Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
luuti kalliita opetuksen wälikappaleita ja
isompia sekä pienempiä rahasummia, joista
tuhat (1,000) tttarkkaa on sitttritt kerrassaan
aitttetttt lahja. (U. S.)
— Suomi mitallisena kielettä. Poritt
käsityöläisyhdistyksen !valtuutetut päättiwät
wiime huhtikuun 11 p:nä pitätttässään ko-
kouksessa, että käsiityöläisyhdistyksen pöytä-
kirjat mastedes pidetääit suontenkielellä sekä
että tämä kieli tästä lähtiett on yhdistyk-
seit wirallinen kieli. (Sat.)
— Hywä menekki, 12,000 kappaletta
stiritwirttä Keisari Aleksander II kttoletttan
johdosta ott paittettu Hämäläisen kirjapai-
nossa —— ja tttyyty. Wirsittiekka oit wan-
kien opettaja S. Hirwoiten. Niin kertoo
Häm.
— Waaralliiien ammatti. Ainoastaan
neljäs osa kaikista tawarajunieii ltrotttsa-
reista (brakestneti) luullaan Amerikassa
kuoleman luonnollisella kuolemalla. Heidän
keskiittääräinen ikänsä, tultuansa tähän toi-
meen, on 10 wuotta. Noin 10 arwellaan
heistä saaman joka päiwä sitrtttatisa, taikka
3,650 mitodessa. Kaksi sen wertaa tulee
heistä joka tuttusi titrtttioon, itiin että kuol-
leiden ja haawoitettujen lukuniäärä nousee
wuodessa wähintäänkin kymmeneen tuhan-
teen.
Tietoja Pietarista,
(U. S. mukaan.)
Politillinen pojan-murha.
Piirioikeudessa Sumissa alkaa 9 p. toukok.
syytösjuttu erästä hra Stahowskia wastaait,
jota syytetäätt siitä, että hätt ampui poikansa
sen wuoksi että tämä kuului sosialistiseen
kapiitapuolueesen. Murha tapahtui iv.
1879 Pultiwlin piirissii ja sen johdosta
wangittiin tuttnettit insinöri Jurkotvski
(Sashka) joka teki tuon tunnetun miljona-
warkaudeit kaiwamalla itsensä maan alatse
Khersonin pattkkiiit.
Juutalais-kahakassa Jeli-
sa iv et g r a d i s sa häwitettiiit noin 100
taloa, kaikki juutalaisten puodit ryöstettiin,
kellareisia lyötiin astiat rikki ja jttotna
laskettiiit ulos, kadut owat höyhenillä pei-
tetyt itiinkttin luittella ja käytäwät särjet-
tyjä huonekaluja täynttä. Nietelöitsijöistä
on tioin 400 wangittu. Noin 200 ihtttistä
on enemmän tai wähetntttätt haawoitettu,
yksi ktiuliiu ktiolleeukin. Kansaa kiihoitti
etenkin se että muutamat juutalaiset attt-
puitoat akkuttoistaan.
Keisari-mainajan haudalle
on kokoontunut hopea-seppeleitä jo 60 kap-
paletta.
Kapinallisia julistuksialöy-
dettiin 2:na pääsiäis-päiwättä seinille itau-
lattuna Sttmin kaupungissa Harkowan ku-
weritettteittissa. Ne oliwat "Etelä-Wenäjätt
työiväett yhdistykseltä" ja hektografitt awulla
tehtyjä. Satnanlaisia julistuksia oli lewi-
tetty Harkowassa ja ttiiiissa kaupungeissa.
Kapittallisteu toimeenpanema
komitea ott antanut julistuksen, jossa se
wäittää, ettei heidän joukossaatt ole puo-
lalaisia, sillä itiitä he eiwät otakaait yhte-
yteensä, koska tahtowat siiilyttää liikettä
puhtaasti wettäläiseiiä.
