit wastoin
taas lopettamaisillaan pitkällisen sotaretkensä
Afganistanissa, joka oit matkaansaattanut
ettitnpi kustannuksia, kuin waroistaait arka
Englatinin kansa itiielelläitsä tällaisiin yri-
tyksiitt tahtoisi uhrata, sekä myöskin, sota-
onnen wälistä waihetellessa, sytinyttänyt
ittitt paljon lewottomuutta että marttiaan-
kin Englannissa tunnetaan suurtakin hel-
poitusta, kiin oti kerta asiasta silläkin
kunnialla päästii. Sangeit epäiltäwältä
taitenkin näyttiia, onko koko sodasta juuri
suurtakaan hyötyä joko ettglantilaisille taikka
afganilaisille. Jälkimäisten pitäisi näet
nyt hywäkseeii käyttäiiiätt sitä järjestystit
ja rauhallisuutta, joiika ettglantilaiset owat
liiaassa ttiuka panneet toittieeti, sekä sentäh-
den oleman heille kiitollisia ja pysyittän
heidän iiskollisina ystätoittättsä ja naapu-
rittansa. Mutta kun he juuri tämän tith-
den owat saatteet kärsiä ankaran kurittik-
seti, itiin eipä olisi ihmeellistä, jos tämä
pakoitettu ystäwyys ei kestäisikään kaitein-
tttitt, kuiti pakko waatii.
Suotnalaisesta Wirsikirjasta,
1!’.
Wirsikirjassamme oit weilä tuonessa wir-
ressä, jonka pohjatia ott Dawiditt psalmi,
kauheita kirottioiiiioita wihollisia wastaan,
tiiitikitiit w. 27 iv. 10, w. 42 iv. 3, 4, 5,
iv. 47 w. 5, w. 56 w. 3, w. 57 w. 4, ss.
w. 62 w. 6, 7, iv. 63 w. 6, w. 66 w. 8,
y iit. Sellttiset titotiiiot, ritkoitkset ja kostot
wihollisten yli Psaltartn raatitatttssa owat
ennustuksia, tiuitta sellaisilla toiwotuksilla, rii-
kouksilla ja kostonhimolla sydäittitiessä astua
Ittttiitlatt eteen on thait sopimatonta, otipa
kiellettykin kristitylle. "ikatso itiitä opettaa
meille Jcsus ja hänen apostolinsa siitä Mtt.
5: 44; Rom. 12: 14, 17, 19-21 y. iit.
Se ott warsitt ilahuttanut asia, että ehdoitus
tarjoo tneille toirsiä, joista sellaiset epäkris-
tilliset lauseet owat poistetut. Nämät mainit-
ttiatttttte wirsikirjamme haittatoiittittista puut-
teista, jatkatnitte taas ehdoituksen tittkitiiista.
Ewatikeliumiwirsistä ott ehdoitus säilyt-
tättyt ainoastansa wiisi, nekin korjattuina.
Toisten siaan oit tehty tiristit. Wirsi 199,
:liittieltergiit tekeittä, ott warsin ewankeeli:
tieti ja tnukama. Me ottaisimme tämän li-
siiksi .Lötttirotin witliaikaisesta wirsikirjasta
w. 199. W. 200, Topelins’en sepittäniä,
ott wanhaa paljon itiukawaitipi. Warsin
oiwallitiett on w. 201, käännetty Rntieber-
ain ruotsalaisesta. W. 202 oit sowelias.
:llitioasti 3:nett wärsyn wiimeinen jakso:
"Poudittu miltei hetkessä" ott kaitkia. W.
20:3 ott korjauksesta köyhtyttyt. W. 204,
tiusi, ott wanhaa parempi, samate setiraawat.
28. 2l)7 on ioaiihasta korjailit limiitiksi.
N:o 208 ott mukama. .W. 209 ott Jolj.
