Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ainakin etisi aluksi, yksityisilla waroilla.
Tiirttn sttoinalaitieti lyseo on näitä kou-
luja. Se oit sitorainen hedeltitä siitä tais:
telusta, jota niaassamttte oit käyty ja käy-
dään suoittalaisen katisan tärkeimmistä oi-
ketiksista. Sen synty johtuit siitä totiuitt-
nasta, joka seurasi, kiin oli hitottiattu, että
waltiopäiiväin anomus koulttkysyttiyksessä
oli lykätty syrjälle.
Luotinollista oli, ettii Lätisi-Sitoniessa
tartoe stiotnenkieliststä kotiluistit oli kipeästi
tunnetttt. Länsi-Suomi on tiheitntttästi
astittuja seutuja niaassatttnie. Wuosisatoja
wanha wiljelys ott täällä luottut siittrettt-
tttan marallistittden kiitti mtssääii muualla
tnaataittine. Seii toäestö on yleiseen siinä
warallisitiidett tilassa, että se woi lapsilleen
antaa titrpeelliseti koulit-kaswatuksen; intit-
ta se ott kieleltääii aliotin sitotnalaitiett, jos
ei litktittn oteta saaristossa astimia ruotsa
laisia asitjatiiia. Suonienkielistä koulua ei
siis missääii kipeämmästi kaitvattit. Wal-
tiopäimillä tämä kitipatts saikin ttäkyioätsen
tniiodoti säätyjett anomuksessa. Mutta ylä-
ilmoissa wallitsee toiset la’it kiitti ala-maal-
la. Katisalle odotus käwi pitkäksi ja lättsi-
Sitotiiessakiti ryhdyttiin ottiitt päiii asi-
attiiiukaisiiit toititiiti. Turuit kaupungista
kansalaisia astuit esitti yleisen mielipiteen
kannattatnana. Täälläkiti päätetään seurata
sitä esittterkkiä, jota muualla titaatainttie jo
oli setirattii. Kutsnntus lähetetään ympäri
läiisi—Siiotnea asiaa harrastamille kokoutitit-
maan watihaati Titrkuun ja keskustelemaan
keinoista suomenkielisen oppikoultiii saaini-
seen." (Iatk.)
Kirje Turusta.
"(Ketväiiti tulo. — J. W. Siielltnatt’in juhla. –
Waltiopäiwät. — qui kteliasetiis.)
"Kewät alkaa tulla" – tuo lattlu on
jo kaikunut kaikkialla, kitit tawallista pidetti-
titittt talwen perästä wihdoinkin kemätatt-
rinko arwitaittattotttait äkkiä sitlatti ääret-
töttiät luminietokset maalla ja iiterellä ja
teki työtätisä !vapauttaaksensa metemme tal-
weti tekemistä kahleista. Nitdett eititiistttk-
set, jolkit arweliwat että wasta ttiittiittiaa-
rin itikatta oikea sitwi oli alkama, owat
kaikeksi onneksi menneet myttyyn ja jo Tou-
kokuu oli näketttä höyrylaimain kiitelewäit
kaikkiit eteläriintojatttttte, jopa Suoiiieii st-
säwesiäkitt. Aittoastaati Pohjanlahden aal-
lot otoitt wielä taltoeii orjitta ja saawat
kai kauwan ollakitt, koskit jää tässä kituliitt
olleeii niin paksu, että tuskin etitteit Itt-
hattitusta ott toitooakaiiti seit täydellisestä
katoamisesta, jos kohta ratinat sitä eittieti
aukenematkin laiwain kuljettamaksi. Wielii
ei kuumiinkaan pitkälle tiiiitstä. Wiittie kit-
ltitieeii wiikon lopulla häyrypursi "Leimu"
kaikella waiwalla pääsi "Poriity jitälohkarei-
deti wälillä ja niiden läpitsekitt ttiutkaista
tietä kuljettuaan. Tawallinen laitii ei kittii-
tttittkiiiiti wielä ollut awoinna. Nyt siiitie
jo ott wapaa pääsy ja ttäitiii päitoitiä ai-
koivat höyrylititoat lähteä lahdeii pohjoiset!
piiriit pohjiikkoihiitwaikka nitstä tulleet sa-
tiotiiat eiwät lupaa hetdiiti hywälle aikomuk-
sellettsantetiestystä.