Kreimi Loris-Melikomineh-
doitus. "Russ Corresp.”” kirjoittaa:
Se suunnitelma, jonka kreimi Loris-Meli-
kom keisarille esitteli, ja jonka hywäksyttii-
sestä hän pani wirkansa sisä-asiain mini?-
teriitii riippumaiseksi, sisältiiä seuranivat 5
kohtaa: 1) Talonpoikain asiatt ratkaisemi-
nen siihen suitntaatt, ettii tunttaaksi-oston
sumutat, talotipoikain merot y. tii. wähen-
netään; 2) ja 3) muutamain kattpititki-
ja maakitnta-wirastoilta otettujeit oikeuksien
palauttaminen ja itiidett toiittialait latoett-
taminen; 4) ahdistus-politikiit lakkaittta-
minen rajamaissa (Ptiolan kysyttuts y. m.);
ja 5) kaikkien paikallisiitirastojett uudestaan
järjestätttineii ilittatt poikkeusta kunnallis;-
wiroista kuweritöriiiwirastoihiu saakka. —
Niiitä asioita neuwotteletttaan ktitsutaatt
redaktiotti—kotttisionit, jotka muodostetaan
kaikkien kiititerneutenttien edustajoista. ikosta
kreiiui tähän saakka ei ole eroattsa ottaitiit,
ttiitt tuoi melkein titartttttudella sanoa, ettii
Keisari ott hiitten ehdoituksensa lnttyäksynyt
ja että sett julkaiseminen tapahtuit kohta.
L a h k o lais — asia. "Rowoje Wrem-
ja" neuwoo atttatttaati titatthaitskolaisille
(starowertseille) itiitt pian kttitt mahdollista
täydellittett uskonnon"wapaus, koska se on
paras keitto, jolla tiimit lahko saadaatt sula-
tetttksi oikeauskoiseen kirkkoon.
"Russ Corresp.”” kirjoittaa: Sattontat
wiime lauaittaina tehdystä päätöksestä yh-
dettiitukaisett itiinisteristön asettatttisesta
eiwät ole yleistä inielipidettä rauhoittaneet.
Asiain nykyinen tila ott itiin huolettawa,
että puoliintiset toitttet eiwät tuoi haawoja
parantaa eikä yhteiskuntaa, waan päitt
wastoin synnyttäwät ne wielä suuretttpaa
lewottomuutta mielissä. Yhteiskuntaan ott
se toaktittttis juurtunut ettii aittoa peltis-
tuskeino yksiwaltaisett hallitusmuodon katt-
nattatiiiseksi ja inaatt rauhoittamiseksi ott
maan edustajaitt kokoott kutsuminen neit-
ivottelemaan tehtäwistä parannuksista" Ei-
hän yhteiskttitta tahdokaan rajoittaa hallit-
sijait waltaa, se haluaa waati saada itett-
wottelewaa oikeutttt ja tyytyisi siihen, ettii
sillä olisi tilaisuus nähdä oikeassa walossa
niitä tarkoituksia, joita hallitits settraa, ja
tutkia itiitä keittoja, joilltt se näitä tarkoi-
tuksiaitsa tahtoo toteuttaa. Niiit paljoit
kuin ttie tiedämme, ei ole puhettakaan itiis-
täätt konstitutionista kaittoittttnassakaati ittuo-
dossa. Hallitus ei aio tittiiita kuin kutsua
maan edustajoita neuwottelemaan niistä 5
asiasta, jotka kerroitttttte kreiioi Loris-Meli-
komitt ehdoituksen sisiiltätoäti.
tilkemaalia.
Tunisissa ranskalaiset yhä kulkemat
eteenpäiii ja ottawat tärkeitä paikkoja hal-
tuunsa, löytämättä mitään tuitttiwattipaa
wastusta. Nyt owat he rumenneet mottelta
taholta tunkemaait krtiitiirieit alueelle, jotka
kititeitkiit näyttäwät koittaman tehdä utasta-
rintaa, eikä ollakaatt —Pariisissa aiwan war-
tnoja woitosta eikä iltttait huolia. Syytä
ttäkyykin löytimtän, ktiteti erään kirjemaih-
tajan ilmoitukset sotataitterelta todistamat,
sillä näin hän kertoo sodasta krtttttirejä
toastaita: Krtimirit odottawat ranskalaisia
pensastoissa ja puihin kiiwentieittä ja atn-
puwat wasta aiwatt läheltä. Krumirien
naiset ottawat myös osaa taisteluun; he
kiihoittamat miehiä raimoon ja ulwowat
sen ohessa niin että ktttiltiu leiriin. Sota-
wäkeen ei tämä taistelittapa tee hymää tvai-
kutusta: se kiihdyttiiii michiä suurimmassa
määrässä ja sairaiden lukit ott suuri. Jtse
kenraali Ritter, waikka ivanini urhoollitten
soturi, joutui, ttioit lakkaamattoman kiihoi-
ttiksen uhriksi ja sai aitvohalwiniksen. Sota-
wäki taas, jossa ott eititttmäksecit ittioria
tniehiä, tuskin jaksaa kestää ttäitii rasituk-
sitt.