3 johdosta siiottieiiiietttt. Tämäti siaan esit-
telemme ottatttaati wäliaikatsesta wirsikir-
jtistit w. 209. W. 210 oit hytitä. Samate
wirret 211—219. Wirsi 220 oit tiusi, katts-
lianeuwos Löttnrotin tekettiit. Si; ott yksin-
kertainen selwä jci suora. litisi oit w. 221.
Se ott saksalaisesta suomennettu ja warsin
kaunis. W. 222 ott lititväksi korjattu. Sii-
mate w. 223 ja Lutherin tekentä wirsi 224.
iisirret 225–—228 oit hytitiisti ottiiisttttteita.
litisi w. 229, kitititttetty 9iiineliergtn riiot-
s.tlaisesta, ott soluit. )kuitenkin olettittie epä-
huotnioss (r toärsystä 8, josko sille on annet-
tawa siaa ivtrsikirjassa, mai eikit olisi pa-
rettipi jättää se pois. W. 230 ott tiusi,
tiitinelte rgin wirrestä käitnetty. Meitä tittel-
lyttii ä enemmän wanha wirsi, kuten se ott
wirsi 231 on wanhaa paljon parempi. Kau-
tiis w. 232 on wähästä korjauksesta jää:
nyt wahingoittumattomaksi" Muistutnksia
ei ole tneillä tehtäwänä seuraamistakaan
wirsistä. Uusi wirsi 240 ott innokas sota-
wirsi. Tämä itsessänsä saitgeit tnahtaioa
wirsi saa liika komentaman tituodon 6:ssa
wärsyssä sanoissa: "Silin’ auki waattl".
ivärsyllä ott iltnatt sitä liiaksi suuri luotta-
nius tuohoti walwomaan silmään, sanoen:
""Mut wartijaa ain walwowaa Ei woi hän
(saatana) wahingoittaa". Niitt rohkia ei ole
kuitenkaan wirren alkuperäinen tekiä, Ru-
neberg, ollut. Häti sanoo: "ole martioissas,
ioalwomaita olet Herrait woimalla luja".
Ia Herratt moititan tuuletuitte olemankin
woiton saaitiiseksi yhtä tarpeellisen kuin wal-
tuomisenkin. Tämä witttaatititten Herrait
apuun onkiti tarpeellinen wälittäjä seuraa-
maan wärsyyti, joktt sitä pait herättää
kummastusta; sillä jos tuo tvaltvowa silinä
(miksei filmät?) kaikki tekee, iitihinkä sitte
rukous wahwutttemme Herralle. Herra
Lönnrotin suoitietiitos wärsystä, waikka
ei itiin iitnokas, oit ntielestätnitie parettipi.
Se kuuluu näin: "Hän (saatana) hiipii
luokses himoissa, Maailman wietöksissä,
Puheissa, kirjoituksissa, Tawoissa, käytök-
sissä; Jos uupuneet ja untiineet, Hän huo’-
maatnattas woittaa; Waan waltveellas Aiii
ollessas Iumala woiton tuottaa". W. 241
ott uusi, Runebergin ja Stenltäckin teke-
tttästä siionteksi käätttietty. W. 242 ott
itiisi, suurella taidolla tehty wirsi. Kaunis
to. 243 oit säilytetty hiukan korjattiitta.
W. 245 on tarpeettomasti liiaksi korjattu
Me esittelemme hywäksymään wirttä kans-.