Maalla otvat wastakulittteet liitiipitität
päiwät wihdoin saatteet itiiriiteti wiheriän-
karioiiiseksi ja lehti alkaa jo pilkistellä pui-
den helmasta. Maitmies tekee hiki päässä
kylioöättsä jit kytitöänsä. Touioon ja toi-
mon aika ott käsissä. Mutta kaikeksi ikä-
wäksi kuulitu, ettii monialla toiwo ott sytik-
kiiti pilwiin peitetty. fliiitsoraiit, jotkit
warhaiseti talwen kuloit katitta eiwät päits-
seet oikeiti juuttaittaan, owat tuonella ta;
holla itiin huoitot, ettii koko peltoja ott uti-
destaati kulutettu ketoiitsienieiiellä ja niistit,
jolkit omat jätetyt syyssietiiettett haltuun ei
ole tulosta suurta toitttoa. Titriin tienoilla
ei tunnuinkaan lieiie laita näin huono, jos
kohta moni walittaakitt, ettii oraiit oiotit
huotionpuoliset. Wiimeiset kauniit iltitiit
omat näitä kokit joukon parantaneet ja mo-
tti, joka luttien siilattua suurella toititotto-
nisiudella jotenkin mustuit pcltoiinfii kittfclii,
"itioipi ilomielin niittätttisett aikaa odottaa,
"jos ilttiat maati pysytitiit oraalle ja kypsy:
tvälle :vitjalle sopimitta. .llitikt’itoaltiao Her-
ra sett iitiiitllenittie sitokoon!
.tietutti luonnit-)sii johdattaa mieleemme
keliniitti ltetitistllä aloillii, joka uittoakin tit-
häii aikaan on tehnyt tuloansa. .llanniina
todieanksetta tästä oli Toitkoktinii 12 päiwä,
joka iiinodostui todelliseksi kansalli":i-jtihlitksi.
llts:ijointa Stiotiteettlaltteen toietetttiti sitä
.piittoää kaikkialla, itiissi"i 1teitkisi"t riennot
oiotit jalansijaa siiaiteet, ja yhä tittelit tii-
lee kerlotttiiksia niistit juhlista, jotka Ioliati
Wilhelni Stiellntiin’iti kunniaksi oli toittieeii
pantti. Kyllä on sekin oras, joka kaswoi
I. W. Siiellman’in kylwäätnistä siemenis-
tä tiseitt näyttäityt hywin tnustalta ja mel-
kein toimottotitalta, tutitta lämpimämmät
ioaloii säteet oivat taas wirkistyttäneet sitä
ja saattaneet seit rehoittamaan ja nyt se
alkaa tulla tähkäpäille ja kukoistuksen aikaa
odoteaan toiwolla. Helsitigissä tietysti juhla
oli suuriujit komein ja kesti tiielkein aamusta
iltaan. Muistoon pantawa waan oli, että yli-
opiston opettajat, joiden jottkossa hän kerratt
oli mahtamia saattitt aikaan, "loiskimat
poissa olollaait", kitti Pieiarissakiit olewa
hallitnskutita muisteli oittietitoitvoituksillaait
75 touottasta isäiiitiaanystämää. Yliopis
toit opettajain tvähettitttistö oli kuitenkin
siiotnalaiseti kirjallisuuden jäsettinä hänelle
onttea toiwottamassa. Enemtiiistö kuulu-
nee noiden mainioin "lipilaarien" (liberaa-
lieti") jotikkoon, joita Snelltttait äskettäiti
niiit kotvitti, että wieläkin ehkä kiroelee. —
Turun juhlassa iiiyöskiti ylhäisittttität kansa-
kerrokset olttvat jotenkin wähätt edustettuja
Homiotkeudesta oli 4 (satto neljä) ja
kauppatttatliiiasta pari kolttte hetikeä siiheti
saapunut Mutta wähät ttiistä. Ne ei-
wät ennenkään ole tiitsta aatteita ajaneet
ja kannatelleet. Wasta sitte kuin kaikki työ
nn tehty, waimat nähty otvat he kyllä ival-
ttiiit hedelttiää poittiitnaati.