Tunisin hallitsija, niin kutsuttti bey,
odottaa yhä waan suurimaltain ja etenkin
yliherransa, Turkin sultaanin, mälitystä.
Jälkimäinen ottkin aikonut lähettää sotalai-
woja täntie, mutta Ranskan lähettiläs kuu-
luu atttatteen sen ratkaiseman selityksen,
että jos turkkilaisia laiwoja itiikyy näillä
Wälitneren mesillä, itiitt ampumat ranska-
laiset niitä, ja itiinkiiitt Titrkin asiat nyt
otvat, ei se woi olla tätä yskitit yttttnärtä-
mättä.
—
Hirtettiiwii.
(Jatk. ja loppu).
Kaupttnginkirjuri repi tukkaaitsa wihai-
sessa minimassa, kitit hän ttiiki, että itoi-
ta-akka oli mennyt karkititit, waati inaatt-
kitlkija jäänyt paikallettsa. Hän tahtoi to-
dellakin wiedä rotima Hollin’in wapauteen,
mtttta toaait tärkeillä ehdoilla, ja nyt hätt
oli kokottaait ehdottomasti kadontiut. —Yrjö
sitä wastoin, jonka piti iltttan tuitääneh-
toja katootnait, oli nyt taas iteuwoston
niskoilla. "Mies, siitita ei saa hengiltä
poisi" hitusi kirjttri, kuohuen raimosta,
Yrjölle mastaatt. Waait tämä wastasi
aiwan kylittäkiskoisesti: "saittaahatt itti-
itäkiit tässä walitan, että te ette sitä ker-
taakaatt tahdo koittaai"
Mutta roittoa Hollin’in asian laita
oli nyt seitraatoa. dltegensliurg’ista ah-
distettiin ja ithattiitt ttiitt tnahtatoasti, että
iteuwoston ettemtttistö säikähtyi ja rupesi
asettitittaati toastarintaan itiille koltttelle
jiisenelle, sotkit olitpat kaikki noitajutut
panneet alkititit ja wiittteisittä wiitettii toitott-
tta todellisitta hirttiuhallitsijoitta niitä jatka-
neet. ttattsan, joka heräsi ikiiättkuitt pahasta
tittesta, ainakin myrskyiset toalitttkset,
rohkaisiwat tätii ettetittttistöä, ja itoitattto-
titarit itäkiwät nyt selwästi, ettii heidätt
ivaltansa teki loppua sekä että heidiin tuli
intiaa tiiriitallisuuttaitsa ajatella. He tah-
toiwat sentiihden laskea roittoa Hollitt’in
autuaaksi sillä ehdolla, ettii hän otttakätisesti
allekirjoittaisi ja timlallansa toahioistaisi itiiiit
kitttlttwait sitoumuksen: Hiitt saapi wapau-
teitsa armolahjana eikit oikeutenansa, hän
ei milloinkaan tahdo ttiitttalla kannetta
ttostaa tuomariansa wastaan eikä heille yk-
sityisesti kostaa; hän liihtee kaupungista
tteljäukolntatta tutittitt kttlttesstt, lupaa sitä
paitse koko rikosjutun menosta iäti waiti
olla. Wanhan tuskastuneen waitnon, joka
takaiiaitsa näki kidutuslaman ja edessään
tulirowiott, litulimat he helposti saawaitsa
wannomaan ja allekirjoittamaan näiti help-
poja ehtoja. Suuri ole sentähden katthis-
tus, kiin kuultiin rouwa Hollin’in päässeeti
pakoon; sillä nyt taisi hän ulkoa päin wa-
lituksiansa tehdä ja kansaa yllyttää, itiin
paljoit kitiit tahtoi.
