Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tääit hywin tiedämme, selwin tunnemme.
Kolme neljänitestä wuosisataa ei ole kan-
sojeitkaati elätitässä wähäitten aianjakso;
yksityisen ihmisen elämässä se jo liilsenee
iän korkeinta rajaa. Waan kun tämä yk-
sityiiten eläiitäkerta liittyy ja yhtyy kansan
koko henkiseen ja waltiolliseen kehitykseen,
täytyy sen ttilla tumattoman rikkaaksi ja
ttionipuoliseksi. Merkillistä kuitenkin oit,
ettii J. V. Stiellttiait’itt julkinen waiktittis
oikeastaatt alkoi jotenkin myöhäiscllä iällä.
Näiuä 75 ajastaikaa, joiden juhlaa ityt
wietätitttte, woidaan inathematisella tarkkuu-
della jakaa kalskeen yhtä pitkäätt jaksoon.
Edelliiieit pitolisko on ollut walttiistus-aikaa,
oppiaikaa, jos ttiiit saatt sanoa, kiin oit
kysytttys suuren kaitsalliseit oppettajan siälli-
sestä kelsittymisestä Iälkitnäinen puolisko,
joka alkaa Saiina-lehden toimeenpanosta,
oit ollitt jttlkisett waikutuksen, historiallisen
toitttittitatt aika. Mitä näistä kolineita-kyitt-
tnettettä seitsetiiättä iouoteita tätuäit miehen
sana ja työ oit toititeett saanut, siinä ott
kerrassaan koko kansallinen historiaiiinte
wiime ituiosikyminenien aialta. Mntta tätä
aikakautta warten ei ole itiyöskäätt edellä-
käypä jakso Suellman’in elätttässä ollut
tärkeyttä wailla. Pyydän saadaksetti lyhy-
esti wiitata sett aiatt yleiseen luonteesen
ja miten se ott waikuttanut Suellman’in
kehitykseen.
Tarkoitatt niitä kahta wiiosikymmeiitä,
jotka setirasiwat J. V. Suellman’in astu-
ittista akatemialliseen kansalais-oikeuteen.
Maseittawaiueu tyitipeys silloin wallitsi
tealtiollisissa ja yhteiskutinallisissa ilmois-
saiuine. Eläiiiii oli tukehtiitnaisillaan rait-
tiiii iltitan ptititteesta; kansalaisinaikiitiikseett
oli tuskin mitään tilaisuutta ja titotti jalo,
waikka heikompi henki epäilemättä ttiiirtiii
toiinottoitiiiiideti taakan alle. Eikä yksistääit
ulkonaiset !valtiolliset olot rasittaneet; ——
itse yhteishenki oli iiiaassatttnie piiiitiiitut
herttiottotttaksi,tarttiottoitiaksi. Settimoinen
oli tila kahdenkymmenen ja kolttietikyttitite-
nenkiti luwulla, jos kohta jälkimäisellä tnuo-
sikyiiitttenellä jo ittuutamat elämätt-merkit
eutiiistiwat paremman päiwän tuloa. Täm-
inöineit aika ei houkutellut nuoria titiehiä
lewittämäätt ennenaikaisesti kypsytttätöiitä
wiisaiittansa maailtnalle. Mntta I. B.
Snellman käytti tätä aikaa ankaraan tut-
kitiiiseett tieteen sywimmissä perusteissa;
hän ryhtyi filosofiaan tawalla semmoisella,
joka oit aittaiitit hänelle sijan itse tämän
tieteen historiassa, tiuitta hän ryhtyi filo-
sofiaan ei yksistään tieteett harjoitukseksi,
waan itse eläntän tarkoitusten tutkimista
warteit. Oppi waltiosta, tieto oikean kor-
keimmasta ilmestysmuodosta, siinä näiden
tieteilemisten siitinta ja tarkoittis.
"Oppi waltiosta" ilmestyi to. 1842.
Seuraawana wuonna ilmoitettiin "Saima"
tilattawaksi.