Henkisen ketväätt itterkktä omat myöskin
ne waltiopäiwät, joihin kertomus yletiipä-
nä luettamana Se talwi joka peitti niei-
dän waltiolltsen eläittätiiiiie olot, kesti wiis"-
kytutnetttä wiiotta, mutta koittipa sitenkin
l’emätaurinko, kitit jalo keisari-wainaja :litel-
sitiiteri toinen tnyöntyi kutsumaan säiidyt
kokoon ttiaaitiitie oloja keskitsteletiiaaii. Kä-
sitys ttiideti tarpeellisuudesta oit sittemmin
juurtuut alhaisiiiititati tttökkiliiisenkin riittaan
ja yhä useampi ott ottanut seurataksensa
waltiollisett elätitättitiie kehkeyttitstä. Hy-
tvässä alussa siis ollaatt, jos kohta wielä
paljo puuttuukitt, etiiienkitin kansa koko-
nitisiiiidessaatt toilkkaaiiitnin ottaa osita
ottiatt edistyttiisensä toalwotiiisessa. Nyt
kokooti kutsutut waltiopäiwät tulewat war-
maan tttelkoista waikuttamaan tähän suun-
taitn, sillä titoitta titissä kieltäwää kysytitys-
tä ott sitä laatua, että ne kipeästi koske-
toat koko kansaan. Niiitpä luultawasti
kylläkin tärkeäitä kohtattä ilitiaantuu toeroi-
tus, kysymys kuin iisemelltsuns oit toiineeii
pittttitma, sekä totitiati ja oliieit walmista-
ittiseu ja myymisen ttiääräykset, joista toi;
motitan jonkinlaistaparannusta tuolle ivit-
ttatultvan titottatitalle ttiätähaawalle, joka
kansamme ydtittä kallotia. Ia melkein war-
ma ott, ettii koulukysymys oii astittoa esitti
jossakitt muodossa ja että tämä ehkä tuleee
nostamaan suurinta huomiota ja kiistaa.
"Puheetia olemat mullistukset toiselta piio-
lett jit totimytys suottialaisteii koitliiitt pe-
rustamisessa toiselta, jotka iiäitiä wuosina
ikämästi owat tehneet mielet kaikkialla rau-
hitttotttiksi, waikuttanem:tt myöskin, että
siiädyt näistä tahtoivat litustta tiitelipiteett-
sä. Mutta nämä tärkeät seikiit waatiwat
myöskin titieheitsit, jotka saattatttat titttä
oikeiti ajaa, jit sentähden ott tärk, eteätä-
tii hymiii’ijaikaan ajatellaan tapahtiiioia maalia
ja tarkotti piitttiitaati walittain-.titi kykyä.
Täniä oit senkin tähden wielä tarpeellisetti-
pi, että nykyiselle siiiiririthtitiaitlletiittie oit
etisi kertit iltitoitettatoit säätyjett kautta kati-
satt tarpeet ja taitneet.
Kewäätt titerkiksi moitititte wihdoin sanoa
lehdessäniiiie tänäpäiiä luettaman asetuksen
sitottteti kielen käyttätttisestä. Se kyllit oit
ainoastaan kukonaskel 1865 wuoden iiiää-
räyksistä, itiiittit kitti ttittistiiii, ettii sittetti-
min oit astuttu pitkä ttiittkii taappäiti, oit
pienikin edistyminen titus hauska ttähdit.