lianeuwos Lonnrotiti korjaamana. Siinä
kuuluu toittett toärsy näin: "Ne omas owat;
omias Siis hohloo, Herra armias; Ktiiii
tahdot niitä holhoa, En pelkää julman
joukkoa". — Wirressä 247, joka tnuiitoiti
on hywin kanitts, on meitä aina harititt-
tiaitut tämä lause: "Täys’ tiirwa olet sinä
waiwoiit" (w. 1). W aito oin, se on, tuskin,
työläästi. Mutta htilltittittiaksi ott ehdoitus
sen korjannut, sanoen: ""-Titys turtoa olet
waiwan". Jos nyt Jesus ott waiwan täysi
turtoa, suotta siis waiwassa häneltä apua
aitotaan. Sanan "waiwan" siaan sopisi
pannasana "kurjan",ja kitrja otikitt ivai-
waitt alaneit, taikka laulaa h:ra Lönnrotiti
kanssa: O Jesits Kristits ainoa Toiwoni
tuskissani! Ett toista turwaa tunnekkaan
Mä täällä waiwoissani". Wirsi 251
lopetetaan luultemme mukawatnmin tiäillä
Lönnrotitt sanoilla: "Kiitä Herraa, sieluni,
Kaikk’ ott hywin asiani", knitt ehdoituksen
sanoilla: "Riemuwirten soikohon! Hywitt
asian’ kaikk’ on". — Wirreti 25:; witrsytt
5:nen hywäksyisitttttte itaiti korjattuna:
"Syntiwelkan tunneit raskaan, Useiti teett
tahtoos wastaan". Ennemtttiti lopettaisim-
me myös wirren wärsyt sanoilla: "Asu,
Jesus, tykönän", kiitit sanoilla: "Litoitatt’
asu, Jesiiksen’tl; sillit häti, joka kuulee nä-
iiiät sanat luettaman taikka toeisattaioatt,
saa :tiistit helposti tiillaisen käsitykseit: asu
titiititn litoitaiti, sillä minä oleii Jesus!
Ioka ne kirjasta ltikee, hitit wälttitit ereh-
dyksen; intitta kuinka titoitta lukiaa ta-
paatiitiie wielä itiaassamttte, jotka lukewat
merkkein jälkeen ytttmärryksellä. Wtrrett
254 w. 5 oit tämä lattse hywin epäselwii:
"Sen woima ankara !" Kuin sana "sen"
woi tarkoittaa sekä sa it a a ettii sy it t i ä
edellisessa jaksossa, ott tietättiiitöntä, kuiti-
masta oikeimmiten ott kysyitiys. Tästit
onkin kaksi eri selitystit. Wanha wirtcmme
sanoo, ettii sa it a, joka fyittiä moittii, ott
woimallinen. Mutta tititt jää selittätuätit,
miten tinainen tohtii paeta Iumalan siipein
stiojaatt, ktiiit Juniala ei ole saitaattsa was-
taatt, eikä siis tooimalltsessa moitteessansa
juuri mitään turwaii siti sytitiselle. .stans-
ltaiienwos :"öititrot ott taas kitsittiinyt syti-
it i ti w itke w ii ksi titoitnaksi, ja toetsaa, selit-
titeit, mikä syntiin woima on, iiäin: "Suo et-
teit sanaas heitit, .tiuin soimaa sytitiä, Pahttut-
tati etten peitit Walheella, wilpillit". .Walhe
ja tvilppi oit siis se, sokli antaasynnillewoi-
tintit; sillit walhe rietttiiii ioerhoottiaatt ja pito-
lttstamaan sytitiä, säilyttiiäksensä sitä ivailu.-
nn"rhollansa. :vituta syntinen, joka Jumalan
sanan moitteesta ott tttlliit ttititetiiaait sytt-
ititt kauhetiden, rukoilee myos nyt Iumalan
Hengen waloa, ollakseitsa pettinniitön sittt-
tiitt walheen wotittait titaikntnksesta. Ia
kniti syntisen tila kerratt ott tällaiseksi kiiäti-
tyttyt, tiiitt tohtii hitti Ioh. 3: 21 johdosta
edelleen ittkitilla: "Suo Iumala,Suojassas
olla saisiii, Ett’ ei pois erottaisi :vitta keit-
kääit siuttsta", taikka niinkuin ehdoituskin
esittäit. Wirteen 2551i. esitämme walitti"-
tawoitttat yhä eteettpititt ja ottawat hiil-
korjattuna Lönnrotin wäliaikasessa" Uusi
kaisesta wirsikirjasta otettawaksi myös w.