Tätnä perinpohjainen fisällinen kehitys,
tämä hengen täydellinen koulutus on pai-
nanut leimansa Suellman’in koko julkiseen
waikuttikseen. "Saima" etisimäisestä nu-
merosta haiitaan nykypäiwään saakka suitiat
tarkoitukset, suitiat periaatteet. Ne owat
yhteiskiinnalliseit uudistuksen, kattsalliseii,
uudesta-syntymisen periaatteet, sen tniioksi
jaloimmassa inerkityksessä wapaatnieliiset.
Ia kuiteitkin niissä asuit altista saakka
omituinen konserwatisttii periistuwa Suell-
man’in wakaantiineesen käsitykseen, että
hetiki luopi muodot eikä päin-wastoin. Ul-
konaiset olot owat näiden seitseiiiän-iieljättä
ajastajan kuluessa olleet inilloin ivastaha-
koisia, inilloin ttiyötäisiä, ntiitta Suellman’in
kanta ei ole inilloiitkaait waihdellut. Was-
tahakoisiiiidet eiwät ole häntä masentaneet,
mutta ei myöskään häntä liikoihitt yllyttä-
neet; tuyötäiset olot eiwät ole saatteet häntä
hetkeksikääit unohtamaan ttiitä rajoja, jotka
oiitaii kansan historiallinen aseitta asettaa.
Hän ott siinä kohdeti ollut inaltillisett Suo-
men kansan oikea edusmies; tiiutta tämä
hänen hetikensä ominaisuus on ktiiteukin
pääasiallisesti ollut hedeltttänä aittarasta
itse-kurista, jonka aittoastaati tieteesen pe-
rustuwa wakawtiiis antaa.
Ia siille kansallisuuden liikkeelle, joka
"Saima"tt äänestä heräsi itse-tajuittaan,
on tämä johtajan maltillinen koitsertnatistni
ollut äärettötitän tärkeä. Ne yhteiskiinttal-
liset ja kansalliset epäkohdat, joiden pois-
tamista kansallineit liike tarkoittaa, otvat
todellakin olleet itiin katkeria, että ne hel-
posti olisiwat saattaneet syttnyttää malt-
tamattomia tekoja ja hankkeita; wastarinta
kohtiiullisititmille waatimuksille on ollut toi-
sinaan niin sitkeä, ett’ei olisi sopinut kutii-
maksi katsoa jos kansallisen asian äänen-
kannattajia olisi ajettu hurjistumaan. Ia
kuitenkin tämä kansallinen liike on kulke-
tiut eteeiipäiit pontewaiia, miitta rauhallis-
na, niinkuiit iiiahtawa wirta, joka ei mil-
loinkaan tulwaa reunojeti yli, miitta was-
tustattiattotiiasti raiwaa tietänsä tarkoitettua
määrää kohti. Ansio tästä ott suuressa
määrin Juljana Vilhelmi Suellman’in, joka
alusta saakka on wakawalla kädellä wiikiin-
itiit tieti, iiurtaitiit wäylän, iitäärännyt
tarkoituksen.
Tätnä läpikäypä johdonmukaisuus Suell-
man’in tvaikutuksessa on myöskin tehnyt,
että hän itse ei inilloittkaaii ole woinut
ittielipiteittettsä puolesta wanhenttia. Liiouto
on kerran waatiwa lainansa, sen me kyllä
tiedämme. Mntta wielä nytkin hän seisoo
edessättttue kansallisten ja isänmaallisten
aatteiden jalotta liptittkantajana. Taistelii
ei ole loppunut; —— eihän kattsojeii elä-
ttiässä taistelit koskaatt lopu, niinkauan
kuiu elättiä kestää. Mntta se rauha, tiiitikä
antaa täytetyn welwollisuuden tuuto, ei
ole milloinkaan täydellisetttttiin laskeunut
jonktitt waithuksen iltamalle. Kaikista ntaain-
me ääristä, Lapiit tiinttireilta saakka tätä
Suellman’in-päimää ilolla terwehditääti.