Jlollii oit myös ttinistooti pantawa, että
hallitus tulewain waltiopäitiiäin käyteltämät’si
litpiiii antait ehdoituksen suoman kieleti käyt-
tiittiisestit yli-oikeuksissa. .llärkt
.lkiitstiitttis Satiil’ttiiitati illi-tatuoitte-
lysseiitsait toimittamaan Maait-
ttiiljelyskokonl’seen :ikaalisten
kittiisi-tilassa 27 ja 28 pp. kesii-
t’titittt "1881.
Satiikuntiitii ttiitatitoiljelyssetiratt kahleett-
kyttimenettteeit ttiiiiittmiljeliiri-kokotikseen, jo;
ka yilättiaitiittuittii päitoiitä tulee pidettä-
toäksi "Ikiialisteti ktttippalassit, saa johtotutt-
tii sttosiollisec:iti kutsua seuran jäseniä sekä
kaikkia ttttiitii ttiiiatitoiljelitkseit ja taloushiil-
dott harrastajia.
.linkouksessa pidetään keskusteltiin maau:
iotljelyslä ja taloushoitoa ko-:tkemista kysy;
ttiyksistä, luetaan esiteltttä tiiliiiii kiittlitmasta
asiasta, piiiitiaati itäytteelle tuonenlaista
inaanwiljelyskaluja ja koneita, elukoita ja
karjan-antiaita, toimitetaan kilpakyntö, kil-
.pa-ojitus jit kirnutniseii itäyte sekä jaetaan
palkintoja etetvistä elukoista ja karjan-an-
timista, hywästä kynnöstä ja taitamasta
ojituksesta.
K oko ukseti toimikuntana owat:
kruunittiwouti Konstantin Palmsn, tohtori
Karl Edtoard Olin, ylitttetsätthoitaja Karl
Entil Raitckett, kartanonhaltija Arthur Hil-
den, kansakoulun-opettaja Aatatni Akko,
kauppias G. N. Eränen, siltamouti Hettrik
Häggströtn, talon-isäntä Kaarlo Iuhaiipoika
Rahkola sekä tietti Alli Wegeliits ja tietti
Tatttnielin.
Palkinto—tuomareiksi ontua-
littu:
kott-eläinten luokassa: kar-
tattotthaltija G. W. Hatntnaren, metsän-
hoitaja Aatanii Pulkkiiien, rusthollari Frans
Maltiti, Kokeniäeltä, rusthollari Paamo
Katara, Tyrwäältä, taloit-isäntä Malakias
Hutda, Lawialta, ja taloit-isäntä Fredrik
Ruohola, Kiukaisista;
karjan-antimien luokassa:
tohtorin roitwa Hilda Olin, maisteri K"
G; Ollonqwist, kartanonhaltija A. G. Hil-
diin, puustellintarkastaja Ioses Riehter, rust-
hollari Iohannes Siinelius Jsopere, Koke-
ittäkeltä, ja puustellittiouokraaja Jiiho Björn-
nn ;
kilpakytinön luokassa: maan-
wiljelystteuivoja I. A. Hahnsson, maisteri
Iiiho Forstttan, tiiiiaitiotljelijä Eliel No-
sengrett, talon-isännät Herman Ahrala,
Wiljakkalasta, Vihtort Marttila, Kauwat-
siilta, ja Augnst Luttdell, Kiukaiststa; ja
kilpa-ojituksen luokassa:
kommissiottittiaaitiittart Achilles Withl-
roos, maakauppias Kaarlo Hellste’in, Jkita-
lisista, rusthollarit Kaarlo Rautajoki, Tyr-
tväältä, ja Fratis Yliiieti, Harjawallasta,
sekä taloit-isännät Dawid thrheenmaa,
Lawialta, ja Kaarloo Rithkola, Jkaalisista
Näytteelle tuotamia elukoitit jii karjatt-
itntititia wastaan-otetaan kello 9:ääii asti
aatnulla ensitttäiseitä kokouspäimänä.