3:nen. Wirsi 263 ei ole onnistunut. Wär-
syssä kolme sanotaan, että syntinen waimo
katui itiin että hänen syntins itki! "Kuii
katui syittins itkien". W. 4 sanotaan:
"kääntyin elääpi". Me esitäintne hywäksy-
tttääti koko wirren wäliaikaisesta wirsikir-
jasta. Ontiistnnut ei ole korjaus wirren
254 w:stä 5:stä. Ehdoitus sanoo: "Kuo-
losta synnin herääwä Henketi’ saa elon
uuden". Jtsestänsäkö tniitun henkeni kuo-
losta herää ja saa sitte uuden elämän?
Niiii wärsystä iiäkyy. Eläwä Iutnalan
sana tito tälle kuolosta herääwälle hengelle
wain "rohkeutta". Täysin suiti armoa
ylistäett lattiaa Lönnrot: "Mut sinun
sattas elämä Taas tuottaa rohkeuden,
Mun kuolemasta herättää Ja
antaa e lon unden; Sill’ armostas
se wakuutta, Suruisen sielitn lohduttaa Ja
pistaa surkeuden". Wirren 267 1). esi-
täitiine jättäinäätt pois. Se ott yksinkertaisia
eksyttäwä. Wirressä 268 tv 3 sanotaan
"Mua kuololla wapauta". Tosin hurskas
auttiaalltsen kuoleman kautta pääsee pois
murheen laaksosta, mutta silloinkiii on kuo-
lettta sentään kuolema eikä ioapahtaja. Me
sanoisimme Lönnrotin kanssa: "Suo le-
ivossa mun erota ja päätä synnin sota„!
Wirsi 272 on uusi. Samate w. 275
ja 277. Wirsi 278 saa kaipaamatta jäädä
pois. Kerran, itiin otvat wanhat tneille
kertotieet, on se eräissä hautajaisissa ttillut
weisattiksi H . . n kirkossa. Mutta waikka
ei monella mttulla wirrellä ole sitäkään
otittea ollut, että joku tiittistaisi ne kirkos-
sattsa weisatuksi, ott sentään sopimatonta
säilyttää wirsikirjassa itiin pitkää wirttä,
jota aittoasti kerta sadait ioitodeit kuluessa
weisataan jossakussa erinäisessä seurakun-
nassa.
l
Knrssit.
Snoinen Pankki Tonkok. 4 p.
Wathto-kurssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 258: –— 250: –— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: – pun:ta st.
Parist 90 p. . . . . 99: —— 98: ——
Hainpuri 90 p. . . 123: 20 122: 50 1004"
Atiisterdatn ..... 207: 50 206: – " "
Tukholtna 3 p" . . . 139: 10 138: 40
Torihintoja.
Tttritssa. Nisut 36 tn. t. Nisujatihot 4 in.
leiw. Riikiit 28 m. tytittyrt. Ruis.tjauhot 2
iti. leiw. Ruisleipii 2 ni. 50 p. leiw. Ruistnaltaat
1. iii. 20 p. kp. Ohrat 1 tii. 75 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 tii. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
iti. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 iii. kappa.
!kaurat 1; ttt. 50 p. letto" Kaurajauhot 1 ttt. 50
p. l. Kauraryynit l m. 10 p. kappa. Surwomattomat,
s:mat 1 ttt. 25 p. kappa. Heriteet: wiheriät 1 ni.
kappa. Walkoset 1 iti" kappa. Ruskeat 90 p. k.
Sekalaiset 75 p. kappa. Perunat 50 p. kp-
2 tn. 75 p. itelikko. Peruniajauhot 30 p. naula.
Iuiirikkaat 2 itt. nelik. Humalat 85 p. naul.