Likeltä ja kaukaa ott tänne kokoonkin tiil-
tu, wielä kerrait itäkeitiään sen miehen miio-
toa, joka Siiomen kansallistunnolle ott muo-
tonsa antaiitit. Kaikki häneii rikas inaiku-
tuksensa ttitikeiiii kerrassaan meidän ttiie-
liimme: herätys-ääni Kuopiosta, opettaja-
toitni yliopistossa, waltiollinen johto perus-
tusla’illisuuden tiiidisttititiseit aikatta ja pe-
räsinten-pito itiitiä maikeitta wuosina, jolloin
Sttellmaii istiii hallituksessa. Siinä on
jotakin satiomatouta, jota tahtoisimme sa-
ttotitksi; se ei ole yksistääii isänmaan kii-
tollisuutta itykyhetkenä, se oit wielä eitetti-
min isänmaan kiitollisuutta tulewaisuudessa,
jolloin taisteltijeti intohimot otvat haihtii-
neet ja Jiimala antaa raiihatt auringon
paistaa yhteeti-liittytteeit kansan yli. Sil-
loin Jnhatta Bilhelmi Suellman’in työ on
eläinä Suoitien täysin-warttuneessa kaitsal-
listuittiossa. Mntta täiiiäkin päiwä, tämä
jiihlanwietto on silloiseit aiatt enteeitä ja,
terwehdyksemitie "eläköön I. V. Snellmau!
eläköön hänen työnsäi" oit kajahtama kutias
tiilewaisiin polinikiintiin.””
Kotimaalta.
—— Hiivpakiinnan sanomia (Turun) ——
Aw ottais eksi julistettiin kappalaisen wirka
Paattisten kappelissa; Wirkaw a-
paiitta kolmeksi kuukaudeksi annettiin
Marttilan pitäjän kappaiselle W. O. Rich-
ter’ille. — Kirkkoherranivirkaa Keuruulla
otnatttiääräajait kuluessa hakeneet: kirkko-
herrat B. J. Anthoiii, A. A. Caiidolin,
J. F. Mannström, prowasti J. O" Ap-
aelberg, Ion. Jngtuan, G; G Foröman, pro-
wasti I. S. Tallqwist, prowasti I. Wa-
rsn, w.—pastorit F. A. Hällberg, E. O.
Kraft, K. S. F. Bergroth, K. E" Aejme-
leus ja kappalaineti I. Holtnberg:
— Knimalliswero. Weroäyristä tulee
tänä inuoitna tuaksettatnaksi kunnallisiveroa
11 iit. 90 p. ja itiajoittisiuaksoa 1 itt. 70
p., jotka siis yhteensä tekewät weroäyriltä
13 iti. 60 p. Weroäyriä on:
3,145 taloista, joista tulee 42,673: 40.
8,291 elinkeinoista " " 112,757: 60.
9,372 palkoista,
eläkerahoista
tahi muista
tuloista, " " 127,459: 20.
Waiwaisrahat tekewät 21,524: —
Tonttiäyrit " 11,657: 73.
"b-
Yhteensä 316,071: 9:"
Weroitettuja löytyy 6,635 iitiestä ja
8,254 naista
—— Awonainen wirka. Lääniit räntities-
tarin apulaiseuwirka oit haettatnaksi julis-
tettu 14 päiitiän kuluessa, laskieti t. k. 16
päiwästä.
— Turuit suomalainen lyseo, joka ettsi
syksynä laajennetaan kolttianitella liiokalla,
wastaanottaa, lehdessätnme olewan ilinoi-
tukseit tntikaan, kouluun pyrkiwiä sisääii-
pääsötutkintoa warten sekä tänä ketoäättä
kesäkuun 2 p:nä että syksyllä elokuuit 30
p:nä. Sisääiipääsiititaatiitiiikset owat etinett
olleet julkaistut lehtemme 14 ii:ssa.
— Wuositntkinnot kotipuntiin kansakoti-
luissa pidetään perjantaitta 27 p. ltitian-
taiiia 28 p. ja titaaitatitaina 30 p. nyt
kulumaa toukokuuta. Lähempiä tietoja
antaa ensi-siwulla löytywä ilmoitus.