Työjärjestys ;
Maanaittaiiia :37 p. kesäkituta.
K:lo 9—10 e.p.p. kokouksettawaaminen
ja tvuosikertotnuksen lukeminen; k:lo 10–1
j. p.p. keskusteluja allaluetelttiista kysy-
myksistä; k:lo 1—2 j. p.p. hra kauppias V.
Forseliukseti tehneen-patteina maanwiljelys-
kiilujen tiäyttelö jit koetteleminen; k:lo 2
päiiviillttteii; :lo 4–—5 j. p.p. elukkain ja
karjan-antimien näyttelö; k:lo 5——6 j. pp.
hra kauppias B. Forseliuksen näytteelle
titotiiaii niittokoneen ja hetooisharaman ko-
etteleminen; k:lo 6 — 7 j. p.p esiteltiiä maati-
miljelystä koskemasta asiasta; k:lo 7 pal-
kttitoiti jako elukoistit ja karjanantimista.
Tiistaitia 28 p. kesäkituta.
K:lit 9—10 e. p.p. Woiti kirnuminen;
k:lo 10 "1 j. p.p. Kllpakytitö ja kilpa-oji-
ttis;k:lo 1 j. p. p. palkintoin jako kilpakyii-
nöstä ja kilpa-ojituksesta. (Jatk.)
. .. " " ".,",.. ;
:L—
Kitrssit.
Suotnen "pankki .ittes-tk. 1 p.
Waihto—kiiessi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
"pietari 7 p. . . . . . 256: — 248: — 100:lta r.
Lotitoo 00 p ..... 25: 17 25: — puit:ta st.
"lliirisi 03) p. 911: 2l) 98: –
Hatttpttri 00 p. . . 123: 20 122: 50 "
Amsterdatn ..... 207: 50 20i;: – 100""a"
Tukholma 3 p" . . . 1331: —— 138: 40
" ts .
Lanual ta
B old eritit, totikok. 5. Johti, Jsakssoti, Kyöpeit-
Hitniinasta.
Calitis, toukok. 14. Storsursteti, Pousar, Tur-
kiinti.
Lit ii tt, toukok. 17. Dagiiiar, Lttndeltn, Ttirktiuti.
Bolderii ii, toukok. lil. Iltito, Pihlmitn, .ikitii-
petihaminiiota.
:ll o r r k ö p i ii g , toukok.
"Ottll’istm
17. Suosio, .llitt-lssott,
Toriliitttoja.
"Ttit-tissa. Ntsiu 38 ttt. t. :liitujauhot "1 iti.
leim. Rnkiit ".’8 tti. tynnyri. :liiii-jauhot 2
tti. 2.’; p .letty §liiiisleittii 2 iit. -l0 p. letto. :liiii-:intaltaai
1.m. 2""- p. kp. Oltrat 1 tti. 70 p. letto. Olirit-
rytmit 1 iti. 30 p. kitupii, .liittonaiset s:tttat 1
tii. 81) p. kappa. Oliraset nittltaat 1 tn. kappa.
.llatirat 1 iit. 501;, teitit" .llattrajiitthot l tti. .30
p. l. .""lituriiryyittt l tti. 10 o. tiipiin. Sitrtoontattottint,
s:tttat 1 tii. 2t1 p. kappa, tsherneet: toiheriät 1 ttt
siistitti. Witlioset !til p. litptut. :littskeitt 8!; p, k"
Selalaiset 7""; p. liippa. Periinat "10 p. kp.
2 m; "lll p. nelikko. "llthinaiatt’iot :til p. tiitttla.
"kiitti-illaat 2 2"" p, ttt. itelit. "sötttttalat :30 p. nattl.