Kaupungin kirjuri seisoi kuin kastetttt
koira wirkaweljeiusä edessä, kun hän watt-
han maimon sijasta toi heille Yrjö Mucken-
hultetin oikeussaliin. Raatitniehet rupesiwat
mitä katkerimpiin keskittäisiin soimauksiin,
etisin hiljaa, sitten ääneen ja wiimein syn-
tyi myrsky, ja kaikki huusiwat toisillensa
kuin juutalaiskoultissa. Silloiti kaupungitt-
kirjuri, jonka sywä iiätti kuului yli kaiken
kirkunan, äkkiä toimitti ratthaa ja sowitti
riitelewät yhdellä sanalla, ikäänkuin yhdellä
iskulla. Hän hitusi: "kaikkeen tähän onnet-
toitiititteeit ott tuo Muekenhuber aitioaita
syyttä. Hän hirtettäköön, jos ei hätt tuossa
paikassa peruuta entisen tunnustuksensa"
Yrjö wastasi: "ett peruutai" ja toisen
kerran kysyttäessä: "nyt wasta en laisitt-
kaan peruutai" ja kolittaitnenkerran————
Silloin seisoi, ikäiiitktiin maasta nous-
seetta, wanha rouwa Hollin salissa, kahdet!
Nördlingin ja Ultnin arwokkaitnman porwa-
rin saattamana. Häit katsoi Muckenhuberia
teräwästi silniiitt ja sanoi wakawalla äänel-
lä: "’Yrjö, sinun pitää peruuttaa wäärä
tunnustuksesi! " Tämä ääni sattui uppinis-
kaiseen weitikkaan, kuin ukkosen salama.
Hän oli kauan ääneti ja laski silittänsä
maahait. Kaikkj oliwat ääiteti, kuului waan
hiljaisia hengästyksiä —–— wihdoin hän lausui:
ei iitikääit walta maailtnassa olisi saaitut
titinua peruuttatttaan, waatt tälle roumalle
ett minä taida walehdella wastensiltniä
— minä peruutanl"
Sillä wälin yltyi ulkoa päitt wäkijoukon
itteltt, joka hurjasti uhateit ttettwostoa waati
routva Hollin’in wapauttatnista heti pai-
kalla. Herrat huomasiwat waaraa wiiwyt-
teletnisestä. Lyhyen salaiseit neowotteluit
perästä litki kaupunginkirjuri kohteliaitit-
inalla äänellä wanhalle rottwalle tuon asia-
kirjait, joka hänen tuli walallattsa wahwis-
taa. Mutta rouwa Hollin wastasiwaati-
ivansa oikeutta eikä armoa, hän olikin saapu-
ttut ainoastaait saattatnaan oikeusjuttunsa
täydellisesti perille; titota kirjoitusta ei
hän wahwista.
Neumoston herrat kämiwät sangen pit-
käksi naamoiltaan ja koittiwat hywillä
puheilla häntä taitoutta, maikka entistääit
hywin tiesiwät, ettei tiitnätt roumatt kanssa
päästy pitkällekään tällä tiellä.
Silloin wanha rotima huomasi, että
wanginwartija pani Muckenhuberin raskai-
sitt roittoihin, wiedäkseeti hänen takaisin
wahwaan wattkihiiotteesett, ja tuo raukeama
siltitäys, jolla —Yrjö katsoi hiineeit, raskautti
hänen sydäittättsä. Hetkeit tnietittyäitsä,
lausui hän ttiotnarillettsa: Te, herrat, olette
rumenneet sopitttttsta hieromaan kanssatti,
te ette sentähdeit olekaatt oikeita tuomaria
enään; sillä titoinari ei tee sopititusta.
Mutta ellette ole ttiotttaria, niin ette woi-
kaatt tuituille oikeutta toitnittaa. No niin,
minäkin ritpeen sopintitsta hieromaan:
aittakaa ittiitulle tuo pahantekijä wapaaksi,
minä tahdon ottaa hänen lapsekseni sekä
wiedä inyötäni Ultniin saadaksetii nähdä,
mainko minä häntä paremmin kaswattaa
kiitit te. Mittutt tamarani otvat olleet
hyödyttätttättä ne yksitoista kuitkatttta, jotka
olen tornissa isttiititt, teidiiit tulee kai itti-
itttlle korot korinata, jotka sillä aikaa olett
hukannut: antakaatuo pahantekijä minulle,
minä tahdon ottaa hänen korkojeti sijasta,
jonka Jumala salli kärsittujkseni aikatta
kaswaa otttakseni. T.ällä ehdolla minä
wanttoit ja allekirjoitan teidiitt kirjoituk-
settite".