— Konsertti, jouka herra C. G. Wase-
nius täällä piti wiime tiistaina lyseon juh-
lasalissa, oli hywin ottnistuniit sekä laadul-
ransa luultawasti ensiitiinäisiä Turussa,koska
melkein kaikki laulut laulettiin siiomalaisilla sa-
noilla. Syij oli kuitenkin enemmän satiinnai-
nen,sillä lukkarikoulutt oppilaat, jotka lau-
laiwat wiisi iteliäänistä laulua, käyttiwät tie-
tysti suomea, paitsi yhdessä latiliissa, jattiuut
laulukappaleet oliwat alkuansa iuäärätyt
aiotttia Suotn. .ikirjallissuuden seuran tiiuis-
tojuhlaa warten. — Suiirella ittieltyttiyk
sellä läsnäoletva yleisä kuunteli herra Wa:—
settius’ett itse sepittäittiä kahtasoittokappaletta,
joista toitten juhlamarssina on enitenkin
soitettu "Porthatiin patsasta paljastettaessa
ja toinett ott itykyääti sepitetty äsketi itiainit-
tua juhlaa warten. Kunnianosoitukseksi au-
nettiinkin nerokkaalle tekijälle tässä tilaistiu-
dessa ktikkakiehkura. — Lukkarinoppilaat
lauloitnat hyttiin, jota yleisö innokkailla
ttiieltymysosoituksilla tunnustikin, ja "Nouse
riennä, Suomen kieli", laulettuna Haydn’iu
tunnetun säweltön mukaan, kaikui itiitt kau-
niisti ja woititakkaasti, että sitä harwoin
saanee parempana kuulla.
Mitä toki tästä konsertista mielestätnme
puuttui, oli tarpeeksi wäkcä, sillä kiiti herra
Wasenius’en taito ja kunto owat takauksena
että waan kelwollista saadaan kuulla, luu-
lisi kaikkien soitaniton ystäwäin olewan
läsnä, mutta tyhjinä olewat etupenkit osoit-
tiwat selwästi, ketkä eiwät huolitieet faa-
puwille tulla.
— Kaiisallis-kousertin aittaa Suotiteti
Katisaitittalistusseurait haaraosasto Tiirussa
ensi suitiitintaina k:lo 6 j. pp. lyseon juh-
lasalissa. Tietääksemme saadaan tässä ti-
laisutidessa kiiulla satuat soittokappaleet ja
laiiltit, jotka wiime tiistaina pidetyssä koit-
sertissti ihastiittitnat kuulijoita, Se, joka
tällaisia nautintoja rakastaa, älkööii siis
jääkö tällä kertaa pois. Myöskin olemine
kuiilleet, että konsertit! tulot käytetään
matkarahoiksi niille täkäläiseti liikkarikoti-
lun oppilaille, jotka täältä lähtewät Jlt-
wäskylässä tänä kewäänä pidettäwään lati-
liikilpailuiiti. Tätiiän hytvän tarkoituksenkin
tähden toiwomme yleisön tuleman lukuisatta
saapumille; sillä tiättiät nuoret laulajat
ansaitsewat hywin kaikkea kehoitusta.
—— Kuollut. Lääninmaaiuittari, howi-
iietiwos A. J. Röueholm kuoli eilen
täällä 70 wuoden ikäisenä. — Maalari-
mestari A. G. Anderssott nukkui täällä
kuoleman uneen wiime keskiunikkona 58
wuoden ijässä.
— Laiwauliike ott täällä jo todenteolla
alkanut" sillä wiime tiistaitta lähti höyry-
laiwa "Alio" täältä Tukholtnaati ja sama-
na päiwänä saapui tänne höyrylaiioa "Sa-
lisbury".
—— Jällexn oit susi syönyt lapsen. Nousi-
aisista oit A. U. saanut tiedoit, että siellä
5 wiiodeu wanha poikalapsi tämän kuun
14 p. oit joutunut sudeti saaliiksi. Hän
oli Wähäktjlän isättnäii poika Kytösten ky-
lästä Nousiaisten pitäjässä. -Poika oli
leikitseinässä aittoastaait muutaman sylen
päässä asuinhuoneesta, kun huomattiin että
hän arwaatnatta oli kadontiut leikkipaikal-
taan, eikä eiisiin tiedettij itiihin hän oli jou-
tiittut. Wihdoin huomattiin toki suden
jälkiä, jotka tältä paikalta ineiwät lähiiti-
itiäiseett tnetsään. Näitä seurattiin ja,
muutaman tunniti haettua, löydettiiit niet"-
sässä, noin puolen toista wirstaii iitatkalla
talosta, pojan ruuittiiii ylipuoli, joka oli
kauheasti raadeltu.