Heiniit 1 iti. leito., ptitttarpää 1 in. 30 p. leiw.
Oljet 4 iti. kuortti. Silppu 3–5 ttt. kuorina.
Tuore naudanliha 4—.5 iti. leini. Palwattu
7 iti. leiw. Tiiore lampaanliha 6 tii. leiw.
"lialtvattu 7 tii. leiw. Tuore sianliha 10 ni.
leiw. Wasitat, juotetut 6 iit. leiw. Juotta-
tttattoutat 3 tn. kappale. Jhra 50 p. ttaul. Tali
9 ni. leiw. Woi 90 p. tiaiila, 18 in. leiw.
kalanpojan jtiusto 25—30 p. kappale. Kuorinia-
tott ttiaito 35 p. kattttu. Kuorittu 20 p. kannit.
Piiniit 20 p. k. Kernta 35 p. kort. Willat 1 in.
25 p. tt. Munat 1 in. 25 p. tiu. Kitkko 1 m.
Kanat 90 p. kapp. Jsott raamas-eläimenkteli
1 iit. Tuore lohi 1 iit. 5l) p. naul. Siiolattu
Tiiore siika 75 p. naula.
itaula. Hauki 30 p. n.
Ahwenet 25 p. tiaula. Lahttat 30 p. naula.
Nahtiaiset 7 tii. 100:lta. Silakat 2 tii. leiw.
8 ttt. tielik. Tiioreet hailit 1 iti. Mui-
loht 1 iit. 20 p. itaitl.
Suolainen siikit 4t) p.
kapp-
kilttiitätt 1 tii. 50 p. naul. Mätityset laudat 3—6
tii. toitti. Miiutyset plaukiit 90 p. kappale. .li’iiiisiset
latidat 3–5nt.tolttt. ttuusiset platikiit 80 p. kp.
Piirnt 30 kppl. Niiystitskonritt 35 p. syltä.
Terma 22 iti. t:ri. Satnnialeet 8 ni. kuorma.
Halot: .tloiwuset 5 iit. kiiortita. Mäntyset 4 in.
50 p. kuorma. Kuusiset :"1—4m.kuor. Pajahiilet 8 tii.
kuorma.
.",
Kutiltittiksia.
Keisarillisen Senaatiti Suomessa, kirjeessä Waltio-
waratointistolta tiiti knuti 9 p. siitä atitaitiait mää-
rityksen ttiiikaatt, ttiyydititn julkisilla huutokaupoilla,
jotka perjantaitta ensitulewan "soittotunti kolttiastois-
ta (13) p. kello yhdeksiin (1.1) edellit puolenpäi-
wiiii pidetään kruunitttntakasiineissä Titritssa ja Po-
rissa, krutmunwaroista sanotuissa makasiineissä,
osissa korkeintain kolttie tynnyriit eriillii, seuraawa
tnäiirit miljaa, nimittain: "surun uiakasiitiistit 900
ttntniiriii ohria 187:; wiiodeti tulosta sa 15 tynnyritt-
waiheella kauroja sekit Porin makasiinista 500 tyn-
nyriii riikiitii 1878 wuoden tulostit ja 500 tyn-
nyriit ohria 1877 wuoden tulosta ynnä 55 tynny-
rin paikoilla kauroja hintoihin, soistit alitttutat toi-
mituksen pitäteltyii hittilajille ilinoitetaan-, joka, kuin
ittttiistitt ettii hitutokaiippahiuta, jo-F" tarjoukset hywäksy-
tiiiinn, ott kohta ja ennenkuin wilja ulosotetaan ma-
kasiininhoitajalle rahassa suoritettawa, yleisolle" tä-
teii tiedoksi annetaan. Turntt ?iitttttttontiortssa,
Huhtikuuti 20 p. 1881.
C. M. Creutz.—
F. Westerling.
ni:tty .
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