Iit rytttiisi tihkaawia wäkilanittoja huoneen
etehiseen. :tiettiitostolla ei olisi ollnt mitään
walikoimisen waraa, waikka roittoa Holliit
olisikitt thait toisenlaisia asioita pyytänyt.
".Ilrjö päästettiin jälleen raudoista; hiin
katseli ytttpärilleen thait kuitt tittissaan ja
sattaakaatt sanomatta salli hiitt tiititiiit kaiken
tapahtua.
:liotuita Hollin otti hiitten kiidestättsii
kiini ja tuetti owelle, jossa sisiiiiti tititketya
kansa riemuten otti heitä moletitpiawas-
taati. Mutta kaupunginkirjuri tahtoi ttytkitt
näyttäii, ett’ei hiitten suutansa oltu sentään
kokottaatt tiikitttt ja hitusi puoliäiitteett
lähtewille: "iitit löytäii tuo jalo ottilapsi
liltttissa ainakin hirsipttittt, johoit hiin oit
kotipaikkansa puolesta oikeutettu".
Rouwa Hollin oli häntä hywin ymmär-
tänyt, siksi hän kääntyikin wielä kerran
owessa takaisin ja lausui koroitetulla
äänellä: "kaupunginkirjuri, teidän pitäisi
myös kerta tulla suljetuksi yhdeksitoista
kuukaudeksi wankeuteen, että te oppisitte
ihtnissydäntä tttntetnaan. Te ehkä silloin
huomaisitte, että löytyy niitä, jotka ylenkat-
somat kuolemaa ja samalla sitä pyytäwät,
niin kolkko ja wiehätystä wailla on heidän
raaka eläinäitsä, toiset sitä wastoin owat
niin runsaasti tnasitaneet elämän todellista
suloisuutta ja sen kautta sttaneet niin
tnahtawait elämiswoiman, että he sen täh-
den ylenkatsomat kuolemaa, jota eiwät ole
pyytätteet. Edellisiä ei kuolema pelota,
koska eiwät wielä ole laisinkaan oppineet
elätnää tuntemaan; mutta jälkintäisiä wielä
mähetntnin, koska he itiin täydellisesti
yttitttärtäwät elämistä. Minä aion nyt
opettaa tätä poikaani elämääii, että hän
todellisen kristityn hienoinmalla tawalla
oppisi ylenkatsomaan kuolemaa, jota hän
ettsimäisellä, hurjalla tawallansa niin hywin
tiesi ylenkatsoa”.
Wanha rouwa pysyi lupauksessaan. Yr-
jöstä tuli hänen kodissaan rehellinen ja
urhoollinen mies, joka kolinenkytnmentä
wuotiseit sodan eitsi aikoina teki uudelle
kotikaupungilleen, Ultn’ille, monta hymää
työtä, itiin että hänen nimeänsä siellä
tnuistettiin wielä kauatt kiitollisuttdella ja
kunnioituksella. Mutta Nördlingin noita-
tuomarien täytyi luopua mirastansa, koko
maistraatti puhdistettiin ja uudistettiin,
ja itäitteti wiiden, hirmuisen wuoden peräs-
tä seurasi parempi aika, jolloin oikeus ja
wilpittöittyys jälleen wallitsi wanhassa,
kunnianarmoisessa maltiokaupungissa.
Lop pu.
Kiirssit;
Suomen Pankki Toiikok. 11 p.
Waihto-kurssi Disk. kurssi.
M. . M. p.
Pietari 7 p ...... 260: — 252: — 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: — pun:ta st.
Parisi 90 p. . . 99: —— 98: —
Hatttpuri 90 p. 123: 20 122: 50 ,
Atttsterdam ..... 207: 50 206: — 100""
Tukholina 3 p" . . . 139: 10 138: 40
Laiwalista.
K y ö p e ii h a ttt in a, huhtik. 21. Aino, Pihlman,
Grintsby’stä.
D o w e r i " satain al l a, huhtik. 21. Storfursten,
Petrell, Adelaide"sta Calais’iin.
K y ö p e it h a ttt i it a, huhtik. 22 Alku, Wallitt,
Philadelphiasta.