—— Tili hutsaarista warattomaiit kansa-
koululapsien hywäksi:
Tuloja:
Myytyjä lahjoja, kukkasia y. iti. 3,499: 95.
Pääsytnaksoja ......... 420: 50.
Rahalahjoja .......... 155 ——
Yhtccnfci 4,075: 45
Menoja:
Ostettu kukkasia, apelsiiiteja
y. iit ............. 171: —
Huoneenhyyry ynnä kaasu ja
kasineja ......... . 150 ——
Soitto ............. 100 —
Batsaarintnyyitiäläin
asettaminen .......... 68: 40.
Poliisi ja palttieluswäki. . . . 84: 88.
Ilttioitukset "Abo 5430sten’issa"
ja "Aurassa" ........ 80: 60.
Kaikeulaista .......... 85: 30.
Sätinstö ............ 3,335: 27.
"2)hteettsä 4,075: 45.
Salin koristi. ilttian maksoa herra tk. Jl.
Hellsteit ja ilmoitukset "Abo Underrättel-
ser’issa" sekä "Sanomissa Turussa" aittoi
ilitiaiseksi herra (8. 2". Wilön.
— Kiwiiloisnus kaupungissa. Menneellä
wiikolla sairasti: watsa- ja siioliköhää 17
henkeä, kurkkiiköhää 10 h. riiitaköhää 10
h. ja ivilutautia 21 h.
– Kottkin-ssi. Rawintolanpitäjättleski
Anna Helltitan on tämän ktiun 14 p. tä-
käläiseeit raastupa-oikeuteen jätetyssä kirjoi-
tuksessa pyytäityt welkojilleen luowuttaa
koko omaisuutensa. Tawaran arwo on 978
tii. 85 p., welkaa 2,526 tii. 62 p.
(S. T.)
— skat-kaajat Kakolttn tnankihtioneesta
kuulinnat käytteen Pöytyälläkin. Saatujen
tietojen titukaatt owat he talolliset! Määkä-
lätt muistamasta Ketolcitt talosta Kiilhuan
kylässä !varastaneet heinosen ja rattaat se-
kä"tämäu jälkeen titettiieet kirkoitwartija
Ekskröm’in luo, jolta warastitvat heinosen
ja jättiwät entisen hewoseitsa, mikä" kenties
oli mäsynyt, paikalle ja lähtitttät sitte Wirt-
sattojatt aholle, jontte jättitnät sekä heinosen
että il.lliiäkäläu rattaat. (S" T,)
—— Jywiikauppa. Wiitne perjantaina
tapahtuneessa huutokattpassa täkäläisessä
krtitiniiittttakasiittissa myytiin 406 tyiitiyriä
ohria ja 15 tyiiityriä kauroja. Korkeiii
hiitta ohratynnyristä oli 21 tii. 10 p. ja
halivin 17 iti. "lkorkein hiitta kauroista oli
14 ja haltniti 13 in. tyttiiyriltä. Huiito-
kaupan päätettyä atikaisi huutokaupantoi-
tiiittaja k. senatilta tulleen kirjoituksen, joka
julki luettiin ostajillekin, jossa ohrien hal-
ttiin hinta oli tiiäärätty 19 ja kaiirojett
13 titarkaksi tyntiyriltä. Korkeampaan hin-
taan tehdyt tarjomukset hyinäksyttiin heti,
matalammat ivasta sitte, kiiti ostajat sitos-
ttiiwat ttiaksattiaan seitaakin määräätnän
halivimman hitinait. (S. T.)
— slöelastuslaitos. Merenkulkijain tie-
doksi iltitoitetaan, että Waasait läänissä
olewa haaraosasto yhdistyksestä haaksirik-
koott joutuneitten pelastamiseksi on wiime
syksynä perustanut pelastuslaitoksen War-
gögaddar nimiseen saaristoon kiitiliityalle
Gäsbergiti kalliolle.