Lteittiit 7."; p.—1 ttt. letto" pitntaipttä 1 iti.——1 tit 10 p.
leiw. Oljt"t 5 iti. kiiorttt. Silptiti :’;——l tti. kuoritta.
.suoriI naudanliha —l–-"- ttt. letm. P.tlmiittii
i; tii. leim. Tttore l-.ttttpaiinliha l; iti. letto.
"piiltitiittit l; tii. leim. Ttiore sianliha ll iti.
leiw. "lilasilau sttoteltit 7 tii. teito. Jitotia-
maltottiat 2 iti. 2""- p. kappale. Ihr.t .70 p" naul, Fuu
9 m. letto, "litot 7.’; p. naula, 1l;–—18tti leiw.
"salonpojan jtttt:öto :.’0––l0 p. kappale. .liuotinta-
tott ittaito 30 p. katitttt. .lliiorittu 2.; p. laimit.
PR-iinä 15 p. k. Kerma 30 p. kort. Willat 1 m-
20 p. ti. Muiiat lin. tiu. Kukko 75 p. kppl.
Kattat 75 p. kapp. Jsoii raawas-eläittienkieli
l m. Tuore lohi 1 in. 50 p. itaul. Sttolattu
lohi 1 ni. 25 p. naul. Tuore siika 40 p. naula.
Sttolaitteti siika 30 p. naula. Hauki 15 p. n.
Ahwettet 5 p. naula. Lahnat 12 p. naula.
Säynäkset 8p. naula. Nahkiaiset 6 in. 50 p. 100:lta.
Silakat 1 tii. 50 p. leiw. 7 iii. nelik. Tuoreet
hailit 50 p. kapp. Muikunmäti 1 iti. 50 p. naul.
Mätttyset laudat 3——7 iii. toltti. Mätttyset plankut:
80 p. kappale. Kuusiset laudat 3–6tti. toltti. Ptirut
30 p. kppl. Kattopäreet 6 tii. kuortti. Räystäskou-
rut 35 p. fyltä. Tertva 21 tii. t:ri. Sam-
maleet I tii. kuorttia. Halot: Koitvuset 6 m.
kuorttia. Mätttyset 5 ttt. 50 p. kuorma. Kuusiset —
5 iit. kttor. Pajahiilet 8 iit. kuorma.
Höyrylaiwakulkuk"
Höyrylaima A i n o ,
kapteeni M. Holmberg,
lähtee toistaiseksi:
Joka maanantai k:lo 3-§2 j. pp. Tiiriista Saloon
Karuiiati katitta.
" tiistai k:lo 9 e. pp. Salosta Turktiun Karuitan
kautta.
" keskiwiikko k:lo 1222 j. pp. Turusta Saloon
Karunan kautta.
" tuorstai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuiin Kir-
jakkalan ja Satidön kautta.
„ perjantai k:lo 11 e. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalan, Teijon, Mathildedaalin ja Sröm-
tiiait kontta.
" lauantai k:lo 9 e. pp. Salosta ankuun Ka-
runati kautta.
Poiketeit wälisille laitureille.
Suuttittitaitta ott laiwa Turttssa.
Höyrylaitva S a l o,
kapteeni J. W. Holtttberg,
lähtee toistaiseksi:
Joka maanantaitta k:lo 9 e. pp. Salosta Turkttun
Sandön kautta.
" tiistat k:lo 3.22 j. pp. Turusta Saloon Sandön
katitta.
" keskiwiikko k:lo 9 e. pp. Salosta Kirjakkalan,
Teijoti, Mathildedaalin ja Strömmait
kitutta Turkuuti.
" tuorstai k:lo I—.(;2 j. pp. Turusta Saloon Kir-
jakkalan kitutta.
" perjantai k:lo 9 e. pp. Salosta Turkuun Ka-
ruttati katitta.
" lauantai k:lo 1,52 j. pp. Turttsta Saloon Ka-
ruttaii katitta.
Poiketen tvälisille laitureille.
Sttiinuntaina ott laiwa Turttosa.