R i o J a n e i r o, maalisk. 27. Harmonie, Berglund,
Santos’iin.
M ala g a, huhtik. 16. Aura, Pettersson, walmis
Jwixa’ati.
C a r d i f f, huistit. 23. siljan, Tallgren, Bareelo-
it ’an. — 25, Armio, Osterlund, Singapore’en.
G r e e n o c k, huhtik. 25. Osmo, Jaeobssen, Balti-
tnore’sta.
B altiin o r e, huhtik. 13. Altai, Niska, S:t Nazai-
re’sta.
S:t T h o tn a s, huhtik. 1. Neptun, Hjelt, Gibral-
torista; 8. sama, Cubaan.
P etts a c o la, huhtik. 9. Joutsen, Fogelberg, wal-
mis Lotttoosett.
G la s g o w, huhtik. 26.
more’sta.
O tie e n ?; t o w tt, huhtik.
torico’sta.
til b e r d e e n, huhtik. 26.
tuore’sta.
M a r t i n i q n e, iltttait
Söderholttt, Marseille’en.
G ö t e b o r g, huhtik. 28. Siiwo, Cederluttd, Rans-
kaati.
Attttv erp ett, toukok. 4. Ågir, Wikander, San
Frattsisco’oti.
Ositto, Jaeobsen, Balti-
28. Urho, Eklund, Por-
Emil, Holtnström, Balti-
päiwämäärää. Express,
Torihintoja.
Turusstni Nifut 38 m. t. Nisujauhot 4 m.
leitv. Rukiit 29 tii. tyitnyri. Rutsjauhot 2
ttt. 10 p .leiiv. (Ruisleipä 2 m. 75 p. leiw. Ruistitaltaat
1. tii. 25 p. kp. Ohrat 1 iti. 80 p. "letw. Ohra-
ryyttit 1 in. 30 p. kappa. Kokonatset s:mat 1
iit. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 1 ttt. kappa.
!taurat 1 tn. 40 p. leiw. Kaurajauhot 1 tii. 50
p. l. :kauraryynit 1 iti. 10 p. kappa. Surtvointtttotttat,
s:tttat 1 ttt. 20 p, kappa. Heriieet: wihertat 1 in.
kappa. Walkoset 1 ttt. kappa. Rusketit "8.) p. k.
Sekalaiset 70 p. kappa. Peruitat 50 p. kp.
2 itt. 75 p. ttelikko. "perunajauhot 30 p. naula.
qurikkaat 2 2.) p, m. ttelik. Hutttalat 80 p. naul.
Heiniit 75 p.––1 ttt. leitv., putttarpää 1 tn.—1nt 20 p.
leiw. Oljet 4 ttt. kuorin. Silppu 2—"4 m. kuorma.
Tuore naudanliha 3—–4 ttt. letw. Paltvattu
i; ut. leiw. Tuore lampaanliha 6 ttt. leiw.
P.tltvattu 6 iit. leiw. Tuore siattlihae" 9 ni.
leiw. Wasikat, silotetut tj in. leiw. "tuotta-
ittattotnat 2 iit. 25 p . kapitalit. Jlsra 5() p. naul. Tatt
9 ttt. leiw, Wois 90 p. naula, 16-"18 iit. letw.
Talottpojan juusto 25—–;’;5 p. kappale. !suorinta-
toit tttaito 35 p. kattttu. Kttoritttt 20"p. kannu.
Piitttii 15 p. k. .tierma 30 p. kort. thlat 1 m.
Kukko 80 p. kppl.
25 p. tt. Mittutt 1 tii. tiu. ; "
.tkattat 7.) p. kapp. Jsott raawas-elattne.tktelk
t ttt. Tuore lohi 1 tit. 50 p. naul. :nolattu
lohi 1 tii. 30 p. itaul. Titore siika 25 p. naula.
Suolaittett siika 40 p. ttattla. §panki 20 p. n.
"ölijtoettet 15 p. ttattla. Lahtutt 20 p. tiaula.
Siiyttiikset 15 ttaula. !liuhkiaiset i; ttt. 50"p. 100:lta.
Silakat 2 tii. 10 p. leiw. 8 tii. tteltk. Tuoreet
hailit 1 iit. kapp. Muikutttttiiti 1 tii. 60 p. naul
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