–— !liaaiitalissa päättiwät kaupunkilai-
set Huhtit. 2:3. p. pidetyssä raasttitnanko-
koitksessa melkein yksimielisesti (ainoasti 2
ittiestä äänesti wastaan) pyytää kaupungis-
sa tähän asti kerrati wuodessa pidettyin
ttiarkkittaitt lakkauttamista, koska itiistä kau-
pungille ja sett asukkaille luultiin olewan
aittoasti wahinkoa, eikit mitään hyötyä.
— llusit’anpuiit’i, totikokiiutt 15 p.
.ikaikkialla maassamme missä tnähäitkiit
kansalliitett sienien ott päässyt itätnääit, on
warmaan wietetty tämän siemenen kylittä-
jäu J. W. Suellman’in 75 syntytiiäpäi-
wää kansallisena juhlana. Meikäläisiä on
monesti syytetty uitiailetitisesta, kansallisesta
kylttiäkiskoisuudesta, ja sen pahempi täyty-
ttee ehkii omistaakin, että syytös ei ole-
olIut warsiii periitöu. Mntta että kaitsal-
linen siemen täälläkiti jo ott itäuiässä, sett
iiäkee selwästi, keit tahto itähdä. Touko-
ktiiitt 11 p. 1876 itäet wietettiin täkäläi-
sett realikoulun juhlalla J. W. Suellman-
’in 71:sta sytityttiäpäiwää. §yleisöä oli
ilmoituksen katitta kehoitettu osaa ottatttaan
tähän jiihlaati, ja sitä tulikin jokii kymmen-
luku, itiutta melkein yksinoiitaisesti wallas-
säätyläisiä. Wiisi wuotta tämän jälkeeit,
wiime tuorstaina, ttähtiiit taas sattiallaiiien
ilitioitiis ja kehoitus realikotiliiltiiotieett sei-
nässä. Nytkin oli wietettätvä saittait, nyt
jo 75 iniiotiaatt kyntömiehett, kylwötnieheti
syntymäpäiwää. tittiisaa saapui ei kytti-
menissii enää, waan sadoissa ltiettaina, ei
wallassäädystä yksin, waati kaikista kaitsa-
liiokista. Kok’o suuri ’") juhlasali, jonka
iitiiiitaitiat kaupungin tiaiset olitnat jiihlal-
lisesti koristatteet hantti köytiiiöksillä, seppe-
leillä ja lipuilla sekä peräseiuäti I. W.
Snellmau’in, siwuseiiiäti M. A. Castren’in
ja I" L. Rutieberg’in iiitttikilwillä, oli täyn-
ttässj-kansaa, ja "osittain myös etehitteitlin
.statistillinen siemen oli itäityt. Jtihla al-
koi k:lo 7 illalla Waasan itiarssilla, jonka
soitti kaupungin soittokuitta. Tämäit jäl-
keen astiii hra G. Ltinde’-n piihelatnalle ja
kuivasi lyhyessä puheessa Siiomen kansan
heräätitiseti aikakautta kansalliseen itsetuii-
toon. -Ptiheen päätettyä lauloi hra C. Möl-
leritt johtama lauluseura seka-äänisesti
Suomeu laultitt. Maist. G. Liljefors lau-
sui sitte ruttoit "Oma maa" ja iitaittittii
lauluseura lauloi "" !ahjolan walkenetuisen",
jonka jälkeen soittokuitta soitti "Maamme”.
Wielii sitte yksi soittokappale ja .juhla päät-
tyi Poritt marssin soittaimtlla. Juhlan
päätyttyä lähetettiiu Senatori Ioh. W. Sttell-
mau’ille otittittelii sähkösanoma, jonka alle
oli piirtänyt nimettsä 38 kansalaista sekti
katippioita, ettii tvirkamiehiä, ammattilaisia
y. ttt.
Odottamatonta waan oli, ettei ylitäkään
kappaletta niitä ju hla-kirjoja,Jotka pää-
kaupungissa Snellmau’iu juhlaksi painosta
— l" Laattiati "ala yli 1,800 p] jalk.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