Höyrylaiwa N y f t a d ,
kapteeni C. R. Sutidströtti.
lähtee:
Joka maanantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daalinteh-
taalle,
" tiistai k:lo 8 e. pp. Daalintehtaalta Turkttun.
" keskiwiikko k:lo 10 e. pp. Turusta Hakkalaan
Ditalitttehtaan kautta.
" tuorstai k:lo 7 e. pp. Hakkalasta Turkuun
Daaltittehtaati kautta.
" perjantai k:lo 10 e. pp. Turusta Daaliitteh-
tullllt’.
" lauantai k:lo 8 e. pp. Daaltntehtaalta Turkuutt.
Matkoilla !urusta Daalitttehtaalle poiketaan Oar-
jitttitlaati, Mutaisitit, Otoitjiiaii, Gutinarsttääsiin,
Terssuiiditn, Attitun ja Skititiarmtikiiti, mennessä ja
ttillessit, sekit keskitviiiko-matkalla Turusta Hakkalaau
paitsi ylläntaittittuihitt laitureihin, myöskin Södee-
hyyhyn, Brotttartotiti ja Jsitibyyhyn sekä paluumat-
kalla Gräggttäsitti, Siksalaait ja Westlahteett.
Poriitt Naiintalin, uudenkaupun-
gin, Raunian ja Neposaareit
kautta
liihtee toistaiseksi
Hoyrylaiwit I I tii a,
kiipteeiti M. A. Nyströtn,
joka sunnuntaitta jit leskiunikkona k:lo 10 e.pp.
sekit
Hoyrylanva L" e i ttt n,
kapteeni G. R. Nordljn,
jota tiistaitta ja perjantaina k:lo 10 e.pp.
Titrkemtnati tiedoti antaa
Jolt. Gust. Wtkeström.
Kunlntuksia;
"""Amlkisella huutokaupalla, joka perjantaitta ettsitu-
"8 lemati kesättittit 10 p. kellit yksitoista (10.)
edellä puoleti piittoiiittt pidetään yhtäaikait Maankotit-
torissa täällä ja Por:n !ilttiiritraatiii edessä, tulee
krnunun osa Wiikalati kalastuksesta Nakktlan pitä-
jässä sisällä olematt ja titlemait 1882 tviiodett ajaksi
enemmän maksatiialle tarjottamaksi, ehdoilla jotka
l)tttitokitttpii—:"sit likemmin ilinoitetaan, josta täten
tieto annetaan, iaiti-ötattilsella ettii tarpeenne-:iti to-
distettit takauskirjat arenti-ehtoin liitittitntise-Stä
oit htiiititjilta htiittokaitppa tila-:isa "attttettaitiat, jos
heidän tarjouksiansa, joita .ll-eisarilltten Setta.itttt
tutkintoon taiotetaan, ttiihiitti’iätt liikunti woidaan
ottaa. T,ttriin :lllaatilonttorista, totitokuttn ".’i p.
1851.
C r e tt tz
3’. "Jgi’öli’l"lilll"s.
tåarjaiikäiititi l’anpitngin laitiititella
allaa etisiiiiletoati kesitktititi 1."; p:ttä sa ilinoitetaan
titille, solla taluttivat lehtitiitiisä pitää lattunalla,
ettii heidän tulee rahatoimikatiiat-toja kuudella inar-
lalla lunastaa itsellensä meikki, jota ttiiiärä:tin "tii-
tiin uhilla oti ripustettuina eliiittiett lattiaan; setti
pitää eläimet to(iltiättiättöinästi tuotaman tiutinets:
tatin l:lo 7 aatttulla .niittisten tiilitehtaatt lahella
oletti.ille tiieräjälle, mtttta niili et s.ta laskea lai-
tumelle, ei luidenmaan" eitti Ltittneenttilletst.i eikä
C. M.
itittistalaiiti paikoista. Ainoaotaaii kaupunki-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
